Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Akapachankir jan walinak janipun yatiqasiñäniti

Akapachankir jan walinak janipun yatiqasiñäniti

Akapachankir jan walinak janipun yatiqasiñäniti

JAN wali luräwinakax samanar uñtataw taqi chiqanki. Jaqinakax kʼarisipxi, jilamp jilamp cobrapxi, lunthatasipxi, manunakapsa janiw phuqapkiti, mä negocion jan wali luratanakapatsa jachʼañchasipxiwa. Jichha tiempon chiqapar sarnaqañ munasax antisakiw yantʼat uñjastanxa. ¿Kunjamsa uka yantʼanakar atipsna? Ukatakix kimsa yanaptʼanakat uñjañäni: Jehová Diosar axsartʼaña, suma conciencianïña ukat kunatï jakañatak munaski ukanakamp kusisitakïskaña.

Jehová Diosarux suma chuymamp axsartʼañäni

“Tatituw chiqapar uñjirisaxa, [kamachinak churirisaxa, NM], jiwasan reyisaxa” sasaw Isaías profetax qillqäna (Isa. 33:22, 23). Ukat Jehová Diosar taqi kunxar munañanirjam uñjktan ukhaxa, axsartʼasaw jakʼachastanxa ukatwa aka pachan jan wali luräwinakapat jithiqtaraktanxa. Ukatpï Proverbios 16:6 qillqatan akham sispachaxa: “Tatitur axsaratap laykuwa maynixa jan walita jithiqti” sasa. Chiqas janiw phuqsusiri Diosar wali axsarañat parlktanti, jan ukasti jiwasat llakisiri ukat yanaptʼasiri suma Awkisar jan chuym ustʼayañatwa parlasktanxa (1 Ped. 3:12).

Jehová Diosar axsartʼañax kunjamsa yanaptʼistaspa uk amuytʼañatakixa, Ricardo ukat Fernanda esposapampit parltʼañäni. Jupanakax 700 dolaranakwa bancot apsupxäna. * Fernandasti, jan jaktʼasakiw uka qullqxa bolsapar apantawayäna. Ukat facturanak paguir sarasax utaruw kutʼxapxäna. Purisinxa, bancot apsupkäna uka qullqix ukjpachäskatapwa amuyasipxäna, ukatwa akham sapxäna: “Banconwa jil churpachïstu” sasa. Walja facturanak pagañaw utjaskäna, ukatwa uka qullq jan kuttʼayañ munapkänti. Ukampis kuttʼayanisax Ricardox akham qhanañchi: “Jehová Diosaruw kuttʼayañatak yanaptʼa mayisipxta. Ukat kuntï Proverbios 27: 11, (NM) qillqatan siski ukar phuqaña, ukhamarak Diosampi sum apasiñwa munapxayäta. Ukatwa uka qullqi kuttʼayirix sarapxta” sasa.

Bibliampi yatichat suma conciencianïñäni

Suma conciencianïñ munstanxa, Bibliat yatxatañasawa ukat ukarjam phuqañatakiw chʼamachasiñasa. Niyakixay Diosan Arupax ‘jakaskiri jachʼa chʼamanïchixa’, ukaw chuymasansa ukat amtasansa yanaptʼistani. Ukat “taqi kunans sum sarnaqa[ñatakis]” yanaptʼarakistaniwa (Heb. 4:12; 13:18).

Juan jilatarux ukhamwa Bibliat yatxatañax yanaptʼatayna. Kimsaqallqu maranak janïr Bibliat yatxatkasaxa, 5.000 dolaranak manunïskasaw markapat sarxatayna. Ukampis Bibliat yatxatasax suma conciencianïxänwa, ukatwa manup phuqir kuttʼäna. Jupax esposani ukat pusi wawanïnwa ukat jukʼakwa ganarakïna, ukatwa sapa phaxsiw jukʼat jukʼat kuttʼayxäma satax maytʼiripax iyaw säna.

