Milloin Raamattu kirjoitettiin?

Raamattu on poikkeuksellinen kirja. Yli kolme miljardia ihmistä pitää sen tekstiä pyhänä, ja sitä on sanottu kaikkien aikojen menestysteokseksi, sillä sitä on painettu kokonaan tai osittain arviolta kuusi miljardia kappaletta yli 2 400 kielellä.

VAIKKA Raamattu on historian luetuin kirja, sen ja varsinkin sen Heprealaisten kirjoitusten eli niin sanotun Vanhan testamentin kirjoitusajankohdasta ollaan montaa mieltä. Olet ehkä lukenut tätä koskevia teorioita lehdistä tai kirjoista tai kuullut asiantuntijoiden selittävän niitä televisiossa. Seuraavassa on joitakin kommentteja, jotka valaisevat nykyisin vallalla olevia käsityksiä.

▪ ”Raamatun tekstit kirjoitettiin enimmäkseen 700–500-luvuilla eaa. eli profeetta Jesajan ja profeetta Jeremian päivien välisenä aikana.”

▪ ”Viimeksi kuluneiden kahdensadan vuoden ajan raamatunoppineet ovat yleensä arvelleet, että heprealainen Raamattu kirjoitettiin ja sitä muokattiin enimmäkseen Persian ja Kreikan valtakaudella (400–100-luvuilla eaa.).”

▪ ”Heprealaisen Raamatun koko teksti nykyisessä muodossaan on peräisin hellenistiseltä ajalta (vasta toiselta ja ensimmäiseltä vuosisadalta [eaa.]).”

Miten kristityn, joka uskoo, että ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä”, pitäisi suhtautua näihin keskenään ristiriitaisiin näkemyksiin? (2. Timoteukselle 3:16.) Saamme vastauksen, kun tarkastelemme asiaa kahdelta eri näkökannalta.

Mitä Raamattu itse sanoo?

Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa on useita viittauksia ajankohtiin. Ne osoittavat, että ensimmäiset raamatunkirjat kirjoitettiin Mooseksen ja Joosuan päivinä noin 3 500 vuotta sitten. * 1000-luvulla eaa. Raamattua kirjoittivat muun muassa Samuel, Daavid ja Salomo, ja 800–400-luvuilla eaa. siihen liitettiin sen historialliset, runolliset ja profeetalliset kirjat.

Näiden raamatunkirjojen jäljennöksiä tai katkelmia niistä on Esterin kirjaa lukuun ottamatta Kuolleenmeren kirjakääröissä. Kun kääröjen  ikä määritettiin radiohiilimenetelmällä ja paleografian (vanhoja kirjoitustapoja tutkivan tieteen) keinoin, kävi ilmi, että vanhimmat niistä ovat peräisin noin vuosilta 200–100 eaa.

Mitä raamatunkriitikot sanovat?

Yksi keskeinen syy Raamatun oman todistuksen kyseenalaistamiseen on se, että Raamattu väittää olevansa Jumalan sana. Professori Walter C. Kaiser jr. sanoo tästä: ”[Raamatun] tekstiä epäillään siksi, että se väittää olevansa jumalallista alkuperää ja kertoo ihmeistä ja Jumalasta.” (The Old Testament Documents.) Maallistuneen ajattelutavan omaksuneet tutkijat väittävät, että Raamattua tulee arvioida kriittisesti niin kuin mitä tahansa muutakin kirjaa.

Darwinin evoluutioteorian avulla selitettiin jonkin aikaa, että uskonnot kehittyivät yksinkertaisesta monimutkaiseksi – animismista polyteismin eli monijumalaisuuden kautta monoteismiin eli yksijumalaisuuteen. Koska varhaisissa Raamatun kirjoissa kuvaillaan yhden Jumalan palvontaa, jotkut ovat päätelleet, että ne on kirjoitettu myöhemmin kuin niissä väitetään.

Kriittinen raamatuntutkimus on sittemmin saanut monia eri muotoja. Esimerkiksi eräässä hiljattain julkaistussa Vanhan testamentin sanakirjassa on yksityiskohtaisia artikkeleja muotokritiikistä, historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta, kirjallisuuskritiikistä, Pentateukin syntyhistoriaa koskevasta kritiikistä, lähdekritiikistä ja traditiohistoriallisesta kritiikistä.

Vaikka tutkijat ovatkin eri mieltä Raamatun kirjoittamisajankohdasta, monet ovat professori R. E. Friedmanin seuraavan teorian kannalla: ”Entisaikojen kirjoittajat merkitsivät satojen vuosien kuluessa muistiin runoja, proosaa ja lakeja. Sitten toiset käyttivät niitä lähdeaineistona ja muokkasivat niistä Raamatun.”

