Ka Anomuk fän Emmwenien än Kot we Manaman?

‘Om we manaman mi fel mi mürina epwe emweniei won efoch al mi sosonöch.’​—KÖLF. 143:10.

1, 2. (a) Eiteita ekkoch fansoun Jiowa a äeä an we manaman mi fel fän iten nöün kewe chon angang. (b) Angangen än Kot manaman a chök fis lon ekkewe fansoun mi kkolo aüchear? Äweweei mwo.

MET a piitä lon om ekiek lupwen ka ekieki usun angangen än Kot we manaman mi fel? Ka chemeni än Kition me Samson angang mi amwarar? (Souk. 6:33, 34; 15:14, 15) Neman ka ekieki usun pworachon ekkewe popun Chon Kraist are wowoon kinamween Stifen atun a ütä mwen ewe mwichen soupwüng. (Fof. 4:31; 6:15) Lon ach ei fansoun, ese cheme ngonuk ewe pwapwa wachemwuk lon ekkewe international mwichelap, tuppwölün pwich kewe mi kalapus pokiten rese peni eü mwu, me amwararen chöüloon ewe angangen afalafal? Meinisin ekkeei pworaus ra ännetatä usun angangen än Kot manaman mi fel.

² Angangen än Kot manaman mi fel a chök fis lon ekkewe fansoun mi kkolo aüchear? Aapw. Paipel a kapas usun ekkewe Chon Kraist ra ‘fefetal lon än Kot manaman’ me ‘än Kot manaman a emmweniir.’ (Kal. 5:16, 18, 25, TF) Ekkena kapas ra pwäratä pwe ewe manamanen Kot mi tongeni etipetipakich fansoun meinisin. Iteiten rän, itä sipwe tingorei Jiowa pwe än we manaman epwe emmweni ach ekiek, fos me föfför. (Älleani Kölfel 143:10.) Lupwen sia mut ngeni an we manaman epwe emmweni manauach, iwe epwe älisikich le ämääraatä napanapen Kot kewe mi apöchökküla ekkoch me elingaalo Kot.

3. (a) Pwata a lamot ach sipwe nom fän emmwenien än Kot manaman mi fel? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe etittiner?

³ Pwata a lamot ach sipwe nom fän emmwenien än Kot manaman mi fel? Pun mei pwal wor eü manaman a sotun nemenikich nge mi ü ngeni angangen än Kot we manaman. Paipel a apasa pwe ina ewe “mochenin fitukach” mi wewe ngeni mochenin inisich mi tipis, ewe sia älemwiri seni Atam. (Älleani Kalesia 5:17.) Iwe, met weween ach sipwe anomukich fän emmwenien än Kot we manaman? Mei wor met sipwe föri pwe sipwe tongeni ü ngeni etipetipaen apwangapwangen inisich? Sipwe etittina ekkeei kapas eis lupwen sipwe pworaus woon napanapen Kot keei wonu: “mosonotam, kirikiröch, aramasöch, allükülük, tipetekison me tipepwora [pwisin nemeniöchü, NW].”​—Kal. 5:22, 23.

Tipetekison me Mosonottam ra Älisatä Kinamwe lon ewe Mwichefel

4. Ifa usun tipetekison me mosonottam ra älisatä kinamwe lon ewe mwichefel?

⁴ Älleani Kolose 3:12, 13. Mosonottam me tipetekison are tipepwetete ra lamot ren kälisitään kinamween ewe mwichefel. Iir me ruu ekkeei napanap ra älisikich le pwäratä süföl, engilo fän song, me sisap liwini föfföringawen emön. Ika a wor ach osukosuk ren emön pwiich, mosonottam epwe älisikich le föri ükükün ach tufich pwe sipwe kinamwefengen sefäl. Mosonottam me tipetekison ra wesewesen lamot lon ewe mwichefel? Ewer, pun kich meinisin sise unusöch.

5. Met a fis lefilen Paul me Parnapas, me met pworauser a menlapei?

 ⁵ Nengeni pworausen Paul me Parnapas. Ra angangfengen fän iten chöüloon ewe kapas allim. A nom rer me rüüemön napanap mi mürinnö. Nge, lon eü fansoun a fis “eu watten aninifengen lefiler, pwe ra imwüfesen.” (Fof. 15:36-39) Ei pworaus a pwäratä pwe fän ekkoch a fis tipefesen pwal mwo nge lein nöün Kot chon angang mi tuppwöl. Ika emön chon Kraist a wewengaw ren emön pwiin chon lükü, met epwe tongeni föri pwe esap wattelo ngeni eü änini ngaw mi tongeni ataielo ar ririin pwipwi?

