Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Wiahda Pilipil kan me Kin Kawauwih Koht

Wiahda Pilipil kan me Kin Kawauwih Koht

Wiahda Pilipil kan me Kin Kawauwih Koht

“Aramas loalokong kin kanahieng arail kahk koaros.”​—LEP. PAD. 14:15.

1, 2. (a) Dahme kitail anahne keieu nsenohki ni atail kin wiahda pilipil kan? (b) Peidek dah kan me kitail pahn tehkpene?

KITAIL ele kin wia pak tohto ehuehu rahn. Pali laud en mepwukat sohte nohn kesempwal, ahpw ekei kin uhdahn kamwakid atail mour. Dahkei mepwukat? Iei pilipil kan. Ni atail kin wia pilipil kan me tikitik de laud, dahme kitail kin keieu nsenohki iei en kawauwih Koht.​—Wadek 1 Korint 10:31.

2 Ia duwe, ke kin mengeiki wiahda pilipil kan de ke kin apwalki? Ma kitail men kekeirda nin duwen Kristian akan, kitail anahne sukuhlki wekpeseng en me pwung oh me sapwung oh wiahda pilipil kan me kin kasalehda dahme kitail kin kamehlele, a kaidehn dahme meteikan kamehlele. (Rom 12:1, 2; Ipru 5:14) Ia kahrepe kesempwal teikan me kitail anahne sukuhlki pwe kitail en wiahda pilipil mwahu kan? Dahme kahrehda ekei pak e apwal en wiahda pilipil kan? Oh ia kahk kan me kitail kak wia pwe kitail en kamehlele me atail pilipil kan kin kawauwih Koht?

Dahme Kahrehda Kitail Anahne Wiahda Pilipil kan?

3. Dahme kitail en dehr mweidohng en kauwehla atail kin wiahda pilipil kan?

3 Ma kitail sehse wiahda pilipil kan ahnsou me koasoandi en Paipel me kin pidada atail wiewia kan, iengetail tohnsukuhl de tohndoadoahk kan ele medewe me kitail sohte kin tengediong dahme kitail kin kamehlele oh eri song en kamwakid atail madamadau. Re ele kin likamw, pitih, de pirap oh eri song en kamwakid kitail pwe kitail en “idawehn pali moron en aramas” sang ni atail kin alasang irail de sewese irail ren ekihla dahme re kin wia. (Eks. 23:2) Ahpw emen me ese ia duwen eh pahn wiahda pilipil kan me kin kawauwih Koht sohte pahn kin mweidohng eh masak de eh men meteikan en pwungki ih en kahrehiong ih en wia mehkot me uhwong kadeikpen loale me Paipel kin kaiahnehda.​—Rom 13:5.

4. Dahme kahrehda ekei ele kin men wiahda atail pilipil kan?

4 Kaidehn koaros me men wia pilipil ong kitail kin song en kauwehla kitail. Kompoakepatail kan me men sewese kitail ele kin ngihtehtehki pwe kitail en idawehn arail kaweid. Ma kitail sohte kin kousoan rehn atail peneinei, ele irail kin wie pwunodkihte ia iretail oh men iang wiahda atail pilipil kesempwal kan. Karasepe, medewehla ire kan me pid sawaspen palien wini. Paipel kin kasalehda ni sansal me kitail en dehr doadoahngki nta ni ahl sapwung. (Wiewia 15:28, 29) Ire teikan me pid epwelpen roson mwahu, Paipel sohte kin kasalehda ni sansal kosonned kan oh kitail anahne pein wiahda pilipil kan ong soangen sawas dah me kitail pahn pwungki ale de soh. * Irail kan me kitail kin poakohng ele kin kehlailki arail madamadau duwen pilipil pwukat. Ahpw duwen wiahda pilipil pwukat, emenemen Kristian me papidaislahr anahne pwukoahki “pein wa eh wisik.” (Kal. 6:4, 5) Dahme kitail kin keieu kesempwalki iei en kolokol nsenmwakelekel rehn Koht, a kaidehn en kaperenda aramas akan.​—1 Tim. 1:5.

