Manau mi Wor Lamotan Iei, Pwal Tori Feilfeilo

IKENÄI, ka pwal mwo nge tongeni küna lamoten manauom. Ifa usun? Ren om älleasochisi ekkewe kapasen emmwen mi mirit lon än Kot kapas, ewe Paipel. Sipwe etittina ekkoch me leir.

ÄN PAIPEL KAPASEN EMMWEN: King Salomon a makeei, “Iwe, a mürina seni meinisin pwe eman aramas epwe mongö o ün, epwe pwal pwapwa lon an we angang weires.”​—ÄN SALOMON AFALAFAL 2:24.

Sia fen förütä pwe sipwe meefi menemenöch ren ach eäni angang mi mürinnö. Pwal mwo nge lon fansoun mi fokkun weires, ka tongeni meefi menemenöch seni om angang fän tinikken me wenechar.

ÄN PAIPEL KAPASEN EMMWEN: “Sia feiöch ren ach fang lap seni ach angei mettoch.”​—FÖFÖR 20:35.

Chommong ra küna pwe ar älillisöch ngeni aramas, äwewe chök ren ar älisiir lon fansoun weires, ina met a fokkun atoto lapoloon ar pwapwa. Iei makeeien Salomon: “Kopwe eäni kirikiröch ngeni aramas mi osupwang, lupwen ka tufich.”​—Än Salomon Fos 3:27.

Ekieki mwo pworausen Ralph. Mwirin an retire, a fiti puluwan we lon an angangen afalafal full time. Ra äeä watte fansoun iteiten maram lon ar angangen afalafal kapachelong ar asukula aramas ewe Paipel. Ralph a erä: “Atun aua liwiniti imwem lepwin, aua mölü esap chök pokiten aua fen  chinnap nge pokiten aua fangelo unusen am pöchökkul lon am angang ngeni Semach we lon läng. Iwe nge, am mölülü ese lamot mwääl!” Ralph me puluwan we ra pwapwa pokiten ra äeä manauer le fangafangöch ngeni aramas.

ÄN PAIPEL KAPASEN EMMWEN: “Eman chiechiach a tongeekich fansoun meinisin, nge pwiich a nom rech pwe epwe alisikich lon fansoun riaföü.”​—ÄN SALOMON FOS 17:17.

Epwe mecheres ach sipwe likitü lupwen ekkoch ra weweiti ach kewe osukosuk. Emön souääk itan Francis Bacon a makkeei pwe chokkewe esor chiener mi mürinnö ra ekieki pwe “ei fönüfan a usun chök eu fönüpöön.” Ach chieneni chiechi mi mürinnö are ach pwisin chiechiöch ngeni ekkewe ekkoch, epwe tongeni efisi eü manau sia tongeni menemenöch ren me apwapwaakich inaamwo ika sia nom lon osukosuk.

ÄN PAIPEL KAPASEN EMMWEN: ‘Ra feiöch chon silei pwe ra wöüngau lon pekin lükü.’​—MATTU 5:3.

Jises a affata minne mi lamot ika ka mochen pwapwaiti pwönütään än Kot kewe pwon, weween ren om mirititi me atufichi osupwangom lon pekin lükü. Sise usun ekkewe man pun a nom rech ewe tufichin weweiti weween me popun manauach. Jiowa Kot chök a atufichi ena ren an we Kapas, ewe Paipel. Usun met sia fen küna me lon ewe lesen mwan, pwe Paipel a pwäraalo än Kot kokkot fän iten fönüfan. A erenikich ewe popun sia nonnom woon fönüfan, met popun a chommong riäfföü, me met Kot a kütta senikich. Ach eäni manau mi lamot me menemenöch epwe longolong woon ach weweiti ekkena pworaus mi enlet seni Paipel. Ra pwapwa chokkewe mi awora fansoun le käeö Paipel me älleasochisi met ra käeö. Pwata? Pun ra ämääraatä eü sokkun riri mi lükülüköch lefileer me ach we Chon Föratä, ina i Jiowa, ‘ewe Kot mi pwapwa.’​—1 Timoti 1:11, NW.

ÄN PAIPEL KAPASEN EMMWEN: “Kopwe chechemeni ewe mi föruk, mwen ekewe ran mi ngau repwe feito. Pun epwe war ewe fansoun kopwe apasa usun, ‘Usap fokun efich ei fansoun üa nom lon.’”​—ÄN SALOMON AFALAFAL 12:1.