Näitä ja muita raamatuntutkimuksen kriittisiä lähestymistapoja käsitellään kirjassa Faith, Tradition, and History. Siinä kuitenkin todetaan: ”Vaikka tutkijoita yhdistääkin se, että heiltä puuttuu luottamus Raamattuun ja että he mitä suurimmassa määrin luottavat omiin teorioihinsa, he suhtautuvat erittäin kriittisesti toistensa näkemyksiin.”

Todisteita Raamatun puolesta

Raamatun varhaisimmat kirjat kirjoitettiin helposti tuhoutuvalle materiaalille. On siksi epärealistista odottaa, että Mooseksen, Joosuan, Samuelin tai Daavidin päiviltä peräisin olevia alkuperäisiä kirjoituksia tai niiden varhaisia jäljennöksiä tullaan koskaan löytämään. On kuitenkin mahdollista tutkia epäsuoria historiallisia todisteita. Niiden perusteella on järkevää luottaa monien  arvostettujen tutkijoiden ja arkeologien tavoin siihen, mitä Raamattu osoittaa kirjoitusajankohdastaan. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä siitä, mitä nämä todisteet paljastavat.

▪ Oliko muinaisessa Lähi-idässä olemassa kirjallista aineistoa 3 500 vuotta sitten, jolloin Mooses ja Joosua Raamatun mukaan elivät? Muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä tuotettiin historiallisia, uskonnollisia ja lakitekstejä samoin kuin muuta kirjallisuutta. Entä miten oli Mooseksen ja israelilaisten laita? Hakuteoksessa Dictionary of the Old Testament: Pentateuch sanotaan: ”Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa sitä, että kirjallista aineistoa oli olemassa Kanaanissa jo nuoremmalla pronssikaudella [noin vuosina 1550–1200 eaa.].” Kirjassa jatketaan: ”Muinaisen kirjoituskulttuurin perusteella ei ole mitään syytä siihen, miksi Mooses ei olisi kirjoittanut niitä tekstejä, jotka hänen sanotaan kirjoittaneen. Sama pätee moniin muihinkin [Raamatun] kirjoittajiin.” (2. Mooseksen kirja 17:14; 24:4; 34:27, 28; 4. Mooseksen kirja 33:2; 5. Mooseksen kirja 31:24.)

▪ Käyttivätkö raamatunkirjoittajat hyväkseen muinaisia kirjallisia lähteitä? Kyllä käyttivät. Jotkut heistä viittaavat ”kirjoihin”, jotka ovat saattaneet olla valtion virallisia dokumentteja, sukuluetteloita, historiateoksia tai jonkin heimon tai suvun asiakirjoja (4. Mooseksen kirja 21:14; Joosua 10:13; 2. Samuelin kirja 1:18; 1. Kuninkaiden kirja 11:41; 2. Aikakirja 32:32).

▪ Miksi ei ole löydetty Kuolleenmeren kirjakääröjä vanhempia Raamatun tekstejä? Aikakauslehti Biblical Archaeology Review selittää: ”Papyrukselle ja nahalle kirjoitettuja tekstejä ei yleensä ole säilynyt Palestiinassa lukuun ottamatta sellaisia äärimmäisen kuivia seutuja kuin Kuolleenmeren alue. Nuo materiaalit hajoavat kosteassa maaperässä. Se, ettei niitä ole löydetty, ei siksi merkitse, ettei niitä olisi ollut olemassa.” Asiakirjojen sulkemiseen käytettyjä savisinettejä on sitä vastoin löydetty sadoittain. Tuli ja kostea maaperä ovat tuhonneet papyrukselle ja nahalle kirjoitetut tekstit, mutta savisinetit ovat säilyneet. Sinetit ovat peräisin suunnilleen 800–400-luvuilta eaa.

▪ Miten Raamatun käsikirjoitukset säilyivät? Kirjassa The Bible as It Was sanotaan: ”Ne kertomukset, psalmit, lait ja profetiat, jotka ovat säilyneet osana Raamattua meidän päiviimme, on siksi täytynyt jäljentää monta monituista kertaa jo Raamatun aikoina. – – Jos niitä jäljennettiin toistuvasti itse Raamatun aikoina, se johtui siitä, että niitä käytettiin; niillä oli jokin merkitys jokapäiväisessä elämässä. – – Kukaan ei olisi vaivautunut jäljentämään tekstejä turhan takia.” (5. Mooseksen kirja 17:18; Sananlaskut 25:1.)