5. Ia duwen atail kak soikala lokolongki atail kesehla atail pwoson?

5 Atail sehse wiahda pilipil kan kak keper ong kitail. Tohnpadahk Seims ntingihedi me soangen aramas menet kin wia “aramas kohweikohdo ni eh mwekid koaros.” (Seims 1:8) Rasehng ohl men nan pwoht ehu me sohte mie mehn ilihl nan sehd iloakin, menet pahn kamehlele madamadau en aramas me kalapw wekila oh sohte kin likilik. Ia uwen eh pahn mengeiong soangen aramas menet en kesehla eh pwoson oh uhd kapwukoahki meteikan eh lelohng kahpwal! (1 Tim. 1:19) Ia duwen atail kak soikala imwila wet? Kitail anahne atail “pwoson en kin kehlailla mehlel.” (Wadek Kolose 2:6, 7.) Pwe kitail en ahneki pwoson kehlail wet, kitail anahne sukuhlki en wiahda pilipil kan me kin kasalehda atail pwoson Mahsen en Koht. (2 Tim. 3:14-17) Ahpw dahme ele kak irehdi atail koahiek en wiahda pilipil mwahu?

Dahme Kahrehda E Kakete Apwal en Wiahda Pilipil kan?

6. Ia duwen atail pepehm en masak eh kak kamwakid kitail?

6 Atail masak pwe kitail de wiahda pilipil sapwung, sohte pweida, de meteikan en wiahkin kitail aramas pweipwei kei ele kin kahrehiong kitail en apwalki wiahda pilipil. Kitail kak wehwehki soangen pwunod pwukat. Sohte emen men wiahda pilipil sapwung ehu me pahn kahrehda kahpwal oh kanamenek. Mendahki met, atail limpoak ong Koht oh sapwellime Mahsen kak sewese kitail pwe kitail en dehr nohk masepwehk. Ni ahl dah kei? Atail limpoak ong Koht pahn kamwakid kitail pwe kitail en ahnsou koaros ale kaweid sang nan sapwellime Mahsen oh sawaspen Paipel kan mwohn atail wiahda pilipil kesempwal kan. Eri, kitail pahn kamalaulaula atail sapwung kan. Dahme kahrehda? Pwehki Paipel eh kak “kakoahiekihala me soakoahiek kan, oh padahkihong me pwulopwul kan” ren loalokongla oh ahneki koahiek en madamadau.​—Lep. Pad. 1:4.

7. Dahme kitail kak sukuhlki sang ahn Depit mehn kahlemeng?

7 Ia duwe, kitail pahn ahnsou koaros wiahda pilipil pwung? Soh. Kitail koaros kin sapwungala. (Rom 3:23) Karasepe, Nanmwarki Depit kin wia ohl loalokong oh lelepek men. Ahpw ekei pak, e wiahda pilipil sapwung kan me kahrehiong ih oh meteikan en lokolok. (2 Sam. 12:9-12) Ahpw Depit sohte kin mweidohng eh sapwung kan en kahrehiong ih en sohte kak koasoanehdi eh lamalam me pid eh pilipil kan me Koht kin ketin kupwurki. (1 Nan. 15:4, 5) Duwehte Depit, kitail kak wiahda pilipil kan mendahki atail sapwung kan mahs, ma kitail taman me Siohwa kin ketin manokehla atail sapwung kan oh mahkohng dipatail kan. E pahn ketin sewese irail kan me kin poakohng oh peikiong ih.—Mel. 51:1-4, 7-10.

8. Dahme kitail sukuhlki sang ahn Pohl kaweid me pid pwopwoud?

8 Kitail kak katikala atail pwunod ni atail wiahda pilipil kan. Ia duwen? Sang ni atail wehwehki me ekei pak mie pilipil pwung kan me kitail kak pilada. Medewehla dahme wahnpoaron Pohl eh kaweidki me pid pwopwoud. E ntingihedi: “Iet ei peneu ong me sohte pwopwoud kan oh me liohdi kan: me pahn mwahu ma re en dadaurete ar kiripw, duwehte ngehi. Ahpw ma re sohte kak kaunda ar ineng kan en nan pwopwoud, a re en pwopwoudida; pwe pwopwoudida mwahu sang mwasimwasingki engin ineng suwed kan.” (1 Kor. 7:8, 9) Pohl kin kangoange mour en kiripw nin duwen mour me keieu mwahu, ahpw met kaidehn ihte pilipil pwung.

