Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Xoossaa Ayyaanay Kaalettanaadan Eeno Geetii?

Xoossaa Ayyaanay Kaalettanaadan Eeno Geetii?

Xoossaa Ayyaanay Kaalettanaadan Eeno Geetii?

“Ne Ayyaanay loˈˈo; i tana salalla ogiyaa kaaletto.”—MAZ. 143:10, NW.

1, 2. (a) Yihooway baassi oottiyaageeta maaddanau ba ayyaanaa goˈettido issi issi hanotata yoota. (b) Geeshsha ayyaanay oottiyoy dumma gidida hanotatu xallaanee? Qonccissa.

GEESHSHA AYYAANAA oosuwaabaa qoppiyo wode intteyyo hassayettiyaabay aybee? Geedooninne Samsooni oottido wolqqaamabaa qoppeetii? (Daan. 6:33, 34; 15:14, 15) Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaanetu xalatettaa woy Isxxifaanoosi Sanhedirina yaaˈaa sinttan yayyibeennaagaa qoppana danddayeeta. (Oos. 4:31; 6:15) Ha wodiyan, daro biittaappe yiidaageeti shiiqiyo awuraajjaa shiiquwan beettiyaageeti ufayttiyo daro ufayssaa, polotikan gelennaagaappe denddidaagan qashettida nu ishatu suuretetta equwaa, qassi maalaalissiya ogiyan aakkiiddi deˈiya sabbako oosuwaa xeelliyaagan shin woygana danddayettii? Ha hanotati ubbay geeshsha ayyaanay oottiyoogau naqaasha.

2 Geeshsha ayyaanay oottiyoy dumma woy ooratta gidida hanota xallaanee? Gidenna. Geeshsha Maxaafay Kiristtaaneti ‘ayyaanaa kaaletuwaa kaalliyoogaanne’ ‘ayyaanan deˈiyoogaabaa’ yootees. (Gal. 5:16, 18, 25) Ha qofay geeshsha ayyaanay nuna ubbatoo maaddana danddayiyoogaa bessees. Nu galla galla deˈuwan, qoppiyooban, haasayiyoobaaninne oottiyooban Yihooway ba ayyaanaa baggaara nuna kaalettanaadan woossana koshshees. (Mazamure 143:10 nabbaba.) Nunan geeshsha ayyaanay deˈanaadan eeno giyo wode, harata woppissiyaanne Xoossaakka bonchissiya ayfiyaa i nunan ayfees.

3. (a) Nuuni geeshsha ayyaanaa kaaletuwaa kaallana koshshiyoy aybissee? (b) Woygiya oyshata beˈanee?

3 Nuuni geeshsha ayyaanaa kaaletuwaa kaalliyoogee keehi koshshiyaaba gididoy aybissee? Geeshsha ayyaanaa oosuwaa eqettiya hara wolqqay nuna haaranau koyiyo gishshataassa. He wolqqay Geeshsha Maxaafay ‘asatettaa’ yaagiyoogaa gidishin, hegee nuuni Addaame zeretta gidiyoogan laattido polotettaa pacaanne nagaraa oottanau kajjeeliya asatettaa malaatees. (Galaatiyaa 5:17 nabbaba.) Nuuni Xoossaa ayyaanaa kaaletuwaa kaallanau eeno giyoogee ay gujjii? Nagarancha gidida nu asatettaa sugettaa loytti eqettanau maaddiya, nuuni oottana danddayiyoobati deˈiyoonaa? ‘Geeshsha ayyaanaa ayfiyaa’ macaratuppe hara usuppunata, giishin “danddayaa, kehatettaa, lo77otettaa, ammanuwaa, ashkketettaa, ba huuphiyaa naagiyoogaa” xeelliyaagan tobbiyo wode ha oyshatu zaaruwaa beˈana.—Gal. 5:22, 23.

Ashkketettaynne Danddayay Gubaaˈe Giddon Sarotettay Deˈanaadan Oottees

4. Ashkketettaynne danddayay gubaaˈiyan sarotettay deˈanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee?

4Qolasiyaasa 3:12, 13 nabbaba. Ashkketettaynne danddayay gubaaˈe giddon sarotettay deˈanaadan maaddoosona. Ayyaanaa ayfiyaa macara gidida ha naaˈˈu eeshshati nuuni harata kehatettan oyqqanaadan, yiilloyiya hanotan yiillotennaadan, qassi harati iitabaa haasayiyo woy oottiyo wode haluwaa kiyennaadan maaddoosona. Nu mala Kiristtaaniyaara issiban maayettenna wode, danddayay woy gencciyoogee, nu ishaara woy micheera duuxxidi attiyoogaappe sigettanaadan maaddees. Gubaaˈiyan ashkketettaanne danddayaa tumuppe bessana koshshii? Nuuni ubbay polo gidenna gishshau, ee koshshees.