6, 7. (a) Ifa ewe kapasen fön lon Paipel sia tongeni apwönüetä mwen ewe änini epwe lapolo? (b) Met feiöchün ach “müttir ngeni rong, mang ngeni kapas pwal mang ngeni song”?

⁶ Ekkoch Paipel ra äweweei pwe ewe tipefesen a fis lefilen Paul me Parnapas a mwittir piitä me ra fokkun chüwörüwör lefiler. Ika emön chon Kraist a meefi pwe epwele song lon ar fosfengen me emön pwiin chon lükü, epwe tipatchem ika a apwönüetä met Jemes 1:19, 20 a apasa: “Aramas meinisin repwe müttir ngeni rong, mang ngeni kapas pwal mang ngeni song, pun än aramas song esap apwönüetä ewe pwüng Kot a mochen.” Ika mi tufich, a tongeni sotun siwili met ra pworausfengen woon, ükütiw, repwap pworaus mwirin are sü seni mwen ewe änini epwe lapolo.​—SalF. 12:16; 17:14; 29:11.

⁷ Met feiöchün ach apwönüetä ei kapasen fön? Än emön chon Kraist mosonosonolo, iotek usun an osukosuk me ekiekiöchü met epwe pölüwen ngeni, a mut ngeni än Kot manaman epwe emmweni. (SalF. 15:1, 28) Ren emmwenien ewe manaman, a tongeni pwäratä tipetekison me mosonottam. Iwe, a tufichin apwönüetä ewe kapasen emmwen lon Efisus 4:26, 29, TF: “Oupwe song, nge ousap fori tipis . . . Ousap atou och kapas ingau seni lon auemi, nge sokkun kapas chok mi fich ngeni mamarita lon fansoun meinisin, pwe epwe efisata chen ngeni chon rongorong.” Pwüngün lupwen sia pwilitalong wooch tipetekison me mosonottam sia älisatä ewe kinamwe me tipeeü lon ewe mwichefel.

Aramasöch me Kirekiröch Epwe Apöchökkülatä Om Famili

8, 9. Met weween kirekiröch me aramasöch, me ifa usun a älisatä pwapwaan ewe famili?

⁸ Älleani Efisus 4:31, 32; 5:8, 9. Usun chök enienin äsepwäl mi ekinamwe me konikipat atun pwichikkar, kirekiröch me aramasöch ra asösöi aramas. Ekkeei napanap ra älisatä pwapwa lon famili. Kirekiröch a eü napanap mi mürinnö mi pop seni än emön  wesewesen äfänni ekkoch ren an älillisöch me kapas mürinnö ngeniir. A pwal ina usun ren ewe napanap aramasöch, a pwälo lon föfförün mi efeiöchü ekkoch. A sinnelo ren ewe fangafangöch. (Fof. 9:36, 39; 16:14, 15) Nge aramasöch, a pwal wor weween mi alollool seni ena.

⁹ Aramasöch a wewe ngeni ekiek me föfför mi fokkun öch. Ese chök wewe ngeni met sia föri nge lap seni ena, met sokkun aramas kich. A usun chök eföü föün irä mi annö me fokkun mürinnö seni lon tori lükün. Pwal ina usun ewe napanap aramasöch a kküü meinisin kinikinin manauen emön Chon Kraist.

10. Met ewe famili a tongeni föri pwe epwe älisiir le ämääraatä napanapen Kot kewe?

¹⁰ Lon familien Chon Kraist, met epwe älisiir pwe repwe aramasöchfengen me kirekiröchfengen? A mmen lamot ewe sile mi enlet seni Paipel. (Kol. 3:9, 10) Ekkoch möküren ewe famili ra käeö lon ar Famili Fel napanapen Kot kewe mi mak lon Kalesia 5:22, 23. Ese kon lien weires ar repwe käeö ena lesen. Sia tongeni filatä eü me lein ekkewe napanap me küttafichi pworausan seni nöüch kewe puken äweween Paipel. Iwe, sipwe tongeni käeö fite chök parakraf iteiten wiik me käeö eü napanap lon fite wiik. Lupwen sipwe käeö ewe pworaus, älleani me pworausfengen woon ekkewe wokisin lon Paipel. Piiöchü ifa usun sipwe apwönüetä met sia käeö, me iotek pwe Jiowa epwe efeiöchü ach achocho. (1 Tim. 4:15; 1 Jon 5:14, 15) Ena esin käeö a tongeni amürinnölo föfförün chon ewe famili lefiler?

11, 12. Ifa usun ekkeei ruu pean pwüpwülü ra küna feiöch seni ar käeö ewe napanap kirekiröch?