 Varhaisia raamatunkirjoja jäljennettiin lähes 1 500 vuoden ajan ensimmäiselle vuosisadalle saakka. Tarkkaan jäljentämiseen sisältyi ”vanhentuneiden kieliopillisten muotojen ja kirjoitusasujen ajanmukaistaminen, mikä oli yleinen käytäntö muinaisessa Lähi-idässä”, sanotaan kirjassa On the Reliability of the Old Testament. * Tämä asettaa kyseenalaiseksi kirjoitetun tekstin muotoon ja tyyliin perustuvan kritiikin luotettavuuden.

Milloin Raamattu kirjoitettiin?

Onko johdonmukaista väittää, että koska Mooseksen, Joosuan, Samuelin ja muiden raamatunkirjoittajien päiviltä ei ole säilynyt käsikirjoituksia, Raamattua ei todistettavasti kirjoitettu niin varhain kuin siinä sanotaan? Monet tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että todisteiden puuttuminen ei sinänsä todista, ettei niitä olisi joskus ollut olemassa. Kuinka realistista olisi edes odottaa, että helposti tuhoutuvaa kirjoitusmateriaalia olisi voinut säilyä? Egyptologi K. A. Kitchenin arvion mukaan esimerkiksi lähes kaikki ennen kreikkalais-roomalaista aikaa kirjoitetut egyptiläiset papyrukset ovat tuhoutuneet.

Ne jotka pitävät Raamattua arvossa, saattavat myös pohtia, miten Jeesus suhtautui Heprealaisiin kirjoituksiin. Hänen päivinään niiden kirjoitusajankohta ei aiheuttanut minkäänlaista kiistaa. Muiden tuolloin eläneiden juutalaisten tavoin Jeesus selvästikin hyväksyi Raamatun viittaukset ajankohtiin. Entä mitä hän ajatteli siitä, ketkä olivat kirjoittaneet nuo varhaiset raamatunkirjat?

Jeesus lainasi Mooseksen kirjoituksia. Hän mainitsi esimerkiksi ”Mooseksen kirjan” (Markus 12:26; Johannes 5:46). Hän myös viittasi asioihin ja tapahtumiin, joista kerrotaan viidessä Mooseksen kirjassa (Matteus 8:4; 12:5; 18:16; 19:4, 5; 24:37–39; Luukas 20:37). Lisäksi hän sanoi: ”Kaiken, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen lakiin ja Profeettoihin ja Psalmeihin, on täytyttävä.” (Luukas 24:44.) Jos hän tunnusti Mooseksen ja muut raamatunkirjoittajiksi, hän epäilemättä hyväksyi myös heprealaisen Raamatun viittaukset ajankohtiin.

Milloin Raamattu siis kirjoitettiin? Onko Raamatun oma todistus luotettava? Olemme tässä kirjoituksessa tarkastelleet monien tutkijoiden kriittisiä näkemyksiä samoin kuin Raamatun omaa todistusta sekä epäsuoria historiallisia todisteita ja Jeesuksen näkemystä. Oletko tämän perusteella samaa mieltä kuin Jeesus, joka Isäänsä Jehova Jumalaa rukoillessaan sanoi: ”Sinun sanasi on totuus”? (Johannes 17:17.)

[Alaviitteet]

[Taulukko/Kuvat s. 20–23]

(Ks. painettu julkaisu)

(Aikajanasta käy ilmi, milloin jotkin raamatunkirjat suunnilleen saatiin valmiiksi.)

2000 eaa.

1800

[Kuva]

Egyptiläiset kirjurit laativat tekstejä jo ennen Mooseksen aikaa.

[Lähdemerkintä]

© DeA Picture Library/Art Resource, NY

1600

[Kuva]

1. Mooseksen kirja valmistui vuoteen 1513 eaa. mennessä. Se kirjoitettiin helposti tuhoutuvalle materiaalille.

1. Mooseksen kirja 1513 eaa.

Joosua

1400

1200

Samuel

1000 eaa.

[Kuva]

Satoja savisinettejä on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Vuosilta 900–500 eaa.

Joona

800

Jesaja

600

Jeremia

Daniel

[Kuva]

Narulla solmittu, taitettu papyruskäärö, jossa on savisinetti.

Vuodelta 449 eaa.

[Lähdemerkintä]

Brooklyn Museum, Bequest of Theodora Wilbour from the collection of her father, Charles Edwin Wilbour

400

200

[Kuva]

Kuolleenmeren kirjakääröjä säilytettiin pellavaan käärittyinä saviruukuissa. Niitä vanhempia Raamatun kirjoituksia ei ole toistaiseksi löydetty.

Vuosilta 200–100 eaa.

[Lähdemerkintä]

Shrine of the Book, Photo © The Israel Museum, Jerusalem