5. PHauloosanne Barnnaabaasa giddon aybi merettidee, hegee ay qonccissii?

5 PHauloosanne Barnnaabaasa giddon merettidabaa qoppite. Eti issoy issuwaara hashetiyoogan daro layttau mishiraachuwaa yootidosona. Eti naaˈˈaykka loˈˈo eeshshay deˈiyo asata. SHin issi wode eta giddon “pala ooshshai kiyin, issoi issuwaappe shaahettidosona.” (Oos. 15:36-39) Xoossaayyo wozanappe oottiyaageetu giddonkka issi issitoo ooshshay denddana danddayiyoogaa ha hanotay qonccissees. Issi Kiristtaanee ba mala Kiristtaanee haasayidobaa woy oottidobaa bala ogiyan akeekikko, eta naaˈˈaa giddon deˈiya dabbotay mooretti attanaadan oottiya ogiyan hanqqettidi haasayennaadan ay oottana danddayii?

6, 7. (a) Issi Kiristtaaniyaara haasayiyo wode palamay denddanaappe kase Geeshsha Maxaafan deˈiya ay zoriyaa kaallana danddayiyoo? (b) ‘Siyanau eesotiyoogaa, qassi haasayanaunne hanqqettanau eesotennaagaa’ goˈˈay aybee?

6 “Pala ooshshai” giya qofay PHauloosanne Barnnaabaasa giddon merettida ooshshay qoppennan merettidabanne keehi wolqqaama gidiyoogaa bessees. Issi Kiristtaanee issi ishaara issi allaalliyaa haasayiyo wode, ba huuphe yiillotiiddi deˈiyoogaa akeekikko, Yaaqooba 1:19, 20n, “Asai ubbai siyanau eesoto; shin haasayanaunne hanqqettanau eesotoppo. Aissi giikko, asa hanqqoi Xoossai koyiyo xillotettaa eheenna” yaagiya zoriyaa oosuwan peeshshiyoogee eratetta. Hanotaadan, i haasayiyo allaalliyaa aggidi harabaa denttidi haasayanau, haasayiyoogaa agganau woykko palamay denddanaappe kase aggidi baanau baaxetana danddayees.—Lee. 12:16; 17:14; 29:11.

7 Ha zoriyaa kaalliyoogaa goˈˈay aybee? Issi Kiristtaanee yiilluwaa mittanaashin takki giyoogan, he hanotaa xeelliyaagan woossiyoogaaninne woygi zaarana koshshiyaakko qoppiyoogan, Xoossaa ayyaanaa kaaletuwaa kaallanau eeno giyoogaa bessees. (Lee. 15:1, 28) Ayyaanaa maaduwan, i ashkkenne danddayancha gidiyoogaa bessana danddayees. Yaatikko, Efisoona 4:26, 29n deˈiya, “Hanqqettite; shin intte hanqquwan nagaraa oottoppite. . . . Intte haasayai siyiyaageeta go77ana mala, koshshiyoogaadan minttettiya lo77o qaalai intte doonaappe kiyoppe attin, iita qaalai mulekka kiyoppo” yaagiya zoriyaa kaallanau danddayees. Nuuni ashkketettaanne danddayaa maayiyo wode, gubaaˈiyan sarotettaynne issippetettay deˈanaadan oottoos.

Kehatettaaninne Loˈˈotettan Intte Soo Asaa Woppissite

8, 9. Kehatettaynne loˈˈotettay aybee, so giddon ayba hanotay deˈanaadan maaddiyoonaa?

8Efisoona 4:31, 32; 5:8, 9 nabbaba. Suulliya awan irxxa carkkoynne irxxa haattay woppissiyoogaadan kehatettaynne loˈˈotettaykka woppissees. Ha eeshshati so asaa giddon ufayssiya hanotay deˈanaadan maaddoosona. Kehatettay haratuyyo maaddiyaabaa oottiyoogaaninne minttettiyaabaa haasayiyoogan qoncciya, etau wozanappe qoppiyoogaa bessiya muruta eeshsha. Loˈˈotettaykka kehatettaadan haratuyyo goˈˈiyaabaa oottiyoogan qoncciya loˈˈo eeshsha. Ha eeshshay haratuyyo kehiyoogan qonccees. (Oos. 9:36, 39; 16:14, 15) Gidikkokka, loˈˈotettay harabaakka gujjees.

