Lähesty Jumalaa

Kun vanhat nuortuvat

EI LIENE sellaista ihmistä, joka pitäisi tervetulleena vanhenemista – ryppyjen ilmaantumista, näön ja kuulon heikentymistä tai voimien katoamista jaloista. Miksi Jumala antoi meille mahdollisuuden nauttia nuoruuden voimasta, kun lopulta elämää kuitenkin varjostavat vanhuuden vaivat? Tämä ei ollutkaan Jumalan alkuperäinen tarkoitus. Hän aikoo rakkaudellisesti vapauttaa ihmiset vanhenemisesta! Tarkastellaanpa patriarkka Jobille esitettyjä sanoja, jotka ovat Jobin 33:24, 25:ssä.

Job oli uskollinen mies, jota Jehova rakasti. Hänen tietämättään Saatana kyseenalaisti hänen nuhteettomuutensa väittäessään, että hän palveli Jumalaa vain itsekkäistä syistä. Jehova luotti Jobiin ja salli Saatanan koetella tätä, koska tiesi pystyvänsä tekemään kaikki vahingot tyhjäksi. Saatana ”löi Jobiin pahanlaatuisia paiseita jalkapohjasta päälakeen asti” (Job 2:7). Jobin lihaa peittivät toukat, ja hänen ihonsa ruvettui, mustui ja irtoili (Job 7:5; 30:17, 30). Voitko kuvitella, miten tuskallista se oli? Silti Job pysyi uskollisena ja sanoi: ”Siihen asti kun henkeni heitän, en luovu nuhteettomuudestani!” (Job 27:5.)

Hän teki kuitenkin vakavan virheen. Kun kuolema näytti olevan vääjäämättä edessä, hän halusi niin kovasti osoittaa olevansa moitteeton, että ”julisti oman sielunsa vanhurskaaksi pikemminkin kuin Jumalan” (Job 32:2). Hän sai Jumalan edustajalta Elihulta ojennusta. Mutta lisäksi tämä välitti Jobille rohkaisevan sanoman Jumalalta: ”Päästä hänet [Job] menemästä alas hautakuoppaan! Minä olen saanut lunnaat! Tulkoon hänen lihansa verevämmäksi kuin nuoruudessa, palatkoon hän nuoruudentarmonsa päiviin!” (Job 33:24, 25.) Noiden sanojen on täytynyt täyttää Job toivolla. Hänen ei tarvitsisi kärsiä kuolemaansa saakka. Jos hän katuisi, Jumala hyväksyisi mielellään lunnaat hänen puolestaan ja vapauttaisi hänet hänen onnettomuuksistaan. *

Job otti oikaisun nöyrästi vastaan ja katui (Job 42:6). Ilmeisesti Jehova hyväksyi hänen puolestaan esitetyt lunnaat ja katsoi niiden sovittavan hänen erheensä, jolloin Hän saattoi palauttaa hänet entiselleen ja palkita hänet. Jehova ”siunasi Jobin loppuajan runsaammin kuin hänen alkuaikansa” (Job 42:12–17). Kuvittele, miten helpottunut Job varmastikin oli, kun muiden siunausten lisäksi hänen vastenmielinen sairautensa parani ja hänen lihansa tuli ”verevämmäksi kuin nuoruudessa”!

Jobin puolesta annetuilla lunnailla oli vain rajallinen arvo, sillä hän pysyi epätäydellisenä ja kuoli myöhemmin. Meille on tarjolla paljon paremmat lunnaat. Jehova on rakkaudellisesti antanut Poikansa Jeesuksen lunnaiksi puolestamme (Matteus 20:28; Johannes 3:16). Kaikilla niihin uskovilla on toivo elää ikuisesti paratiisissa maan päällä. Tulevassa uudessa maailmassa Jumala vapauttaa uskolliset vanhenemisesta. Kannustamme sinua hankkimaan lisää tietoa siitä, miten pääset näkemään tuon ajan, jolloin vanhat saavat kokea tulevansa ”verevämmäksi kuin nuoruudessa”.

Ehdotus: Lue Raamatusta huhtikuussa

▪ Job 16–37

[Alaviite]