9. Kitail anahne nsenohki meteikan ar kin kilangwohng atail pilipil kan? Menlau kawehwehda.

9 Ia duwe, kitail anahne nsenohki meteikan ar kin kilangwohng atail pilipil kan? Kitail anahne nsenohki ahpw sohte daulihala. Tehk dahme Pohl koasoia duwen mwenge kan me ele kin meirongala ong dikedik en eni kan. E pohnese me mie pilipil me sohte kin sapwung, ahpw e kakete kauwehla ekei me kin mengei en dipekelekelda. Ia ahn Pohl pasapengpen met? E ntingihedi: “Ma ei tungoal kisin mwenge kan me pahn kahrehiong rieio nan dihp, I solahr pahn tungoale uduk kohkohlahte, pwe I en dehr kahrehiong rieio nan dihp.” (1 Kor. 8:4-13) Kitail pil anahne medewe ia duwen atail pilipil kan ar pahn kamwakid kadeikpen loalen meteikan. Mehlel, dahme kitail kin keieu nsenohki iei ma atail pilipil kan pahn sewese atail nanpwungmwahu rehn Siohwa de soh. (Wadek Rom 14:1-4.) Mehnia kaweid en Paipel kan pahn sewese kitail pwe kitail en wiahda pilipil me kin kawauwih Koht?

Kahk Weneu en Wiahda Pilipil Mwahu kan

10, 11. (a) Ia duwen atail en dehr aklapalap me pid pilipil kan nan peneinei? (b) Dahme elder kan anahne tamataman ni arail wiahda pilipil kan me pidada mwomwohdiso?

10 Dehr wia pilipil me ke sohte ahneki pwuhng en wia. Mwohn atail pahn pilada wia mehkot, kitail anahne idek rehtail, ‘Mie ei pwuhng en wiahda pilipil wet?’ Nanmwarki Solomon koasoia: “Aramas aklapalap pahn mwadang namenekla, ahpw me mpahi me loalokong.”​—Lep. Pad. 11:2.

11 Pahpa oh nohno kan ele kin mweidohng neirail seri kan ren wiahda ekei pilipil kan, ahpw seri kan en dehr medewe me re ahneki pwuhng wet. (Kol. 3:20) Lih pwopwoud kan oh nohno kan ahneki ekis pwuhng nan arail peneinei ahpw re anahne pohnese me arail pwoud me wia tapwin peneinei. (Lep. Pad. 1:8; 31:10-18; Ep. 5:23) Ohl pwopwoud kan pil anahne pohnese me arail pwuhng mi pahnangin manaman en Krais oh re anahne uhpahiong ih. (1 Kor. 11:3) Elder kan kin wiahda pilipil kan me kin pidada mwomwohdiso. Ahpw re kin kanahieng pwe pilipil pwukat en “dehr siksang me ntingdier” nan Mahsen en Koht. (1 Kor. 4:6) Re pil kin nantihong idawehn kaweid kan me re kin ale sang ladu lelepek. (Mad. 24:45-47) Kitail kak perehsang kitail oh meteikan pwunod oh nsensuwed ma kitail kin wiahdahte pilipil kan me mie atail pwuhng powe.

12. (a) Dahme kahrehda kitail anahne wia roporop? (b) Menlau kawehwehda ia duwen emen eh kak wia eh roporop.

12 Wia roporop. Solomon ntingihedi: “Wiahda omw koasoandi ni keneinei, ke ahpw pahn ahneki dipwisou tohto; ma ke pahn pwurur, omw dipwisou sohte pahn tohto.” (Lep. Pad. 21:5) Karasepe, ke medemedewe en iang wia pesines ehu? Ke dehr mweidohng omw pepehm kan en kaunda kowe. Ahpw ke anahne rapahkihda ire mehlel koaros, ale kaweid kan sang irail kan me ese duwen soangen pesineso, oh pilada ken doadoahngki kaweid en Paipel kan me dokedoke met. (Lep. Pad. 20:18) Ni omw koasoakoasoane en wia roporop, ntingihedi ire riau kan, ehu me pahn kasalehda kamwahu kan a ehu kasuwed kan. Mwohn omw wiahda pilipil ehu, “mwohndi mahs oh medemedewe uwen pweine.” (Luk 14:28) Medewehla dahme omw pilipilo pahn wiahiong noumw mwohnio oh pil omw nanpwungmwahu rehn Siohwa. Roporop kin anahne ahnsou oh doadoahk laud. Ahpw, ni omw kin wia met, ele ke pahn soikala pilipil pwurur kan me kak kahrehda kahpwal oh pwunod mwuhr.