Kunatï jakañatak munaski ukanakamp kusisitakïñäni

Akham sasaw Pablox qillqäna: “Taqi kunäniñax Dios chuymäñanakwa utji, [...]. Ukampis isisatix utjaskchixa, ukhamarak manqʼañasatix utjaskchixa, ukampix kusisitakïskañasawa” sasa (1 Tim. 6:6-8). Jiwasatix uka iwxtʼarjam phuqañänixa, janiw jan wali negocionakarux mitiskañäniti, ni aka negociompiw ratuk qamiriptä sasinsa kʼarintaskañäniti (Pro. 28:20). Pablon iwxtʼapax Diosan Reinop nayrar uchañatakiw yanaptʼarakistani, ukat alaxpachankir Awkisaw kunatï jakañatak munaski ukanak churistani sasaw atinisiñäni (Mat. 6:25-34).

Niyakixay “qamir kankañan engañonakapa[x]” wali chʼamanïchixa, taqiniw qullqi chuymanïñar purtʼassna, janipun uk armañäniti (Mat. 13:22, MT). Kunarus Acán sat chachax purtʼasïna uk amtañäni. Kunjamsa israelitanakax Jordán jawir paskatapxäna ukxa, Acán chachax uñjaskänwa, ukampis qamirïñ wal munasaw Jericó markat suma manto, quri ukat qullqi kun lunthatasïna. Ukham lurasasti jakäwip aptʼasïna (Jos. 7:1, 20-26). Ukatwa walja maranak qhipat Jesusax akham iwxtʼpachäna: “Amuyasipxam jumanakatakik taqi kuns munañxata” sasa (Lucas 12:15).

Trabajonxa, taqi kun chiqapar lurañäni

Kunjamanakatsa chiqapar lurañ munatasax yantʼat uñjasispa uk amuytʼañäni. Chiqas trabajon ‘janiw lunthatasiñäkiti’, ukampis yaqhipanakax uk lurañax janis kunäkaspa ukham uñjapxaspa (Tit. 2:9, 10). Gobiernotak trabajir Alejandrot amuytʼañäni. Kunapachatï masinakapax trabajompi phuqañatak, yaqha chiqar viajapkäna ukhaxa, jefepan yanaptʼatax jilamp jilampiw gastonak informapxirïna. Ukampis jupax kunatï chiqäki ukwa gastonakat informerïna. Ukham luratapatxa jefepax jiskʼachänwa ukat janirakiw viajañapatak khitxänti. Tiempompixa, kunjamsa qullqix apnaqasiwayi ukwa yatxatapxäna, ukhaw Alejandrorux walikpun ukham chiqapar taqi kuns lurataxa sasin sapxäna, ukat jukʼamp suma trabajo churapxäna.

Andrés sat aljirit jichhax parltʼañäni. Mä kutixa, jefepax alasiripar pay kuti cobram sänwa, ukat jupax Biblian utjki uka iwxanakar jan pʼakintañatakix Jehová Diosatwa maytʼasïna (Sal. 145:18-20). Ukat jan ukham lurañ munatapsti, jefepar qhanañchtʼarakïnwa. Ukampis jefepax janiw istʼañ munkänti, ukatwa jilpach gankasas uka trabajop jaytxäna. Ukat mä mara qhipatsti, janiw alasirinakarux nayrjam jil cobrasxiti sasinwa pachpa jefepax wasitat jupampi trabjañatak jawsxäna. Qhiparusti, Andresoruw uka negocio apnaqañapatak uttʼayapxäna.

Manunakas phuqapuniñäni

Apóstol Pablox “janipun khitirus manüpxamti” sasaw cristianonakar iwxtʼäna (Rom. 13:8). Awisax kunatakirak manux phuqästi, qamirïskiwa, janiw qullqi munkpachati sasaw sissna, ukampis “maytʼasiñak yat[ki]” ukat janirak “kutiyañ yatkiti” ukaruxa, ‘ñanqha lurir jaqiw’ sasaw Bibliax qhanañchi (Sal. 37:21).

Ukampis “jan waltʼañax” puristaspa ukhax ¿kamachsnasa? (Ecl. 9:11.) Franciscox ukhamanwa jikxatasïna. Jupasti Alfredotwa 7.000 dolaranak maytʼasitayna ukat negociopanx jan waltʼäwiw utjäna, ukatwa amtapkäna uka fecharjamax jan phuqkänti. Ukhaman jikxatasisaw Alfredomp parltʼir saräna, ukat jukʼat jukʼat phuqäma satax iyaw sasaw wasitat amtapxäna.

