Ewe Kapas Allim mi Lamot ngeni Meinisin

“Ewe Pworausen Manau [kapas allim] . . . iei ewe manamanen Kot mi tongeni amanaua chokewe meinisin mi lükü.”​—ROM 1:16. *

1, 2. Pwata ka afalafala ewe ‘kapas allim usun Mwün Kot,’ me met ka kan menlapei?

‘Ü A PWAPWA le äiti ngeni aramas ewe kapas allim iteiten rän.’ Neman a pwal ina usun meefiom. Pokiten en emön Chon Pwäratä Jiowa mi tuppwöl, ka silei lamoten esilefetälin ewe ‘kapas allim usun ewe Mwün Kot.’ Eli ka tongeni epiepini än Jises oesini usun ach apwönüetä ei angang.​—Mt. 24:14.

² Lupwen ka afalafala ewe ‘kapas allim usun Mwün Kot’ ka sopwelo ewe angang Jises a poputääni. (Älleani Luk 4:43.) Ese mwääl ka menlapei ewe pworaus pwe ekiselo chök Kot epwe amürinnölo napanapen ei fönüfan. Ren ewe ‘riäfföü’ mi lap, epwe ataielo lamalam chofona me amoielo minne mi ngaw woon fönüfan. (Mt. 24:21) Eli ka pwal menlapei pwe än Kot we Mwu epwe förisefäli ewe Paratis woon fönüfan ikewe ia kinamwe me pwapwa repwe chöchölo ie. Pwüngün, ewe ‘kapas allim usun Mwün Kot,’ ina kinikinin ewe kapas allim mi tori Eperiam, ewe mi erä: “Aramas meinisin won fanüfan repwe küna feiöch reöm.”​—Kal. 3:8.

3. Pwata sia tongeni erä pwe ewe aposel Paul a menlapei ewe kapas allim lon ewe puken Rom?

³ Iwe nge, neman sise chechchemeni le menlapei pwal eü kinikin mi lamot lon ewe kapas allim aramas ra osupwangan. Lon ewe popun Paipel, nöün aposel Paul we taropwe ngeni chon Rom, a kapas fän eü chök usun ewe kapas Mwu, nge fän 12 a nöünöü ewe itiitin fos ‘kapas allim.’ (Älleani Rom 14:17.) Menni lein kinikinin ewe kapas allim Paul a kan fos usun lon ewe puken Rom? Pwata ena kinikin lon ewe kapas allim a lamot? Me pwata itä sipwe chechchemeni ena kinikin lupwen sia afalafal ngeni aramas usun ewe ‘kapas allim seni Kot’?​—Mark 1:14; Rom 15:16; 1 Tes. 2:2.

Osupwangen Chokkewe lon Rom

4. Atun än Paul we äeüin kalapus lon Rom, met a afalafal usun?

⁴ Sipwe käeö eü lesen seni ach nengeni met Paul a afalafal usun atun an we äeüin kalapus lon Rom. Sia älleani pwe atun ekkoch chon Jus ra chuuri, Paul ‘a afalafaleer o awewe ngeniir usun (1) ewe Mwün Kot. A sotuni le pese ngeniir usun ar repwe lükü (2) Jises.’ Met mwiriloon? “Ekoch me leir ra lükü, pwe mine a apasa a let, nge ekoch resap lükü.” Iwe mwirin, Paul a ‘etiwa aramas meinisin mi feito ren, pwe repwe churi. A afalafal usun (1) Mwün Kot o aiti ngeniir usun (2) ach Samol Jises Kraist.’ (Fof. 28:17, 23-31) A ffat pwe Paul a afalafal usun ewe Mwuun Kot. Nge met a pwal menlapei? A pwal menlapei wisen Jises lon än Kot we kokkot, ewe äkkäeüin mettoch mi lamot lon Mwuun Kot.

5. Ifa ewe mettoch mi lamot, Paul a kapas usun lon ewe puken Rom?

⁵ A lamot meinisin aramas repwe silei usun Jises me lükü i. Lon ewe puken Rom, Paul a  kapas usun ena mettoch mi lamot. A makkeei ‘Kot, ewe eman üa angang ngeni ren unusen letipei ren ai afalafala ewe kapas allim usun Nöün we.’ A pwal apasa: ‘Üsap säwäsini ewe kapas allim, pun iei ewe manamanen Kot mi tongeni amanaua chokewe meinisin mi lükü.’ Mwirin a kapas usun ewe fansoun ‘lupwen Kot epwe apwüngü ekewe ekiekin aramas mi monomon ren Jises Kraist’ me ren ewe kapas allim Paul a afalafala. A pwal apasa, ‘seni Jerusalem tori Illirikum ua arongafeili unusen ewe kapas allim usun Kraist.’ * (Rom 1:9, 16; 2:16; 15:19) Met meefiom, pwata Paul a menlapei usun Jises Kraist ngeni ekkewe chon Rom?

