Tee ratkaisuja jotka tuottavat kunniaa Jumalalle

”Terävänäköinen harkitsee askeleitaan.” (SANANL. 14:15)

1, 2. a) Ennen kaikkea mistä meidän tulisi ratkaisuja tehdessämme olla kiinnostuneita? b) Mitä kysymyksiä tarkastelemme?

TEEMME todennäköisesti päivittäin kymmeniä ratkaisuja. Monilla niistä on tulevaisuuden kannalta vain vähän merkitystä. Jotkin taas voivat vaikuttaa elämäämme huomattavasti. Ovatpa ratkaisumme suuria tai pieniä, haluamme niiden ennen kaikkea tuottavan kunniaa Jumalalle. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 10:31.)

² Pidätkö sinä ratkaisujen tekemistä helppona, vai onko se sinusta haasteellista? Voidaksemme edistyä kristilliseen kypsyyteen meidän täytyy oppia erottamaan oikea väärästä ja sitten tehdä ratkaisuja, joista heijastuu oma vakaumuksemme, ei jonkun muun (Room. 12:1, 2; Hepr. 5:14). Mitä muita pakottavia syitä meillä on opetella tekemään hyviä ratkaisuja? Miksi niitä on joskus hyvin vaikea tehdä? Entä miten voimme varmistautua siitä, että ratkaisumme tuottavat kunniaa Jumalalle?

Miksi ylipäätään tehdä ratkaisuja?

3. Minkä meidän ei tulisi antaa vaikuttaa ratkaisuihimme?

³ Jos olemme päättämättömiä Raamatun normeihin liittyvissä asioissa, koulu- tai työtoverimme saattavat ajatella, ettei vakaumuksemme ole kovin luja ja että meitä voi siksi helposti ohjailla. He saattavat valehdella, pettää tai varastaa ja yrittää sitten suostutella meitä ”seuraamaan joukkoa” eli  menemään heidän mukaansa tai ainakin salaamaan heidän tekonsa (2. Moos. 23:2). Ihminen, joka osaa tehdä ratkaisuja Jumalan kunniaksi, ei kuitenkaan anna pelon eikä halun olla mieliksi toisille saada häntä toimimaan Raamatun avulla valmennetun omantuntonsa vastaisesti (Room. 13:5).

4. Miksi toiset voisivat haluta tehdä ratkaisuja puolestamme?

⁴ Kaikilla niillä, jotka haluaisivat tehdä ratkaisuja meidän puolestamme, ei ole pahoja aikomuksia. Jotkut hyvää tarkoittavat ystävät voisivat vaatia meitä noudattamaan heidän neuvojaan. Sukulaisemme tuntevat todennäköisesti huolta hyvinvoinnistamme ja saattavat haluta osallistua eteemme tulevien tärkeiden ratkaisujen tekemiseen vielä senkin jälkeen, kun olemme muuttaneet pois kotoa. Esimerkistä käyvät lääkärinhoitoon liittyvät asiat. Raamatussa tuomitaan selvästi veren väärinkäyttö (Apt. 15:28, 29). Jotkin muut terveydenhoitoa koskevat kysymykset eivät kuitenkaan ole yhtä selväpiirteisiä, ja meidän jokaisen on ratkaistava itse, millaisen hoidon hyväksymme ja millaista emme. * Läheisillämme voi olla näistä kysymyksistä vahvat mielipiteet. Tällaisista asioista päätettäessä jokaisen vihkiytyneen ja kastetun kristityn täytyy kuitenkin kantaa ”oma kuormansa” eli vastuunsa (Gal. 6:4, 5). Meille on tärkeämpää säilyttää hyvä omatunto Jumalan edessä kuin saada ihmisten hyväksyntä (1. Tim. 1:5).