¹¹ Eü pean pwüpwülü säräfö ra mochen sopwöch lon ar pwüpwülü, iwe ra filatä ar repwe käeöfichi napanapen Kot kewe. Ifa usun ra feiöch? Iei alon ewe fin pwüpwülü: “Äm käeö usun kirekiröch mi kapachelong ewe napanap tuppwöl a fokkun älisikem le föfföröchfengen tori ikenäi. A äiti ngenikem ifa usun aupwe tipemecheres me omusalo tipis. A pwal älisikem le apasa ‘Kilisou’ me ‘Omusalo ai tipis’ ika mi fich.”

¹² Pwal eü pean pwüpwülü Chon Kraist ra küna osukosuk lon ar pwüpwülü nge ra mirititi pwe rese kirekiröchfengen lefiler. Ra filatä pwe repwe käeöfengen ena napanap. Met mwiriloon? Ewe mwän a erä: “Äm käeö usun kirekiröch a älisikem le küna lamoten äm ausap ekiekingawfengen, nge nennengeni chök napanapöchüm. Äm me rüüemön aua ekieki met epwe öchiti emön me  emön leim. Ua pwal pwäratä kirekiröch ren ai etiwa pwülüwei le uwawu meefian nge usap song ren met a erä. Weween usap lamalam tekia. Lupwen aua pwäratä kirekiröch lon äm pwüpwülü, iwe ause chüen wipölüfengen nge aua kinamweelo.” Om famili epwe pwal küna feiöch seni ämi käeö ei napanap?

Pwäratä Lükü Fansoun Esor mi Künak

13. Ifa ewe minen efeiengaw lon ach riri ngeni Kot mi lamot sipwe tümünükich seni?

¹³ A lamot ngeni Chon Kraist ar repwe mut ngeni än Kot manaman epwe emmweniir atun esor a küner are ar nom lein aramas. Ikenäi lon än Setan fönüfan, a chöüfetäl sasing mi annou me minen apwapwa mi fokkun ngaw. Ina eü minen efeiengaw lon ach riri ngeni Kot. Met emön Chon Kraist epwe föri? Än Kot we Kapas a fönökich: “Oupwe likitätiu sokun limelimengau me sokun föföringau meinisin. Oupwe atekisonakemi mwen mesen Kot o oupwe etiwa ewe kapas a fot lomi, a tongeni amanauakemi.” (Jem. 1:21) Sipwe nengeni ifa usun ewe napanap lükü epwe älisikich le akkamwöchü limöchüch mwen Jiowa.

14. Ifa usun nafangawen lükü a tongeni emmwen ngeni föfför mi ngaw?

¹⁴ Lükü a wewe ngeni ach ächiföüa pwe Jiowa wesewesen emön. Ika sise meefi pwe Jiowa wesewesen emön, a mecheres ach sipwe eäni föfför mi ngaw. Nengeni met a fis ngeni nöün Jiowa kewe aramas loom. Jiowa a pwär ngeni ewe soufos Isikiel ekkewe föfför mi annou ra föri le monomon, me apasa: “Nöün aramas, ifa usun, ka küna mine ekewe souakomwen chon Israel ra föri lemonomon? Iteiten eman me eman a fel mwen an lenien uluulun anümwäl, pun ra apasa, ‘Ewe Samol mi Lapalap esap künakich. A likitala ewe fanü.’” (Is. 8:12) Met popun ra föfföringaw? Pun rese lükü pwe Jiowa a silei met ra föfföri. Me rer pwe Jiowa esap wesewesen emön.

15. Ifa usun ach lükü mi pöchökkül ngeni Jiowa epwe tümünükich?

¹⁵ Nge Josef a sokkolo pun inaamwo ika a towau seni an famili me aramasan, ese lisowu ngeni pwülüwen Potifar we. Met popun? A erä: “Ifa usun, üpwe föri och föför mi fokun ngau o tipis ngeni Kot?” (Ken. 39:7-9) Ewer, me ren Josef, Jiowa wesewesen emön. Ika sia lükü pwe Kot wesewesen emön, sisap katol le monomon ekkewe minen apwapwa mi limengaw are föri mettoch Kot a oput. Sia tipeppos le äppirü ewe sou mak köl lupwen a kölü: “Üpwe manaueni eu manau mi limoch me lein chon leimwei. Üsap anomu ai ekiek won mettoch mi ngau.”​—Kölf. 101:2, 3.

Tümünü Letipach ren Ach Pwisin Nemeniöchükich

16, 17. (a) Ifa usun emön alüwöl “a fokun tiparoch” epwe ttupulong lon tipis me ren ewe puken Än Salomon Fos? (b) Ifa usun ewe lios lon pekin taropwe 28 a pwal tongeni fis ngeni aramas ikenäi ese lifilifil ieriir?