9 Loˈˈotettay kandduwan suure gidiyoogaa malaatees. Nuuni oottiyoobaa xalla gidennan, hegaappe aaruwan nu oonatettaa qonccissees. Ba soo asau burttukaane malabaa shaakka shaakka immanau giigissiya issi aayyiyo qoppite; a hegee loˈˈi kaˈidoogaanne malˈˈiyoogaa beˈada, garssa baggay gidin bolla bagaaykka gidin, moorettibeennaagaa akeekausu. Hegaara issi mala hanotan geeshsha ayyaanay ayfiyo loˈˈotettay issi Kiristtaaniyaa deˈo ubban qonccees.

10. So asaa yameti ayyaanaa ayfiyaa dichanaadan maaddanau ay oottana danddayettii?

10 Kiristtaane gidida keettaa asay issoy issuwaa kehatattaaninne loˈˈo hanotan oyqqanaadan aybi maaddana danddayii? Xoossaa Qaalaa tumu eray hegau keehippe koshshees. (Qol. 3:9, 10) So asau huuphe gidiya issoti issoti So Asaa Goynuwaa omarssan geeshsha ayyaanaa ayfiyaa xeelliyaagankka xannaˈoosona. Ayyaanaa ayfiyaa xeelliyaagan xannaˈiyoogee metenna. Pilgganau maaddiya, intte qaalan deˈiya xuufeta goˈettidi, ayyaanaa ayfiyaa macarata huuphiyan huuphiyan qonccissiya xuufeta doorite. Saaminttan saaminttan issi macaraappe amarida menttota xannaˈanau danddayeeta. He xuufeta xannaˈiyo wode, shemppoynne paydo xallay xaafettido xiqiseta nabbabidi tobbite. Intte tamaariyoobaa oosuwan peeshshana danddayiyo ogiyaa qoppite; qassi Yihooway intte baaxiyaa anjjanaadan woossite. (1 Xim. 4:15; 1 Yoh. 5:14, 15) Hagaa mala xinaatee so asay issoy haraa oyqqiyo ogiyan maaddana danddayii?

11, 12. Kiristtaane gidida naaˈˈu azinatinne machoti kehatettaa xeelliyaagan xannaˈidoogan waani goˈettidonaa?

11 Issi yelaga azinaynne machiyaa bantta aqo deˈuwaa ufayssiyaagaa oottanau ayyaana ayfiyaa xeelliyaagan ciimmaa hanotan xannaˈanau qofaa qachidosona. Eti waani goˈettidonaa? Maccaasiyaa hagaadan gaasu: “Keha gidiyoogee shunchennaagaanne ammanettiyaagaa gidiyoogaa gujjiyoogaa eriyoogee, hanno gakkanau issoy issuwaa loytti oyqqanaadan maaddiis. Nuuni eeno, qassi atto giyaageeta gidiyoogaa tamaaranaadan hegee maaddiis. Koshshiyo wode ‘galatays’ qassi ‘mooraas’ giyaageeta gidanaadankka maaddiis.”

12 Aqo deˈuwaara gayttida metoy gakkido, Kiristtaane gidida hara azinaynne machiyaa issoy issuwau kehatettaa bessennaagaa akeekidosona. Eti kehatettaa xeelliyaagan issippe xannaˈanau qofaa qachidosona. Wurssettan ay goˈˈa demmidonaa? Azinay hagaadan giis: “Nuuni kehatettaa xeelliyaagan xannaˈidoogee, issoy issuwaa qofaa bala ogiyan akeekiyoogaappe ammananaadan, qassi issoy issuwaa loˈˈo eeshshaa akeekanaadan maaddiis. Nuuni issoy issuwau koshshiyaabaa kaseegaappe aaruwan qoppiyoogaa doommida. Taani keha gidiyoogee ta keettaayiyaa yootiyooban yiillotennan, a ba qofaa qonccissanaadan shoobbiyoogaakka gujjees. Hegau taani bonchettana koyiyoogaa amarida ogiyan aggana koshshiis. Nuuni aqo deˈuwan kehatettaa bessiyoogaa doommido wode, issoy issuwaara moggotti moggottidi biida. Nuuni hegan keehi goˈettida.” Intte soo asay ayyaanaa ayfiyaa xeelliyaagan xannaˈiyoogan goˈettanee?