5. Miten voimme välttyä uskomme haaksirikolta?

⁵ Päättämättömyys voi saattaa meidät vakavaan vaaraan. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti, että päättämätön ihminen on ”epävakaa kaikilla teillään” (Jaak. 1:8). Toisten muuttuvat mielipiteet saavat hänet heittelehtimään ikään kuin hän olisi myrskyisellä merellä veneessä, joka on vailla peräsintä. Sellaisen ihmisen usko kärsii helposti haaksirikon, ja sitten hän saattaa syyttää toisia ikävästä tilanteestaan (1. Tim. 1:19). Miten voimme välttää tällaisen lopputuloksen? Meidän täytyy ”vakaantua uskossa”. (Lue Kolossalaiskirjeen 2:6, 7.) Tullaksemme vakaiksi meidän on opittava tekemään ratkaisuja, joista heijastuu uskomme Jumalan henkeytettyyn sanaan (2. Tim. 3:14–17). Mutta mikä voi haitata hyvien ratkaisujen tekemistä?

Miksi voi olla vaikea tehdä ratkaisuja?

6. Miten pelko saattaisi vaikuttaa meihin?

⁶ Meidät saattaa lamauttaa pelko siitä, että teemme väärän ratkaisun, epäonnistumme tai näytämme toisten silmissä typeriltä. Tämä on ymmärrettävää. Kukaan ei halua tehdä huonoa ratkaisua, joka johtaa vaikeuksiin ja mahdollisesti häpeään. Rakkaus Jumalaa ja hänen Sanaansa kohtaan voi kuitenkin hälventää pelkomme. Millä tavoin? Rakkaus Jumalaan saa meidät aina etsimään neuvoja hänen Sanastaan ja siihen perustuvista julkaisuista ennen kuin teemme tärkeitä ratkaisuja. Silloin virheemme jäävät mahdollisimman vähiin. Näin on siksi, että Raamattu on tarkoitettu ”terävänäköisyyden antamiseksi kokemattomille, tiedon ja ajattelukyvyn nuorelle miehelle” (Sananl. 1:4).

7. Mitä opimme kuningas Daavidin vaiheista?

⁷ Ovatko ratkaisumme aina oikeita? Eivät ole, sillä me kaikki teemme virheitä (Room. 3:23). Esimerkiksi kuningas Daavid oli viisas ja uskollinen mies. Silti hän teki toisinaan huonoja ratkaisuja, jotka aiheuttivat kärsimystä hänelle itselleen ja muille (2. Sam. 12:9–12). Daavid ei kuitenkaan antanut virheidensä estää häntä tekemästä Jumalaa miellyttäviä ratkaisuja (1. Kun. 15:4, 5). Me voimme menneistä erehdyksistämme huolimatta toimia päättäväisesti, jos Daavidin tavoin muistamme, että Jehova sivuuttaa erheemme ja antaa anteeksi syntimme. Hän tukee jatkuvasti niitä, jotka rakastavat ja tottelevat häntä. (Ps. 51:1–4, 7–10.)

8. Mitä avioliittoa koskevat apostoli Paavalin sanat opettavat meille?

 ⁸ Ratkaisujen tekemisestä johtuvaa huolta voi lievittää. Millä tavoin? Muistamalla, että joskus on monta oikeaa ratkaisua. Ajatellaanpa, mitä apostoli Paavali selitti avioliitosta. Hän kirjoitti henkeytettynä: ”Jos joku arvelee menettelevänsä sopimattomasti neitsyyttään kohtaan, jos se on sivuuttanut nuoruuden kukoistuksen ja näin pitää tapahtua, niin tehköön mitä tahtoo; hän ei tee syntiä. Menkööt naimisiin. Mutta jos joku pysyy sydämessään vakaana, eikä hänellä ole välttämätöntä tarvetta, vaan hänellä on oma tahtonsa vallassaan, ja hän on päättänyt omassa sydämessään säilyttää neitsyytensä, niin hän tekee hyvin.” (1. Kor. 7:36–38.) Paavali suositteli naimattomuutta parhaana valintana, mutta se ei ollut ainoa oikea vaihtoehto.