¹⁶ Ach pwisin nemeniöchükich a atufichikich ach sisap föri mettoch Kot a oput. A älisikich le tümünü letipach. (SalF. 4:23) Nengeni ei pworaus lon Än Salomon Fos 7:6-23 a fos usun emön alüwöl mi “fokun tiparoch” a tipetipelo ren ewe fin lisowu. A fen tupulo lupwen a “pwerela won ewe al arap ngeni  lepwokukun imwen eman fefin.” Neman a pwer ikena ie pokiten a chök mochen katol. Nge, ese esilla pwe a mwittir emmwen ngeni föfför mi tiparoch, “epwe mäfeiengau ren.”

¹⁷ Ifa usun itä ei alüwöl epwe ti seni ei föfför mi efeiengaw? Epwe apwönüetä ei kapasen öüröür: “Kosap pwal tipeeu ngeni an kewe föför.” (SalF. 7:25) A wor eü lesen fän itach: Ika sia mochen än Kot we manaman epwe emmwenikich, mi lamot sisap pwisin uweikichelong lon ewe al sipwe tongeni küna sossot. Äwewe chök, eli emön a tongeni usun ena alüwöl mi “fokun tiparoch” ika a ttikipat woon ewe Internet me tingorfetäl nöün DVD are kässet nge ese akkomw eis ika mi fich ngeni Chon Kraist. Eli ese ekiekin katol minne mi ngaw, nge ren ei epwe mecheres le pwä ekkewe prokram mi tongeni amocheniatäi an mochen lisowu. Ekis me ekis, a tongeni ämääraatä föfför mi limengaw ren an katol sasingin kapas ingaw, iwe a tongeni angawalo mwelien letipan me an riri ngeni Kot. A pwal tongeni efeiengawa manauan.​—Älleani Rom 8:5-8.

18. Met emön Chon Kraist epwe föri pwe epwe tümünü letipan me pwata ewe napanap pwisin nemeniöchü a lamot lon ena mettoch?

¹⁸ Pwüngün, mi lamot ach sipwe pwisin nemeniöchükich me mwittir sü lupwen sia küna och sasing mi ngaw. A fen öch ika me mwan chök sia fen sü seni! (SalF. 22:3) Mi lamot ach sipwe pwisin nemeniöchükich lupwen sia isetiw ekkewe minen tümün me apwönüretä. Äwewe chök, a eü minen tümün ach anomu nöüch computer lon ewe leeni mi wor aramas ie. Ekkoch ra meefi pwe repwe chök katol TV are nöünöü computer lupwen a wor aramas rer. Ekkoch ra filatä ar resap äeä Internet. (Mt. 5:27-30) Amwo sipwe föri minne chök mi lamot pwe sipwe tümünü pwisin kich me ach famili pwe ach fel ngeni Jiowa epwe pop “seni eu leluk mi limöch me eu mwelien letip mi mürina, pwal eu lükülük mi let.”​—1 Tim. 1:5.

19. Met feiöchün ach mut ngeni än Kot manaman mi fel epwe emmwenikich?

¹⁹ Ach eäni napanapen Kot kewe ren älillisin an we manaman a atoto chommong feiöch. Tipetekison me mosonottam ra älisatä kinamwe lon ewe mwichefel. Kirekiröch me aramasöch ra apöchökküla pwapwaan ewe famili. Lükü me pwisin nemeniöchükich ra älisikich le amwöchü ach limöch me ririöch ngeni Jiowa. Pwal och, Kalesia 6:8 a alükülükükich pwe ika sia anomukich fän emmwenien än Kot manaman sipwe “kini manau esemüch.” Ewer, me ren än Kraist we möön kepich, Jiowa epwe äeä an we manaman mi fel le awora manau esemuch ngeni chokkewe ra mut ngeni an we manaman le emmweniir.

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Ifa usun tipetekison me mosonottam repwe älisatä kinamwe lon ewe mwichefel?

• Met a tongeni älisi Chon Kraist ar repwe kirekiröch me aramasöch lon imwer?

• Ifa usun lükü me pwisin nemeniöchü ra älisi emön Chon Kraist le tümünü letipan?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 25]

Ifa usun kopwe tümünü pwe ewe änini esap lapolo?

[Sasing lon pekin taropwe 26]

Käeöön napanapen Kot kewe a tongeni efeiöchü om famili

[Sasing lon pekin taropwe 28]

Ikkefa ekkewe minen efeiengaw sipwe ti senikich ika sia pwäratä ach lükü me pwisin nemeniöchükich?