13. (a) Dahme Seims 1:5 kin kamehlelehiong kitail? (b) Ia duwen atail kin kapakapki erpit eh kak sewese kitail?

13 Kapakapki erpit. Atail pilipil kan pahn kawauwih Koht ihte ma kitail pahn peki reh en ketin sewese kitail ni atail kin wiahda pilipil. Tohnpadahk Seims ntingihedi: “Ma emen rehmwail anahne erpit, a en kapakap oh peki rehn Koht, oh Koht ahpw pahn ketikihong, pwe Koht me kupwursapan oh kalahngan ong aramas koaruhsie.” (Seims 1:5) E sohte kanamenek en kasalehda me kitail anahne sapwellimen Koht erpit en sewese kitail pwe kitail en wiahda pilipil kan. (Lep. Pad. 3:5, 6) Atail kin koapworopworkihte dahme kitail kin pein lemeleme kak kasapwungehla kitail. Ni atail kin kapakapki erpit oh rapahki kaweid en Mahsen en Koht, kitail kin mweidohng sapwellime manaman en sewese kitail kitail en ese kahrepen atail men wia pilipil ehu.​—Ipru 4:12; wadek Seims 1:22-25.

14. Dahme kahrehda kitail en dehr pwand en mwekid?

14 Wiahda pilipil. Dehr kin mwadang en wia kahk wet mwohn omw wia roporop oh kapakapki erpit. Aramas loalokong men kin kihong ahnsou pwe en medemedewe mahs ‘eh kahk koaros.’ (Lep. Pad. 14:15) Ahpw dehr pwand en mwekid. Emen me kin pwand en mwekid ele kin kihda kahrepe soh katepe kan ong eh sohte wia mehkot. (Lep. Pad. 22:13) Ma e pwand en wiahda eh pilipil, e mwomwen me e pilada en mweidohng meteikan ren kaunda eh mour oh wiahda eh pilipil kan.

15, 16. Dahme kin pidada en emen eh kapwaiada eh pilipil ehu?

15 Kapwaiada dahme ke pilada. Doadoahk laud me kitail wia ong wiahda pilipil mwahu ehu kak sohla katepe ma kitail sohte nantihong kapwaiada. Solomon ntingihedi: “Nantihong doadoahk laud ni soahng koaros me ke pahn wia met.” (Ekl. 9:10) Pwe kitail en pweida, kitail anahne men doadoahngki dahme kitail ahneki pwe kitail en kak kapwaiada atail pilipil kan. Karasepe, sounkalohk men ele pilada en pioneer. E pahn kak pweida? Ei, e pahn kak pweida ma e sohte mweidohng eh doadoahk en mwohni oh mehn kamweit kan en kihsang eh kehl oh ahnsou me e anahne ong kalohk.

16 Pilipil kan me keieu mwahu kin kalapw apwal en kapwaiada. Dahme kahrehda? Pwehki “sampah unsek mi pahn manaman en Me Suwedo.” (1 Sohn 5:19) Kitail anahne pelianda “manaman en ngehn suwed kan en pahnlahng . . . oh pil ong koht akan me kaunda dih rotorot wet.” (Ep. 6:12) Wahnpoaron Pohl oh tohnpadahk Sud kin kasalehda me irail kan me pilada en kawauwih Koht pahn anahne mahwen.​—1 Tim. 6:12; Sud 3.

17. Me pid atail pilipil kan, dahme Siohwa ketin kasik kitail en wia?

17 Pwurehng medewe pilipilo oh wiahda wekidekla kan ma anahn. Kaidehn pilipil koaros kin pweida nin duwen eh koasoandier. “Paisuwed kin lelohng” kitail koaros. (Ekl. 9:11) Ahpw Siohwa ketin kasik me kitail anahne dadaurete kapwaiada atail pilipil kan mendahki kitail lelohng kahpwal kan. Ma emen inoukihong Siohwa eh mour de wiahda inoun pwopwoud, e sohte kak wekidala eh pilipilo. Koht ketin kasik me kitail en kapwaiada soangen pilipil pwukat. (Wadek Melkahka 15:1, 2, 4.) Ahpw, pali laud en pilipil kan sohte kesempwal. Aramas loalokong men kin ekei pak pwurehng medewe pilipil kan me e wiahda. E sohte pahn mweidohng aklapalap oh keptakai en irehdi ih sang wekidala eh pilipil kan. (Lep. Pad. 16:18) Dahme e kin keieu kesempwalki iei en nantihong pwe eh mour en kin pousehlahte kawauwih Koht.