Intterkka Deˈiyo Wode Ammanuwaa Oosuwan Bessite

13. Nu ayyaana hanotaa qohiya aybippe naagettana bessii?

13 Kiristtaaneti haratuura gidin banttarkka deˈiyo wode ubban, Xoossaa ayyaanay kaalettanaadan eeno gaana koshshees. Ha wodiyan Seexaanaa alamiyan shori baynna misiletinne wodiyaa aattiyoobati kumidosona. Hegee nu ayyaana hanotaa moorees. Issi Kiristtaanee ay oottana koshshii? Xoossaa Qaalay nuna, “Tuna hanota ubbaanne iitatetta ubbaa intteppe xaissidi, Xoossai intte wozanan tookkido intte shemppuwaa ashshanau danddayiya qaalaa ashkketettan ekkite” yaagidi zorees. (Yaaq. 1:21) Ayyaanaa ayfiyaa hara macara gidida ammanoy, nuuni Yihoowa sinttan geeshsha gididi deˈanau waatidi maaddiyaakko ane beˈoos.

14. Ammanuwaa pacay waatidi balabaa ootissana danddayii?

14 Nuuyyo tumu ammanoy deˈiyaaba gidikko, Xoossaa Yihooway qoncce gidiyoogaa akeekoos. Xoossay nuuyyo qoncce gidana xayikko, sohuwaara balabaa oottiyaageeta gidana danddayoos. Beni wode Xoossaa asaa giddon aybi hanettidaakko qoppite. Geeman oosettiya sheneyiyaabaa hananabaa yootiya Hizqqeelayyo Yihooway hagaadan yaagidi qonccissiis: “Laa asa na7au, hagaa Israa7eela asaa cimati ubbaikka xuman bantta eeqa misiliyaa keettan eti oottiyoobaa be7ai? Aissi giikko, eti, ‘GODAI nuna be7enna; GODAI ha biittaa aggiis’ yaagoosona.” (Hiz. 8:12) He metuwau gaasoy aybakko akeekidetii? Eti oottiyoobaa Yihooway beˈennabadan qoppidosona. Etau Yihooway qoncce gidenna.

15. Yihoowa mintti ammaniyoogee nuna waatidi naagii?

15 Hegaappe dumma hanotan, Yooseefa leemisuwaa qoppite. Yooseefi ba soo asaappenne ba deriyaappe haakkidi deˈiyaaba gidikkokka, PHoxiifaara maccaaseera zinˈˈanau ixxis giis. Aybissi? I, “Taani waatada hagaa mala daro iitabaa hanada Xoossaa bolli nagaraa oottoo?” yaagiis. (Doo. 39:7-9) Ee, Yihooway ayyo qoncce. Xoossay nuuyyo qoncce gidikko, a ufayssennaba gidiyoogaa eriyo, wodiyaa aattiyo geeshsha gidennabaa nurkka deˈiyo wode beˈokko woy hegaa mala harabaa oottokko. Hegaadan oottiyo wode nu kuushshay, “Taani ta keettan suuretettan hemettana. Taani ta aifiyan pokkobaa xeellikke” giida mazamuraawiyaagaa mala gidees.—Maz. 101:2, 3.

Intte Huuphiyaa Naagiyoogan Intte Wozanaa Naagite

16, 17. (a) Leemiso maxaafan qonccidaagaadan, “keehi eeyya” wodallay waanidi nagaraa piriyan gelidee? (b) Sinttaa 28n qonccidaagaadan, issi uraa layttay aappuna gidikkokka, ha wodiyan hegaara issi malabay waanidi hanana danddayii?

16 Geeshsha ayyaanaa ayfiyaa macara gidida wurssettay, nu huuphiyaa naagiyoogee, Xoossay dosennabaa nuuni ixxis gaanaadan maaddees. He eeshshay nuuni nu wozanaa naaganaadan maaddana danddayees. (Lee. 4:23) Leemiso 7:6-23y yootiyo, “keehi eeyya” wodallay shaaramuxa maccaasen cimettido hanotaa qoppite. I, i “keettaa mataara” kanttiiddi piriyan geliis. I, i heeri biidoy eranau keehippe koyido gishshataassa gidennan aggenna. Ba ‘shemppuwaa miyaabaa’ eyyatettan oottiiddi deˈiyoogaa i sohuwaara dogi aggiis.

