Jises​—Ia a Feito me Ia

“[Pilatus] a liwinsefälilong lon ewe imw o eisini Jises, ‘Ia ka feito me ie?’ Nge Jises esap pölüeni och.”​—JON 19:9.

EWE kepinaan Rom Pilatus a eisini Jises ena kapas eis atun a nom fän kapwüng. Pilatus a silei menni sopw lon Israel Jises a feito seni. (Luk 23:6, 7) A pwal silei pwe Jises mi wor an manaman. Itä Pilatus a ekieki ika Jises mi fen akkomw manau me loom? Ei sou nemenem epwe wesewesen etiwa me apwönüetä minne mi enlet? Ese lifilifil ewe popun, nge Jises ese pölüweni mwo nge och, mwirin a pwä pwe Pilatus a chök ekieki pwisin wisan lap seni minne mi enlet me pwüng.​—Mattu 27:11-26.

Chokkewe mi enletin mochen silei ia Jises a feito me ia, ra tongeni mecheresin silei pun ewe Paipel a fokkun affataöchü. Nengeni ekkeei pworaus fan.

▪ Ia a uputiw me ie? Jises a uputiw fän napanap mi attong, lon Petleem, eü sopw lon Jutea. Atun Meri a “fen pwopwo” ren Jises ra säi me pwülüwan we Josef ngeni Petleem, wesetään telinimwan, pwe repwe rechister usun met Sisar Aukustus a allükü. Pokiten rese tongeni künökün leenier ren chommongun aramas, iwe ra nom lon ewe leenien man, ikena ia Jises a uputiw ie me ra akonalo lon eü leenien amöngöön man.​—Luk 2:1-7.

Paipel a fen oesini fitepükü ier me mwan, leenien än Jises uputiw, iei alon: ‘En Petleem Efrata, inamwo ika ka kisikis me lein ekewe telinimwen Juta, nge ewe mi towu senuk epwe samolun Israel.’ * (Mika 5:2) Petleem eü telinimw mi chök kisikis me lein telinimw lon ewe fönü Juta. Nge, epwe tori ei kükkün sopw eü feiöch mi kkolo aüchean. Ewe Messaia mi pwonetiw, are Kraist epwe feito seni Petleem.​—Mattu 2:3-6; Jon 7:40-42.

▪ Ia a määritä me ie? Mwirin ar ekis nonnom lon Isip ra feilo nonnom Nasaret, eü telinimw lon Kalili 60 mwail ennefenin Jerusalem. Lon ena atun a kis seni ülüngät ierin Jises. Lon ena leeni mi ling, aramas ikena ie iir chon atake, chon mas siip me chon attau. Jises a määritä lon eü famili mi watte me ese mwääl rese kon lien pisekisek.​—Mattu 13:55, 56.

Ewe Paipel a fen oesini pwe ewe Messaia epwe emön re “Nasaret.” Ewe puken Mattu  a erä pwe än Jises famili mwöküt ngeni “Nasaret, iei usun a pwönüetä mine ekewe soufos ra fen apasa, ‘Epwe iteni re Nasaret.’” (Mattu 2:19-23) Ewe it “chon Nasaret” usun a riri ngeni ewe kapas “fasar” lon kapasen Ipru. Ese mwääl, ina popun Mattu a fos usun minne Aisea a oesini pwe ewe Messaia epwe efoch “fasar” seni King Tafit. (Aisea 11:1) Iwe, pwüngün pwe Jises i mwirimwirin Tafit.​—Mattu 1:6, 16; Luk 3:23, 31, 32.

▪ Ia a wesewesen feito me ia? Ewe Paipel a apasa pwe Jises a manau seni loom mwen an uputiw lon ena leenien amöngöön man lon Petleem. Sopwosopwoloon än Mika we oesini a erä “a nonom seni lomlom, seni fansoun esepop.” (Mika 5:2) Jises i nöün Kot mwänichi, a akkomw manau lon läng mwen an uputiw woon fönüfan. A pwisin apasa: “Üa feitiu seni läng.” (Jon 6:38; 8:23) Ifa usun a tufich ei?

Ren än Jiowa manaman a walong manauen nöün we lon luken Meri, iwe a uputiw nge emön aramas mi unusöch. * A chök tufich ena ren manamanen ewe Kot mi fokkun Lapalap. Usun met ewe chon läng a äwewe ngeni Meri “pun esap wor och Kot esap tongeni.”​—Luk 1:30-35, 37.

Ewe Paipel ese chök erenikich ia Jises a feito me ia. Ekkewe rüanü puken kapas allim Mattu, Mark, Luk me Jon ra äiti ngenikich chommong pworaus usun manauan.

[Ekkewe Pwóróus fan]