9. Pitäisikö meidän olla huolissamme siitä, miten toiset suhtautuvat ratkaisuihimme? Selitä.

⁹ Pitäisikö meidän olla huolissamme siitä, mitä toiset ajattelevat tekemistämme ratkaisuista? Kyllä, jossakin määrin. Huomaa, mitä Paavali sanoi sellaisten ruokien syömisestä, jotka saattoivat vaikuttaa epäjumalille uhratuilta. Hän tunnusti, että vaikka ratkaisu ei ehkä itsessään olisi väärä, se saattaisi aiheuttaa vahinkoa jollekulle, jonka omatunto on heikko. Mitä Paavali päätti tehdä? ”Jos siis ruoka kompastuttaa veljeni”, hän kirjoitti, ”en ikinä enää syö lihaa, jotten kompastuttaisi veljeäni.” (1. Kor. 8:4–13.) Meidänkin on tarpeen pohtia, millainen vaikutus ratkaisuillamme on toisten omaantuntoon. Eniten meitä tietysti kiinnostaa se, miten valintamme vaikuttavat ystävyyteemme Jehovan kanssa. (Lue Roomalaiskirjeen 14:1–4.) Mitkä Raamatun periaatteet auttavat meitä tekemään ratkaisuja, jotka tuottavat kunniaa Jumalalle?

Kuusi neuvoa jotka auttavat tekemään hyviä ratkaisuja

10, 11. a) Miten voimme välttää olemasta julkeita perheessä? b) Mitä vanhinten tulisi pitää mielessä, kun he tekevät seurakuntaan vaikuttavia ratkaisuja?

¹⁰ Vältä julkeutta. Ennen jonkin toimintatavan valitsemista on tarpeen pohtia, onko meillä valta tehdä tämä ratkaisu. Kuningas Salomo kirjoitti: ”Onko julkeus tullut? Silloin tulee häpeäkin, mutta viisaus on vaatimattomien parissa.” (Sananl. 11:2.)

¹¹ Vanhemmat saattavat antaa lastensa tehdä joitakin ratkaisuja, mutta lasten ei tulisi pitää tällaista päätösvaltaa itsestään selvänä (Kol. 3:20). Vaimoilla ja äideillä on jonkin verran valtaa perheessä, mutta heidän on hyvä tunnustaa miehensä johtoasema (Sananl. 1:8; 31:10–18; Ef. 5:23). Aviomiestenkin täytyy tunnustaa, että heidän valtansa on rajallinen ja että he ovat alamaisia Kristukselle (1. Kor. 11:3). Vanhimmat tekevät seurakuntaan vaikuttavia ratkaisuja. He varovat kuitenkin ”menemästä yli sen, mikä on kirjoitettu” Jumalan sanaan (1. Kor. 4:6). He noudattavat myös tarkasti ohjausta, jota he saavat uskolliselta orjalta (Matt. 24:45–47). Voimme säästää itsemme ja toiset monilta huolilta ja murheilta, jos olemme vaatimattomia ja teemme ratkaisuja vain silloin, kun meille on annettu valta siihen.

12. a) Miksi meidän pitäisi ottaa selvää asioista? b) Miten tietoja voisi hankkia?

 ¹² Ota selvää asioista. Salomo kirjoitti: ”Ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi, mutta jokainen hätäilijä kulkee varmasti kohti puutetta.” (Sananl. 21:5.) Harkitsetko esimerkiksi sitoutumista johonkin liiketoimintaan? Älä antaudu tunteiden vietäväksi. Etsi tietoa kaikista hankkeeseen liittyvistä tosiseikoista, pyydä neuvoa asiantuntijoilta ja mieti, mitkä Raamatun periaatteet vaikuttavat ratkaisuun (Sananl. 20:18). Tee tutkimuksesi tuloksista kaksi listaa: toinen eduista ja toinen velvollisuuksista. ”Laske kustannukset” ennen kuin teet ratkaisun (Luuk. 14:28). Harkitse, miten ratkaisusi mahdollisesti vaikuttaa paitsi taloudelliseen asemaasi myös hengelliseen hyvinvointiisi. Näiden asioiden tutkiminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Mutta niiden selvittäminen saattaa estää sinua tekemästä hätäisiä päätöksiä, jotka tuottaisivat tarpeetonta huolta.

