Föri Kefil Epwe Elingaalo Kot

“Eman mi mirit a nenengeni ia epwe feila ie.”​—SALF. 14:15.

1, 2. (a) Met sipwe äkkäeüin ekieki lupwen sia föri kefil? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe etittina?

ESE mwääl sia kan föri kefil fän chommong iteiten rän. Chommong me leir rese kon lien kküükich. Nge ekkoch ra wesewesen kküü manauach. Lon mettoch meinisin sia filatä a äkkäeüin lamot epwe elingaalo Kot.​—Älleani 1 Korint 10:31.

² Mi mecheres ngonuk om kopwe föri kefil are mi weires? Ika sipwe äsimaüelo lon ach lükü, mi lamot sipwe silei le älefila lefilen minne mi pwüng me mwääl, iwe mwirin föri eü kefil mi ännetatä pwisin ach lükü nge esap lüküen ekkewe ekkoch. (Rom 12:1, 2; Ipru 5:14) Ikkefa ekkoch popun pwata mi lamot sipwe käeö le föri kefil mi mürinnö? Pwata a weires ach sipwe kefilöch fän ekkoch? Met sipwe tongeni föri pwe ach kewe kefil repwe elingaalo Kot?

Itä Met Lamoten Ach Föri Kefil?

3. Met sisap mut ngeni an epwe eppeti ach föri kefil?

³ Ika sia tiperüerü lon ach apwönüetä än Paipel kewe kapasen emmwen, eli chienach kewe chon sukul are chon angang repwe ekieki pwe sia tipemwaramwareiti ach lükü, iwe epwe mecheres ar repwe etipetipakich. Eli repwe kapas chofona, chüri are solä me peseok le “eti eu mwichemongun aramas” ren om fitiir lon ar föfför are älisiir le opalo föfföringawer. (Eks. 23:2) Iwe nge, emön mi föri kefil mi elingaalo Kot esap mut ngeni an niuokkusiti aramas are an mochen apwapwaai chiechian  kewe an epwe amwökütü i le föri mettoch mi ü ngeni mwelien letipan mi limöch.​—Rom 13:5.

4. Pwata ekkoch ra mochen wisen filatä met sipwe föri?

⁴ Sap minne chokkewe ra mochen wisen filatä met sipwe föri ra ekiekin efeiengawakich. Chienach mi wesewesen mochen älisikich ra echimwakich pwe sipwe apwönüetä alor. Inaamwo ika sise chüen nonnom ren ach famili, nge ra chüen mochen älisikich ina popun ra mochen wisen filatä ekkewe mettoch mi lamot fän itach. Äwewe chök ren minen älillis lon pioing ren säfei. A ffat lon Paipel pwe sisap äeämwäälli chcha. (Fof. 15:28, 29) Iwe nge, ren ekkoch sokkun säfei Paipel ese titchiki, epwe pwisin filiach ika sipwe etiwa are sisap. * Neman a pöchökkül än attongach kewe pesepes usun met sokkun säfei sipwe angei. Iwe nge, emön me emön chon Kraist epwe “püsin mwärei wosan.” (Kal. 6:4, 5) Sipwe äkkäeüin ekieki ach sipwe amwöchü mwelien letipach mi limöch mwen mesen Kot, nge sap aramas.​—1 Tim. 1:5.

5. Ifa usun sipwe tümünü pwe ach lükü esap talo?

⁵ Än emön epwe tipekinikin lon an kefil epwe tongeni feiengaw ren. Ewe chon käeö Jemes a erä pwe emön mi tipekinikin a “wiliwilikis lon an föför meinisin.” (Jem. 1:8) Usun chök efoch waa esor kasiin lon eü mataw mi loolo, emönnewe epwe päepäefeil ren meefien chommong aramas mi wiliwilikkis. A ifa me mecheresin an epwe talo än ena sokkun aramas lükü usun chök efoch waa mi ta, mwirin epwe tipi ngeni ekkewe ekkoch ren sopwongawen manauan! (1 Tim. 1:19) Ifa usun sipwe ti senikich ena? Mi lamot sipwe ‘pöpöchökülela lon ach lükü.’ (Älleani Kolose 2:6, 7.) Sipwe käeö le föri ach kefil mi pwäratä ach lükü ewe Kapasen Kot pwe sipwe lükücharelo. (2 Tim. 3:14-17) Nge, met epwe eppeti ach tufichin föri kefil mi mürinnö?