17 He yelagay bashshaa kaalettiya he balabaappe waani haakkana dandday shin? “I ogiyan gelada xayoppa” giya zoriyaa oosuwan peeshshiyoogaana. (Lee. 7:25) Nuuni hegaappe tamaariyoobay deˈees: Xoossaa ayyaanay nuna kaalettanaadan koyiyaaba gidikko, nuna paaciyan yeggiya hanotaappe haakkana koshshees. Issi uri “keehi eeyya” gidida he wodallaadan eeyyatetta ooso oottana danddayiyo issi ogee, halchoy baynnan dumma dumma televizhiine xaabeta dooyiyoogaa woy Interneettiyan Weyb sayteta kessi kessi beˈiyoogaa. I qoppidi woy qoppennan, asho gaytotettaa koshshaa denttettiyaabaa beˈana danddayees. I pornograafiyaa beˈiyo tuna eeshshaa loddan loddan dichana danddayees; hegee a zoriya wozanaanne Xoossaara deˈiya dabbotaa moorees. Hegee a shemppuwaa miyaaba gidana danddayees.—Roome 8:5-8 nabbaba.

18. Issi Kiristtaanee ba wozanaa naaganau ay oottana danddayii, hegee ba huuphiyaa naagiyoogaa gujjiyoy ayba ogiyaanee?

18 Asho gaytotettaa koshshaa denttettiya misilee nuuni qoppennan kiyi wodhiyo wode, sohuwaara tangguwaa ekkiyoogan nu huuphiyaa naagiyoogaa bessana danddayoos; qassi hegaadan oottiyoogee koshshiyaaba. Gidikkokka, nuuni hegaa mala hanotaappe kasetidi haakkiyoogee eratetta! (Lee. 22:3) Ba huuphiyaa naagiyoogee, kaallana bessiya maaraa kasetidi qoppiyoogaanne hegaa kaalliyoogaa gujjees. Leemisuwau, hara asay beˈana danddayiyo qoncce sohuwan komppiyuteriyaa wottiyoogee nu huuphiyaa naaganau maaddana danddayees. Issoti issoti hara asi deˈiyo wode xallan komppiyuteriyaa goˈettiyoogee woy televizhiiniyaa beˈiyoogee loˈˈo gidiyoogaa akeekidosona. Harati qassi Intternneetiyaa goˈettennan agganau qofaa qachidosona. (Maatiyoosa 5:27-30 nabbaba.) “Geeshsha wozanaappe, lo77o zoriya wozanaappe, asi be7o giyoobi bainna ammanuwaappe” Yihoowayyo goynnanau, nu huuphiyaanne nu soo asaa naaganaassi koshshiya ubbabaa oottiyaageeta gidoos.—1 Xim. 1:5.

19. Nuuni geeshsha ayyaanaa kaaletuwaa kaallanau eeno giyoogan demmiyo goˈˈay aybee?

19 Geeshsha ayyaanaa maaduwan ayfiyo ayfee daro goˈˈaa demissees. Ashkketettaynne danddayay gubaaˈiyan sarotettay deˈanaadan maaddees. Kehatettaynne loˈˈotettay so asay ufayttanaadan oottees. Ammanoynne ba huuphiyaa naagiyoogee, nuuni ubbatoo Yihoowakko shiiqanaunne a sinttan geeshsha gididi deˈanau maaddees. Hegaa bollikka, Galaatiyaa 6:8y, “Ayyaanan zeriyaabaa gidikko, Ayyaanaappe merinaa de7uwaa cakkana” yaagidi minttettees. Ee, Yihooway ayyaanaa kaaletuwaa kaallanau eeno giyaageetuyyo merinaa deˈuwaa immanau, Yesuusa wozuwaa baaso oottidi, geeshsha ayyaanaa goˈettees.

Woygada Zaaruutii?

• Ashkketettaynne danddayay gubaaˈiyan sarotettay deˈanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

• Kiristtaaneti bantta son kehatettaanne loˈˈotettaa qonccissanaadan aybi maaddana danddayii?

• Issi Kiristtaanee ba wozanaa naaganaadan ammanoynne ba huuphiyaa naagiyoogee waati maaddii?

[Oyshata]

[Sinttaa 26n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Issoy issuwaara haasayiyo wode palamay merettennaadan waatana danddayiyoo?

[Sinttaa 27n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Ayyaanaa ayfiyaa xeelliyaagan xannaˈiyoogee intte soo asaa maaddana danddayees

[Sinttaa 28n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Ammanoynne nu huuphiyaa naagiyo eeshshay deˈiyoogeeta gidiyoogan ayba daafaappe naagettiyoo?