13. a) Mitä vakuutetaan Jaakobin kirjeen 1:5:ssä? b) Miten viisauden rukoileminen voi auttaa meitä?

¹³ Rukoile viisautta. Ratkaisumme tuottavat kunniaa Jumalalle vain siinä tapauksessa, että pyydämme häntä auttamaan niiden tekemisessä. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta, ja sitä annetaan hänelle.” (Jaak. 1:5.) Ei ole häpeä myöntää, että tarvitsemme Jumalan viisautta ratkaisujen teossa (Sananl. 3:5, 6). Pelkästään omaan ymmärrykseemme luottaminen voi helposti johtaa meidät harhaan. Rukoilemalla viisautta ja tutkimalla Jumalan sanan periaatteita annamme pyhän hengen auttaa meitä selvittämään, mistä vaikuttimista todellisuudessa haluamme ryhtyä johonkin hankkeeseen. (Hepr. 4:12; lue Jaakobin kirjeen 1:22–25.)

14. Miksi meidän pitäisi karttaa vitkastelua?

¹⁴ Tee ratkaisu. Älä ratkaise asioita hätäisesti ennen kuin olet ottanut niistä selvää ja rukoillut viisautta. Viisas ihminen ”harkitsee askeleitaan” kaikessa rauhassa (Sananl. 14:15). Älä toisaalta vitkastele. Vitkastelija saattaa esittää mitä ihmeellisimpiä tekosyitä siihen, ettei tartu toimeen (Sananl. 22:13). Mutta passiivisuudellaankin hän tekee ratkaisun: hän päättää antaa toisten määrätä hänen elämästään.

15, 16. Mitä sisältyy siihen, että toimii ratkaisunsa mukaan?

¹⁵ Toimi ratkaisusi mukaan. Vaivannäkömme hyvän ratkaisun tekemiseksi voi mennä hukkaan, ellemme toimi tarmokkaasti sen mukaan. ”Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi”, kirjoitti Salomo (Saarn. 9:10). Onnistuaksemme meidän täytyy olla valmiita suuntaamaan voimavaramme niin, että pystymme toteuttamaan ratkaisumme. Esimerkiksi joku seurakunnanjulistaja  saattaisi päättää ryhtyä tienraivaajaksi. Onnistuuko hän siinä? Todennäköisesti onnistuu, ellei hän anna liiallisen ansiotyön tai virkistäytymisen väsyttää häntä ja riistää aikaa, jonka hän tarvitsee sananpalvelukseen.

¹⁶ Parhaat ratkaisut eivät useinkaan ole helpoimpia toteuttaa. Minkä vuoksi? Koska ”koko maailma on paholaisen vallassa” (1. Joh. 5:19). Meidän täytyy kamppailla ”tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan” (Ef. 6:12). Sekä apostoli Paavalin että opetuslapsi Juudaksen mukaan niiden, jotka päättävät kunnioittaa Jumalaa, on käytävä taistelua (1. Tim. 6:12; Juud. 3).