Kunatï chiqäki ukpun arsuñäni

Nayra tiempon jakir Ananías ukat Safira matrimoniot janipuniw yatiqasiñ munktanti. Uka cristianonakax wali khuyaptʼayasirïpkaspas ukham uñjayasiñ munasaxa, uraq aljat qullqit iraqasax taqpach aljat qullqiw sasaw apostolanakar churapxäna. Ukampis Jehová Diosax qullan ajayup tuqiw Pedrorux ukham kʼarisipxatap qhanstayäna. Ukatwa Diosax uka chacha warmin jakäwip apaqäna (Hech. 5:1-11).

Biblia qillqirinakax kunatï chiqäki ukpunwa qillqapxäna, janiw uka chacha warmjamäpkänti. Moisesasti, colerasitax laykuw Suma Uraqir jan matkti sasin qhanwa arsusïna (Núm. 20:7-13). Jonasasti, Diosan arunakap Nínive markar janïr yatiyir sarkasinsa ukat uka qhipatsa, kunjamsa pantjasïna ukanak janirakiw imtʼaskänti. Antisaw ukanak qhan qillqtʼäna (Jon. 1:1-3; 4:1-3).

Kuns aptʼasirjamäktan ukhaxa, kunatï chiqäki uk arsusiñax chʼamakïspawa. Ukhamanwa 14 maran Natalia sat tawaqitax uñjasïna. Mä kutix yatichiripaw examenap revisasin kuttʼayatayna ukat mä jisktʼar jaysatapax janiw walïkänti, ukampis yatichiripax walïkaspas ukhamwa revisatayna. Ukat puntunak apaqatas uñjasiñapäkchïnxa, Nataliax jan axsartʼasaw yatichiripar yatiyäna. Ukat “Jehová Diosar chuym jan ustʼayañatakixa, jiskʼatpach tatajampi mamajampix kunatï chiqäki uk qhan arsuñ yatichapxitu. Janitix arskiriskayätxa, pachpa concienciajampiw jan watʼkiriskayätti” sasaw Nataliax qhanañchtʼäna. Ukat yatichiripatakix ukham qhan arsusitapax wali askirakïnwa.

Chiqapar luratasax Diosaruw jachʼañchi

Rosa sat 17 maran tawaqitaxa, documentoni ukat 35 dolaranakan mä billeterwa aptasitayna ukat pachpa escuelankir direccionaruw jaqipar kuttʼayxapxañapatak jaytanxäna. Ukat mä phaxsiruxa, directorax mä clasepanwa carta de felicitación siski uk liytʼäna, ukat familiapax chiqapar lurañapataki ukat Diosan arunaparjam phuqañapataki yatichatapax kunja askis ukwa qhanañcharakïna. Kunjamtï amuytanxa “ukham suma [...] luräwinaka[xa]”, Jehová Diosaruw jachʼañchi (Mat. 5:14-16).

Chiqas “qullqi chuyma[ni]”, ‘jachʼa jachʼa tukurinaka’, “jilamp parlirinakaraki” ukat ‘Diosar arkañarus janirak jaysirinakampixa’, chiqapar lurañax chʼamakiwa (2 Tim. 3:2). Ukampis jiwasatix Jehová Diosar suma chuymamp axsartʼañäni, Bibliampi yatichat suma conciencianïñäni ukat kunatï jakañatak munaski ukanakamp kusisitakïskañäni ukhaxa, jan wali luräwinak taypinsa, kunatï chiqäki uk lurañax janiw chʼamäkaniti. Ukat ukham lurasax Diosampiw sum apasiñäni, kunjamtï yatktanxa Jehová Diosax “chiqapar uñjiriwa” ukat “aski kankañarusti munasiwa” (Sal. 11:7).

[Qhanañchäwi]

^ Yaqha sutinakampi uchatawa ukat qullqix dolarar apsutawa.

[7 janan fotonakapa]

Jehová Diosar suma chuymampi axsartʼañax chiqapar lurañwa yanaptʼistu

[8 janan foton]

Chiqapar luratasax Jehová Diosaruw jachʼañchi