6, 7. Met sia tongeni erä ren poputään ewe mwichefelin Rom, iwe iö kewe ra fiti?

⁶ Sise silei ifa usun a poputä ewe mwichefelin Rom. Eli a poputä ren ekkewe chon Jus are chon wililo mi fiti ewe Pentikos lon ewe ier 33 ra liwiniti Rom nge ra fen wiliti Chon Kraist. (Fof. 2:10) Are ren ekkewe Chon Kraist chon sopai me chon säi ra achöüfetälei ewe enlet lon Rom. Ese pwal lifilifil, nge atun Paul a makkeei ewe puken Rom, orun ewe ier 56, ena mwichefel a fen nom fite ier. (Rom 1:8) Iwe, iö kewe ra fiti ena mwichefel?

⁷ Ekkoch leir chon Jus. Paul a kapong ngeni Antronikus me Junias ren an erä “aramasei,” weween aramasan kewe chon Jus. Lon Rom, Akwila me pwülüwan Prisila, ekkewe chon fför tento, pwal iir chon Jus. (Rom 4:1; 9:3, 4; 16:3, 7; Fof. 18:2) Nge chommong Chon Kraist Paul a tinalo an kapong ngeniir, ese mwääl iir chon Jentail. Eli ekkoch me leir chon “nom lon imwen Sisar,” neman iir nöün Sisar chon angang.​—Fil. 4:22; Rom 1:5, 6; 11:13.

8. Chon Rom ra nom fän menni osukosuk?

⁸ Meinisin Chon Kraist lon Rom kapachelong kich sia nonnom fän eü osukosuk. Paul a äweweei ena ren an apasa: “Pun aramas meinisin ra tipis, ra pwal osun lingen Kot.” (Rom 3:23) Alon Paul, a affata pwe a lamot aramas repwe mirititi pwe iir chon tipis me lükülük woon minne Kot epwe äeä le pwäkini ena osupwang.

Lamoten Än Aramas Mirititi Pwe Iir Chon Tipis

9. Paul a fos usun met ewe kapas allim a tongeni atoto?

⁹ Le poputään nöün Paul we taropwe ngeni chon Rom, a kapas usun ewe feiöch mi amwarar epwe feito seni ewe kapas allim a afalafala: ‘Üsap säwäsini ewe kapas allim, pun  iei ewe manamanen Kot mi tongeni amanaua chokewe meinisin mi lükü, a akom ngeni ekewe chon Juta, nge mürin pwal ngeni ekewe chon lükün Israel.’ Ewer, mi tufich ach sipwe küna amanauach. Iwe nge, a lamot lükü, usun ewe pworaus mi enlet Paul a aloni lon Apakuk 2:4: “Ekewe chon pwüng repwe manau ren ar lükü Kot.” (Rom 1:16, 17; Kal. 3:11; Ipru 10:38) Nge ifa usun ewe kapas allim, ewe a tongeni atoto ach amanau a riri ngeni ewe pworaus pwe “aramas meinisin ra tipis”?

10, 11. Pwata ekkoch ra fen rorrongorong ewe pworaus lon Rom 3:23, nge pwata ekkoch rese weweiti?

¹⁰ Mwen än emön epwe ämääraatä ewe esin lükü epwe amanaua i, a lamot epwe mirititi pwe i chon tipis. Chokkewe ra fen lükü Kot me ekis silei ewe Paipel me le kükkünür ra fen rorrongorong ena pworaus. (Älleani Än Salomon Afalafal 7:20.) Ese lifilifil ika ra tipeeü ngeni are rese nge ra mwaren ekis weweiti alon Paul ei: “Aramas meinisin ra tipis.” (Rom 3:23) Nge, lupwen sia afalafal, eli sipwe chuuri chommong rese weweiti ena pworaus.

¹¹ Aramas lon ekkoch fönü, ra eäni ewe ekiek pwe emön ese älemwiri ewe tipis me esap i chon tipis me le uputiwan. Pwüngün, eli a mirititi pwe a kan mwäällilo, eäni ekkoch napanap ese öch, pwal mwo föri ekkoch föfför mi ngaw. A küna pwe ekkoch ra pwal ina usun nge ese weweiti ika pwata i me ekkoch ra kan mwäällilo. Ina popun, lon ekkoch fosun fönü, ewe kapas “chon tipis” ekkoch ra nöünöü fän iten chök emön furio are emön mi atai och allük. A ffat pwe emön mi mämmääritä lon ewe leeni mi kan eäni ena esin ekiek, esap mwittir ekieki pwe pwisin i emön chon tipis me ren met Paul a äweweei usun weween emön chon tipis.