17. Miten Jehova odottaa meidän suhtautuvan tekemiimme ratkaisuihin?

¹⁷ Arvioi ratkaisua uudelleen ja tee tarvittaessa korjauksia. Kaikki ratkaisut eivät toimi täsmälleen suunnitelmien mukaan. ”Aika ja sattuma” kohtaavat meitä kaikkia (Saarn. 9:11). Joistakin ratkaisuista Jehova odottaa meidän pitävän kiinni siitä huolimatta, että eteemme saattaa tulla koettelemuksia. Kun joku vihkii elämänsä Jehovalle tai solmii avioliiton, hänen päätöksessään ei ole tinkimisen varaa. Jumala odottaa meidän elävän näiden ratkaisujen mukaan. (Lue psalmi 15:1, 2, 4.) Useimmat ratkaisut eivät kuitenkaan ole näin merkittäviä. Viisas ihminen arvioi tekemiään ratkaisuja aika ajoin uudelleen. Hän ei anna ylpeyden eikä itsepäisyyden estää häntä tekemästä korjauksia tai jopa peruuttamasta päätöstään (Sananl. 16:18). Hän haluaa ennen kaikkea huolehtia siitä, että hän tuottaa elämällään kunniaa Jumalalle.

Opeta toisia tekemään ratkaisuja jotka tuottavat kunniaa Jumalalle

18. Miten vanhemmat voivat opettaa lapsiaan tekemään hyviä ratkaisuja?

¹⁸ Vanhemmilla on suuri osuus siinä, että heidän lapsensa oppivat tekemään ratkaisuja, jotka tuottavat kunniaa Jumalalle. Hyvä esimerkki on parhaita opettajia (Luuk. 6:40). Vanhemmat voivat sopivan tilaisuuden tullen selittää lapsilleen, mitä vaiheita he kävivät läpi tehdessään jotakin ratkaisua. Kenties he lisäksi haluavat antaa lastensa tehdä joitakin ratkaisuja itse ja kiittävät sitten heitä, kun ratkaisu toimii hyvin. Entä jos lapsi tekee huonon ratkaisun? Vanhemmat ovat ehkä taipuvaisia suojelemaan lasta seurauksilta, mutta se ei välttämättä ole hänen etujensa mukaista. Vanhemmat voisivat esimerkiksi antaa nuoren hankkia ajokortin. Oletetaan, että hän rikkoo liikennesääntöjä ja saa sakot. Isä tai äiti saattaisi maksaa ne. Mutta jos nuorta vaaditaan tekemään työtä niiden korvaamiseksi, hän oppii todennäköisemmin ottamaan vastuun teoistaan. (Room. 13:4.)

19. Mitä meidän tulisi opettaa tutkisteluoppilaillemme, ja miten voimme tehdä sen?

¹⁹ Jeesus kehotti seuraajiaan opettamaan toisia (Matt. 28:20). Hyvien ratkaisujen tekeminen on tärkeimpiä asioita, mitä voimme opettaa raamatuntutkisteluoppilaillemme. Jotta onnistuisimme tässä, meidän täytyy vastustaa kiusausta sanoa heille, miten heidän pitäisi toimia. On paljon parempi opettaa heitä pohtimaan asioita Raamatun periaatteiden valossa, niin että he voivat itse päättää, miten toimia. Loppujen lopuksi ”kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle” (Room. 14:12). Meillä kaikilla on siis pakottava syy tehdä ratkaisuja, jotka tuottavat kunniaa Jumalalle.

[Alaviite]

Mitä vastaisit?

• Miksi meidän on tarpeen oppia tekemään ratkaisuja?

• Millä tavoin pelko saattaisi vaikuttaa meihin, ja miten voimme voittaa pelkomme?

• Mitkä kuusi neuvoa auttavat meitä tekemään ratkaisuja, jotka tuottavat kunniaa Jumalalle?

[Tutkistelukysymykset]

[Tekstiruutu/Kuva s. 16]

Miten tehdä hyviä ratkaisuja?

1 Vältä julkeutta.

2 Ota selvää asioista.

3 Rukoile viisautta.

4 Tee ratkaisu.

5 Toimi ratkaisusi mukaan.

6 Arvioi ratkaisua uudelleen ja tee korjauksia.

[Kuva s. 15]

Päättämätön ihminen on kuin myrskyisellä merellä veneessä, jossa ei ole peräsintä.