Popun A Tongeni Weires Föri Kefil

6. Ifa usun niuokkus epwe eü minen eppet ngenikich?

⁶ Ach niuokkus mi tongeni atai ach mochen föri kefil pun sia niuokkus ika sipwe filingaw, sopwongaw are niu pwe sipwe usun emön mi tiparoch me ren aramas. Sia weweiti ika emön a eäni ena esin memmeef. Ese wor emön a mochen kefilingaw me efisi säw me osukosuk. Nge, tong ngeni Kot me an we Kapas ra tongeni akükkünalo niuokkus. Ifa usun? Tong ngeni Kot epwe amwökütükich iteitan le akkomw kütta älillis seni Paipel me puken äweween Paipel mwen ach sipwe föri ekkewe kefil mi lamot. Iwe, epwe kisikisilo ach kewe mwääl. Met popun? Pun Paipel a tongeni awora mirit ngeni “chokewe mi wewemang, nge silelap me mirit epwe tori ekewe säräfö.”​—SalF. 1:4.

7. Met sia käeö seni King Tafit?

⁷ Sia kan kefilöch iteitan? Aapw. Kich meinisin  sia kan mwäällilo. (Rom 3:23) Äwewe chök King Tafit, i emön mi tipatchem me tuppwöl. Nge, fän ekkoch a kefilingaw, iwe, an filingaw a efisi an me pwal än ekkewe ekkoch riäfföü. (2 Sam. 12:9-12) Nge, Tafit ese mut ngeni an kewe mwääl epwe apwangapwangaalo an tufichin föri kefil mi apwapwaai Kot. (1 King 15:4, 5) Sipwe tongeni föri kefil inaamwo ika sia fen mwäällilo me loom usun chök Tafit, sipwe chechchemeni pwe Jiowa a omusalo ach kewe tipis me ese fen afota ach kewe mwääl. Epwe chüen älisi iir kewe mi tongei me älleasochisi i.​—Kölf. 51:1-4, 7-10.

8. Met sia käeö seni alon aposel Paul usun pwüpwülü?

⁸ Ka tongeni ekisikisaalo om meefi weires lupwen ka föri och kefil. Ifa usun? Ren ach mirititi pwe fän ekkoch a chommong alen pwüng sipwe tongeni filatä seni. Nengeni alon Paul ei fän än Kot emmwen usun pwüpwülü: “Are eman mwän a kofot ngeni eman föpwül o a ekieki pwe esap pwülüeni, mürin a mefi pwe a föri mine a mwäl ngeni ewe föpwül, are mochenin letipan a fokun pwichikar ngeni pwe a mefi pwe epwe pwüpwülü ngeni, ätewe epwe pwülüeni neminewe usun an mochen, nge esap tipis ren. Are eman mwän a fokun ekiekietä lon letipan pwe esap pwüpwülü, nge esap wor eman a echimwa ngeni, are i a wesewesen nemeni mochenin letipan o a fen filätä lon pwüsin letipan mine epwe föri, ätei a föri mine a mürina are esap pwülüeni ewe föpwül.” (1 Kor. 7:36-38) Paul a pesepes pwe lipich ina ewe al mi mürinnö seni meinisin, nge esap chök ina ewe al mi pwüng.