Än King Salomon kapasen fön ngeni ekkewe säräfö a mmen lamot ngenikich meinisin. Nge fän ekkoch ekkewe säräfö rese kon äteneki ekkewe feiengaw repwe küü manauer. Oupwe akkomwa ewe Chon Förikemi lon manauemi. Ina met epwe atoto enletin lamoten manauemi. Ousap eäni ei ekiek: “Ousipwe momongö o ükün, pun lesor sipwe mäla.” (1 Korint 15:32) Ika oua akkomwa Kot lon manauemi, mettoch meinisin “epwe fis öch.” Ina alon Än Salomon Afalafal 8:12.​—Ewe Kapasen God.

 Emön nengngin itan Wendi, a küna enletin ena kapasen fön. Le kükkünün, iir me pwiin we ra käeö fosun Spain pwe repwe mwöküt ngeni ewe fönü itan Dominican Republic, ikkewe a wor osupwangen chon afalafala ewe kapas allim ie. Iei alon: “Aua pennüküolo chommong mettoch fän iten aupwe angang lon ewe leeni mi osupwangen chon afalafal ie. Iwe nge, aua fokkun pwapwa. Ese pwal wor och mettoch upwe föri le ekkesiwili met aua fen föri lon ükükün wonu maram! Ewe feiöch aua angei a lululo seni met aua pennüküolo.”

Tüppwöl ngeni Kot a Atoto Manau Mi Wor Lamotan

Mämääritään eü riri mi mürinnö ngeni Jiowa epwe tongeni alapaalo aüchean manauom lon eü napanap mi kkolo lamotan. Ifa usun? Setan ese chök etipetipa Atam me If le ü ngeni än Kot nemenem, nge a pwal erä pwe esor emön aramas epwe tongeni amwöchü an tüppwöl ngeni Kot fän sossot. (Hiop 1:9-11; 2:4) Ka pwal tongeni änneta pwe Setan emön chon kapas chofona! Ifa usun? Ren om akkamwöchü om tüppwöl ngeni Kot, äkkaleasochisi an kapasen emmwen, me pwäratä pwe ka mirititi än Jiowa pwüng le apwüngü met mi öch me met mi mwääl fän itach.​—Pwarata 4:11.

Eli a lamot ach sipwe likitü fän ekkewe sossot ika sia mochen akkamwöchü eü manau mi pwüng. Itä ekkena sossot repwe eppeti ach küna pwapwa me lamoten manauach? Aapwi! Iwe, ekieki mwo usun emön chon oput mi arochongaw a tipimwääl ngeni chienach we mi achengicheng are chon ach famili. Iwe, ika pwe ach tümunü iteöchün attongach na a efisi ach riäfföü seni ewe chon oput, esap eppeti ach küna pwapwa me lamoten manauach. Sipwe fen pwapwa le likiitü fän ena riäfföü pwe sipwe eitöchü i. A pwal ina usun ren ach akkamwöchü ach tüppwöl ngeni Kot. Ach tüppwöl fän riäfföü epwe fokkun apwapwaai letipen Kot.​—Än Salomon Fos 27:11.

Eäni Eü Manau mi wor Lamotan Tori Feilfeilo

Oupwe achocho le käkkäeöfichi usun Kot me an kokkot. Jises a pwisin erä, “Iwe, iei manau esemüch: Ar repwe silei en, ewe eman chök Kot mi let, repwe pwal silei Jesus Kraist, ewe ka tinato.” (Jon 17:3) Atun Kot epwe apwönüetä an we kokkot ngeni fönüfan seni lepoputään, aramas mi tüppwöl repwe pwapwaiti met Jiowa a fen akkota me loom, weween, ewe “manau esemüch” lon paratis woon fönüfan. Iwe, manauach epwe wesewesen wor lamotan me menemenöchün.​—Kölfel 145:16.

Ia kopwe tongeni angei me ie ewe sile Jises a fen kapas usun? Lon än Kot we Kapas, ewe Paipel. Ika ka mochen käeö, iwe, kopwe mak ngeni ekkewe chon föri ei puk. Repwe fokkun pwapwa le akkota än emön epwe älisuk le käeö met ewe Paipel a wesewesen apasa.