12. Pwata chommong rese lükü pwe aramas meinisin chon tipis?

¹² Pwal mwo nge lon ekkewe fönü ra lükü Kot, chommong rese lükü pwe iir chon tipis. Pwata? Inaamwo ika fän ekkoch ra kan fiti fel, nge ra ekieki pwe pworausen Atam me If eü chök tutulap. Ekkoch ra määritä lon ekkewe fönü rese lükü Kot. Ra tipemwaramwar woon woren Kot ina popun rese weweiti pwe emön mi Lapalap seni Meinisin a isetiw allük fän iten aramas me ika rese älleasochisi ekkena allük, iwe ra tipis. Ra usun chök ekkewe aramas lon fansoun Paul we, iir kewe a erä pwe esor ar ‘apilüköch, esap pwal wor ar Kot.’​—Ef. 2:12.

13, 14. (a) Pwata esap wor popun repwe künetipingen ekkewe aramas rese lükü Kot me rese ekieki pwe iir chon tipis? (b) Ar rese lükü a emmweniir le eäni met sokkun föfför?

¹³ Lon nöün Paul we taropwe ngeni chon Rom, a apasa ruu popun ürürün aramas loom me ikenäi resap künetipingen ren ar eäni ena ekiek. Ewe äeüin popun, meinisin masouen läng me fönüfan ra änneta pwe mi wor emön Chon Föratä. (Älleani Rom 1:19, 20.) A tipeeü ngeni nöün Paul ei taropwe ngeni chon Ipru atun a nom Rom: “Iteiten imw aramas ra aüetä, nge Kot ewe mi aüetä mettoch meinisin.” (Ipru 3:4) An äwewe a pwäratä pwe mi wor emön Chon Föratä unuselapen läng me fönüfan.

¹⁴ Ina minne, a fokkun pwüng met Paul a makkeei ngeni chon Rom pwe chon fel ngeni  ululun, kapachelong chon Israel loom, ‘esap wor ar künetipingen.’ Pwal ina chök usun ren ekkewe mi likitalo föfför mi fich ngeni pwülüwer o opucherelo ren sokkun mocheniaingaw. (Rom 1:22-27) Paul a apwüngalo pwe ekkewe “chon Juta me chon lükün Israel ra wewefengen, ir meinisin ra nonom fän nemenien tipis.”​—Rom 3:9.

Ewe Chon Pwäratä

15. Met a nom ren meinisin aramas nge ifa usun a älisiir?

¹⁵ Ewe puken Rom a affata pwal eü popun itä aramas repwe mirititi pwe iir chon tipis me ra osupwangen chon angaserelo. Me ren ekkewe allük Kot a ngeni Israel loom, Paul a makkeei: “Ra tipis o küna apwüng ren mine a mak lon ekewe Allük.” (Rom 2:12) Iwe, Paul a pwal äweweei pwe inaamwo ika ese nom ren ekkewe chon Jentail ena Allük seni Kot nge fän chommong ra “föri pwüngün ekewe Allük.” Ina minne, met popun a kan pinepin ngeni chokkana föfförün ni manau, solä me kokkongaw? Pokiten mi nom rer mwelien letiper, ina met Paul a äweweei.​—Älleani Rom 2:14, 15.

16. Pwata än emön eäni eü mwelien letip esap weween pwe a ti seni tipis?

¹⁶ Nge ese mwääl ka fen küna pwe mwelien letipen emön a usun ewe chon pwäratä ngeni, nge esap weween pwe iteitan a fiti emmwenian. Minne a fis ngeni Israel loom a pwäratä enletin ena pworaus. Inaamwo ika Kot a fang ngeniir mwelien letiper me an kewe allük usun solä me lisowu mwääl, nge fän chommong ra älleasolapa mwelien letiper me än Jiowa Allük. (Rom 2:21-23) Pwisin wiser ar repwe pölüweni ar föfförmwääl ngeni Kot, ina minne iir chon tipis pun rese apwönüetä letipen Kot. Ei mettoch a fokkun atai ar riri ngeni ar Chon Föratä.​—Lif. 19:11; 20:10; Rom 3:20.