9. Itä sipwe lolilen ren meefien ekkoch usun minne sia filatä? Äweweei mwo.

⁹ Itä sipwe lolilen ren meefien ekkoch usun minne sia filatä? Eli fän ekkoch. Nengeni met Paul a erä usun möngöön ekkewe möngö eli a fen asor ngeni ululun. A erä pwe esor ngawen än emön epwe filatä le äni ena möngö. Nge, a tongeni efeiengawa emön mi apwangapwang mwelien letipan. Iwe, met Paul a apwüngalo? A makkeei: “Are pwii a tolong lon tipis pokiten mine üa mongö, üsap fokun chüen ochochsefäl fituk, pun üsap mochen pwe pwii we epwe tolong lon tipis.” (1 Kor. 8:4-13) Mi lamot sipwe ekieki ifa usun minne sia filatä a tongeni kküü mwelien letipen ekkewe ekkoch. Nge, äkkäeüin sipwe ekieki ifa usun met sia filatä epwe kküü ach chiechiöch me Jiowa. (Älleani Rom 14:1-4.) Ikkefa ekkewe kapasen emmwen lon Paipel repwe tongeni älisikich le föri kefil epwe elingaalo Kot?

Wonu Mettoch Sipwe Föri pwe Sipwe Föri Kefil mi Öch

10, 11. (a) Ifa usun sipwe tümünü pwe sisap lamalam tekia lon ach famili? (b) Met ekkewe elter repwe ekieki lupwen ra apwüngalo mettoch mi kküü ewe mwichefel?

¹⁰ Kosap lamalam tekia. Me mwen kopwe  filatä och mettoch, kopwe loom pwisin eisinuk, ‘A wor ai pwüng le föri ei kefil?’ King Salomon a makkeei: “Aramas mi lamalamtekia repwe müttir küna itengau, nge ir mi tipetekison ra eäni tipachem.”​—SalF. 11:2.

¹¹ Sam me in ra tongeni mut ngeni nöür kewe ar repwe filatä ekkoch mettoch, nge ekkewe nau resap mwittir ekieki pwe mi wor ar pwüngün filatä iteitan. (Kol. 3:20) Inaamwo ika fin pwüpwülü me inelap a wor ar pwüng le nemeni ar famili, nge repwe mirititi pwe pwülüwer möküren ewe famili. (SalF. 1:8; 31:10-18; Ef. 5:23) Pwal ina usun ren mwän pwüpwülü repwe mirititi pwe ar nemenem mi chök aükük pun iir ra nom fän nemenien Kraist. (1 Kor. 11:3) Ekkewe elter ra pwal apwüngalo mettoch mi kküü ewe mwichefel. Iwe nge, ra tümünü pwe repwe “chök apwönüetä mine a mak” lon Paipel. (1 Kor. 4:6) Ra unusen fiti ewe emmwen seni ewe chon angang mi kepit. (Mt. 24:45-47) Ika sipwe tipetekison le föri kefil woon chök mettoch mi wor ach pwüng woon, iwe epwe kisikisilo ach aürek me pwal än ekkewe ekkoch.

12. (a) Pwata a lamot sipwe küttaöchü pworaus? (b) Äweweei ifa usun emön epwe küttaöchü pworaus.

¹² Küttaöchü pworaus. Iei makkeien Salomon: “Aramas mi akota ar angang o achocho le föri repwe pisekisek, nge chokewe mi chök müttir föri ar angang, nge resap akota me mwan, repwe wöüngau.” (SalF. 21:5) Äwewe chök, ka ekiekin föri business? Kosap mut ngeni meefiom epwe nemenuk. Kütta meinisin pworaus mi lamot, tingor emmwen seni ekkewe mi sile me ekilonei ekkewe kapasen emmwen lon Paipel mi weneiti ena mettoch. (SalF. 20:18) Lupwen ka küttaöchü pworaus, makketiw lon taropwe, öchün me ngawan minne ka ekiekin föri. Mwen kopwe filatä, akkomw ekieki ika “fite ükükün liwinin” minne kopwe föri. (Luk 14:28) Nengeni ifa usun filiom epwe kküü esap chök wöum nge pwal om riri ngeni Jiowa. A lamot fansoun me achocho om küttaöchü ekkewe pworaus. Nge om föri ena epwe älisuk om kosap atapwal le föri kefil epwe tongeni osukosukok mwirin.