Padahkihong Meteikan Ren Wiahda Pilipil kan me Kin Kawauwih Koht

18. Ia duwen pahpa oh nohno ara kak padahkih neira seri kan ren wiahda pilipil mwahu kan?

18 Pahpa oh nohno kan kak sewese laud neirail seri kan ren esehla ia duwen arail kak wiahda pilipil kan me kin kawauwih Koht. Ahl me keieu mwahu en padahkih irail iei en wia kahlemeng mwahu. (Luk 6:40) Ni ahnsou me konehng, pahpa oh nohno kan kak kawehwehiong neirail seri kan ia duwen arail wiahda pein arail pilipil kan. Ele re pil men mweidohng neirail seri kan ren pein wiahda ekei pilipil oh kin kapinga irail ni ahnsou me pilipil kan kin pweida. Ahpw ia duwen ma serio wiahda pilipil me sohte mwahu? Ele ira kin men perehla neira serio sang kahpwal kan, ahpw ara wia met ele sohte kin ahnsou koaros mwahu ong serio. Karasepe, ele ira mweidohng serio en ale laisin en tangahki sidohsa. Ia duwen ma serio kauwehla kosonned en tangahki sidohsa oh ale kalokepe. Kakete ira me pahn pwainla. Ahpw ma serio anahne doadoahk pwe en pwainla eh sapwungo, e pahn kak esehla pwukoahki imwilahn eh wiewia kan.​—Rom 13:4.

19. Dahme kitail anahne padahkihong irail kan me kitail kin onop Paipel rehrail? Ia duwen atail kak wia met?

19 Sises mahsanihong sapwellime tohnpadahk kan ren padahkih meteikan. (Mad. 28:19, 20) Mehn kasukuhl me uhdahn kesempwal me kitail kak padahkihong irail kan me kitail onop Paipel rehrail iei ia duwen arail pahn wiahda pilipil mwahu kan. Pwe kitail en wia met, kitail dehr ndaiong irail dahme re pahn wia. E pahn mwahu en padahkihong irail ia duwen arail pahn medemedewe kaweid kan en Paipel pwe ren pein pilada dahme re pahn wia. Pwe “emenemen kitail uhdahn pahn wehkohng Koht duwen pein ih.” (Rom 14:12) Kahrehda e kesempwal kitail koaros en wiahda pilipil kan me kin kawauwih Koht.

[Nting tikitik me mi pah]

^ par. 4 Pwehn kalaudehla omw wehwehki ire wet, menlau kilang pwuhken Dadaurete ni Limpoak en Koht, pali 246-249, oaralap “Soahng kan me Inenen Tikitik me Kohsang nan Nta oh Wiepen Pwal kan,” oh Atail Doadoahk ong Wehio en November 2006, pali 3-6, oaralap “Ia Duwen Ahi Madamadau Ohng Mehkan me Kisehn Nta oh Wiepen Doadoahk en Imwen Wini kan me Pahn Pwurehng Doadoahngki Pein Ahi Nta?

Ia Duwen Omw Pahn Sapeng?

• Dahme kahrehda kitail anahne sukuhlki ia duwen atail pahn wiahda pilipil kan?

• Dahme masak kin wiahiong kitail? Ia duwen atail kak powehdi met?

• Kahk weneu dahkei me kitail kak doadoahngki pwe kitail en wiahda pilipil kan me kin kawauwih Koht?

[Peidek en Onop]

[Koakon/Kilel nan pali 18]

Kahk kan en Wiahda Pilipil Mwahu kan

1 Dehr Wia Pilipil kan me Ke Sohte Ahneki Pwuhng en Wia

2 Wia Roporop

3 Kapakapki Erpit

4 Wiahda Pilipil

5 Kapwaiada Dahme Ke Pilada

6 Pwurehng Medewe Pilipilo oh Wiahda Wekidekla kan me Anahn

[Kilel nan pali 17]

Me sehse koasoanehdi eh madamadau kin rasehng pwoat ehu me sohte mehn ilihl nan sehd iloakin