17. Ifa ewe pworaus mi apwapwa lon puken Rom?

¹⁷ Ach käeö ewe puken Rom usun itä a äiti ngenikich pwe mi attong nonnomuch mwen mesen Kot mi Lapalap. Iwe nge, Paul a pwal sopwelo an äwewe. A aloni Kölfel 32:1, 2, me makkeei: “Feiöchün ätekewe ar pupungau a musala, nge ar tipis a mola. Feiöchün ewe aramas, ewe Samol esap chechemeni an tipis!” (Rom 4:7, 8) Ewer, fän pwüngün pwisin än Kot kewe allük, a föri eü kokkot fän iten omusomusen tipisin aramas.

Ewe Kapas Allim mi Menlapei Jises

18, 19. (a) Menni lein kinikinin ewe kapas allim Paul a menlapei lon puken Rom? (b) Met a lamot sipwe mirititi pwe sipwe küna feiöchün än Kot we Mwu?

¹⁸ Eli kopwe apasa, “Enlet, ina eü kapas allim!” Mei pwüng, iwe sia ächemasefäli kinikinin ewe kapas allim Paul a menlapei lon puken Rom. Usun met Paul a makkeei: ‘Üsap säwäsini ewe kapas allim, pun iei ewe manamanen Kot mi tongeni amanaua chokewe meinisin mi lükü.’​—Rom 1:15, 16.

¹⁹ Ena kapas allim a menlapei wisen Jises lon pwönüetään än Kot we kokkot. Paul a wikkiti ewe ‘rän lupwen Kot epwe apwüngü ekewe ekiekin aramas mi monomon ren Jises Kraist’ me ren ewe kapas allim. (Rom 2:16) Än Paul apasa ena, esap weween pwe a ekisikisaalo lamoten “Mwün Kraist me Kot” are met Kot epwe föri ren an we Mwu. (Ef. 5:5) Nge a pwäratä pwe ren ach sipwe küna manau me pwapwaesini ekkewe feiöch fän än Kot we Mwu, mi lamot sipwe mirititi pwe (1) kich  chon tipis mwen mesen Kot me (2) lamoten ach lükü Jises fän iten omusomusen ach tipis. Lupwen emön a weweiti me etiwa ekkena kinikin lon än Kot kokkot me eäni äpilükülük wor, iwe a tongeni apasa, “Ewer, a eü kapas allim ei!”

20, 21. Lon ach angangen afalafal, pwata sipwe chechchemeni ewe kapas allim ewe puken Rom a menlapei me met epwe tongeni fis?

²⁰ Mi lamot sipwe chechchemeni ei kinikin lon ewe kapas allim atun sia afalafal. Lupwen Paul a kapas usun Jises, a aloni alon Aisea me erä: “Iö a lükü i esap lichipüng.” (Rom 10:11; Ais. 28:16) Eli ren chokkewe ra silei met ewe Paipel a apasa usun tipis, repwe weweiti ei pworaus usun Jises. Nge ren ekkoch, eli lon fönüer resap kon lien silei are lükü ei pworaus. Lupwen ekkeei aramas ra poputä le eäni lükülük woon Kot me ewe Paipel, epwe lamot sipwe äwewe ngeniir usun wisen Jises. Ewe lesen mwirin ei, epwe äweweei ifa usun Rom sopwun 5 a affataöchü ei kinikin lon ewe kapas allim. Ese mwääl ei lesen epwe älillisöch ngonuk lon om angangen afalafal.

²¹ A ifa feiöchüch lupwen sia älisi ekkewe mi letip wenechar le weweiti ewe kapas allim, ewe puken Rom a fos usun fän chommong. Ena kapas allim mi weneiti “ewe manamanen Kot mi tongeni amanaua chokewe meinisin mi lükü.” (Rom 1:16) Me lükün ach küna feiöch, sipwe pwal pwapwa le küna chokkewe mi tipeeü ngeni ewe pworaus Paul a aloni lon Rom 10:15: ‘A mürina wareton ekewe chon künö mi uwato ewe kapas allim!’​—Ais. 52:7.

[Ekkewe Pwóróus fan]

En mi Chechchemeni?

• Menni kinikinin ewe kapas allim ewe puken Rom a menlapei?

• Ifa ewe mettoch mi lamot sipwe älisi aramas ar repwe weweiti?

• Ifa usun ‘ewe kapas allim usun Kraist’ epwe eü feiöch ngenikich me ekkewe ekkoch?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 12]

Ewe puken Rom a menlapei ewe kapas allim mi weneiti wisen Jises mi lamot lon än Kot we kokkot

[Sasing lon pekin taropwe 13]

Kich meinisin sia uputiw lon tipis!