13. (a) Ifa ewe kapasen alükülük lon Jemes 1:5? (b) Ifa usun ach iotek fän iten tipatchem epwe älisikich?

¹³ Iotek fän iten tipatchem. Ach kewe kefil ra tongeni elingaalo Kot ika sia tingor an älillis. Iei makkeien Jemes: “Nge are eman leimi a osun tipachem, epwe tüngor ngeni Kot, iwe, i epwe fang ngeni, pun Kot a fangafangöch ngeni aramas meinisin, nge esap laleiti eman.” (Jem. 1:5) Esap minen äsäü ach pwäratä pwe sia osupwangen än Kot tipatchem an epwe älisikich le föri kefil. (SalF. 3:5, 6) Pun ach unusen lükülük woon ach pwisin tipatchem epwe tongeni emmweningawakich. Lupwen sia tingor tipatchem me küttafichi ekkewe emmwen lon Paipel, sia mut ngeni än Kot manaman mi fel an epwe älisikich le mirititi wesewesen ewe popun sia ekiekin föri och angang.​—Ipru 4:12; älleani Jemes 1:22-25.

14. Pwata sisap akkamang?

¹⁴ Föri ewe kefil. Kosap mwittir le föri kefil me mwen om kopwe küttaöchü pworaus me iotek fän iten tipatchem. Emön mi mirit a “nenengeni ia epwe feila ie.” (SalF. 14:15) Iwe nge, kosap akkamang, pun emön mi akkamang epwe tongeni ekiekietä chommong minen künetipingen ren an ese föri an kefil. (SalF. 22:13) Nge ren enletin a fen föri kefil, a filatä le mut ngeni ekkoch ar repwe nemeni manauan.

15, 16. Met a kapachelong lon ach apwönüetä minne sia filatä?

¹⁵ Apwönüetä minne ka filatä. Ach angang weires ren ach sipwe kefilöch epwe tongeni solap ika sise unusen apwönüetä minne sia filatä. Salomon a makkeei: “Kopwe achocho le angang lon mettoch meinisin ka föri.” (SalAf. 9:10) Ren ach sipwe sopwöch, sipwe awora minne mi lamot pwe epwe pwönütä  ach kewe kefil. Äwewe chök, emön chon afalafal a filatä an epwe pioneer. Epwe sopwöch? Epwe tongeni sopwöch ika ese mut ngeni an we angangen moni me kukkunou ar repwe kon watte pwe rete angei an pöchökkül me fansoun le apwönüetäöchü an angangen afalafal.

¹⁶ A mmen weires ach sipwe fen apwönüetä lap ngeni ekkewe kefil mi mürinnö. Pwata? Pun “unusen fanüfan a nom fän nemenien Ewe mi Ngau.” (1 Jon 5:19) Mi lamot sipwe ü ngeni ‘ekkewe chon nemeni rochopwak won ei fonufan, ekkewe chommong sokkun chonläng mi ngaw.’ (Ef. 6:12, TF) Aposel Paul me ewe chon käeö Juta ra erä pwe iir kewe ra filatä le asamolu Kot repwe fiti eü maunen lükü.​—1 Tim. 6:12; Juta 3.

17. Met Jiowa a kütta senikich lon ach kefil?

¹⁷ Chechcheki me ekkesiwili ika mi lamot. Pokiten sise silei met epwe fis lesor, fän ekkoch met sia filatä ese pwönüetä me ren met sia fen aotalo. (Jem. 4:13, 14) Nge, Jiowa a kütta senikich ach sipwe chüen apwönüetä ach kewe kefil inaamwo ika sia küna weires. Än emön filatä le fangolo manauan ngeni Jiowa are föri pwonen pwüpwülü esap tongeni ekkesiwil. Kot a mochen ach sipwe apwönüetä minne sia fen apwüngalo. (Älleani Kölfel 15:1, 2, 4.) Iwe nge, lap ngeni ach kewe kefil rese kon chou. Emön mi tipatchem epwe chechcheki ekkewe kefil a fen föri, nge ika mi lamot epwe ekis ekkesiwili are unusen siwili, esap mut ngeni lamalam tekia me tipeförea an epwe eppeti i le föri ena. (SalF. 16:18) A äkkäeüin ekieki le akkamwöchü ewe sokkun manau mi elingaalo Kot.

Äiti Ngeni Aramas le Föri Kefil mi Elingaalo Kot

18. Ifa usun ekkewe sam me in repwe emiriti nöür kewe le kefiliöch?

¹⁸ Sam me in ra tongeni älisi nöür kewe ar repwe silei le föri kefil mi elingaalo Kot. Eü leenien äppirü mi mürinnö, ina ewe minen käit mi öch seni meinisin. (Luk 6:40) Ika mi fich, sam me in repwe tongeni äweweei ngeni nöür ifa usun ra fen föri kefil. Ra pwal tongeni mut ngeniir le pwisin föri ar kefil, iwe mwirin apünger ika a sopwöch minne ra filatä. Iwe nge, met ika ra filingaw? Ewe sam are in eli epwe ekiekin mwittir tümünü nöün seni feiengawen an kefil. Nge ar föri ena esap tongeni älisi ewe nau fansoun meinisin. Äwewe chök, ewe sam are in epwe mut ngeni nöün an epwe angei nöün läisenin uwou taraku. Nge met ika ewe nau a atai och allük me a pakking. Ewe sam are in a tongeni omusa ewe pakking. Iwe nge, ika ra ereni an epwe angang pwe epwe wisen omusa an pakking, ese mwääl epwe käeö pwe pwisin wisan an epwe angei liwinin an föfför.​—Rom 13:4.

19. Met sipwe äiti ngeni nöüch chon käeö, nge ifa usun sipwe föri ena?

¹⁹ Jises a ereni nöün kewe chon käeö ar repwe asukula aramas. (Mt. 28:20) Ach äiti ngeni nöüch chon käeö ifa usun repwe kefiliöch, ina eü me lein ekkewe lesen mi lamot seni meinisin. Pwe epwe fisöch, sipwe tümünü ach sisap ereniir met repwe föri. Epwe fen öch ika sipwe äiti ngeniir ar repwe ekieki ekkewe kapasen emmwen lon Paipel pwe repwe tongeni pwisin filatä met repwe föri. Pun “kich meinisin sipwe en me püsin pwärätä föförün lon manauan ngeni Kot.” (Rom 14:12) Ina minne, kich meinisin a wesewesen wor popun ach sipwe föri ekkewe kefil mi elingaalo Kot.

[Pworous fan]

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Pwata a lamot sipwe silei ifa usun sipwe föri kefil?

• Ifa usun niuokkus epwe eü minen eppet ngenikich, me ifa usun sipwe pworacho ngeni?

• Ikkefa ekkewe wonu mettoch sipwe föri pwe ach kewe kefil repwe elingaalo Kot?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Pwoor/Sasing lon pekin taropwe 16]

Ifa Usun Sipwe Föri Kefil mi Öch

1 Sisap Lamalam Tekia

2 Küttaöchü Pworaus

3 Iotek fän iten Tipatchem

4 Föri ewe Kefil

5 Apwönüetä minne Ka Filatä

6 Chechcheki me Ekkesiwili ika mi Lamot

[Sasing lon pekin taropwe 15]

Emön mi wiliwilikkis a usun chök efoch waa esor kasiin lon eü mataw mi loolo