Om Minen Kunou a kan Apöchökkülok?

“Oupwe achocho le kütta mine ach Samol epwe pwapwa ren.”​—EF. 5:10.

1, 2. (a) Ifa usun sia silei pwe Jiowa a mochen sipwe küna pwapwa lon manauach? (b) Pokiten ewe fansoun kunou eü liffang me ren Kot, itä epwe amwökütükich le föri met?

EWE Paipel a affata pwe Jiowa a mochen sipwe küna pwapwa lon manauach. Äwewe chök, Kölfel 104:14, 15 a apasa pwe Jiowa a awora möngö “seni ewe fanü. Iwe, epwe wor wain pwe aramas repwe ün o pwapwa, epwe wor lö pwe repwe emmisi ngeni won meser, pwal pilawa pwe repwe mongö o pöchökül ren.” Jiowa a ngenikich anach möngö pwe sipwe tongeni manau. A ämääri ekkewe atake pwe epwe wor föün wiich, lö mis, me wain. Inaamwo ika ese lamot wain ren sopwosopwoloon manauach, nge a tongeni apwapwaai letipach. (SalAf. 9:7; 10:19) Jiowa a mochen pwe letipach epwe ur “ren pwapwa.”​—Fof. 14:16, 17.

² Ina minne sisap ekieki pwe mi ngaw ach sipwe äeä ach fansoun le “nenengeni ekewe mansüsü” me “ekewe kiopun lemäl.” Ekkeei sokun mettoch ra tongeni apwapwakich me asösökich. (Mt. 6:26, 28; Kölf. 8:3, 4) Manau mi pwapwa me pöchökkül, iir “lifang me ren Kot.” (SalAf. 3:12, 13) Ach ekieki pwe ach fansoun kunou kinikinin ena liffang, epwe amwökütükich le äeä ena fansoun lon eü napanap mi apwapwaai Kot.

Sokkopaten me Aükükün ekkewe Minen Kunou

3. Met popun a sokkofesen filien aramas lon ar minen kunou?

³ Chokkewe mi eäni ekiek pwüng usun minen kunou, ra silei pwe ra tongeni pwisin filatä ar minen kunou. Ra pwal silei pwe a wor aükükün met repwe tongeni föri. Met popun a sokkofesen än aramas kefil? Ren ach sipwe weweiti, sipwe alöllöfengeni ach kefil lon minen kunou ngeni ach kefil ren anach möngö. Aramas seni sokkopaten fönü ra sani sokkopaten möngö. Pwal ina chök usun, Chon Kraist seni sokkopaten fönü ra pwapwaiti sokkopaten minen kunou. Pwal mwo nge aramasen eü chök leeni ra tongeni sokkofesen woon minne ra filatä. Äwewe chök, emön epwe ekieki pwe an ällea puk mi apwapwa, nge me ren pwal emön mi echipwang. Ekkoch ra pwapwaiti tükken, nge ekkoch ra oput. Ina minne, aramas ra tongeni filatä met sokkun möngö ra sani, iwe, ra pwal tongeni filatä met sokkun minen apwapwa ra sani.​—Rom 14:2-4.

4. Pwata sipwe aükükü ewe sokkun minen kunou sia filatä? Ifa ewe kapas äwewe epwe älisikich le weweiti ena?

⁴ Inaamwo ika a wor ach pwüng le pwisin filatä ach minen kunou, esap weween pwe sipwe föri mettoch meinisin sia tipeni. Ekiekisefäli ewe kapas äwewe usun möngö. Sia sani sokkopaten möngö. Nge sanne sipwe möngö ekkewe ra ngaw, sia tongeni semwen ren. Pwal ina chök usun, eli sia mochen sotuni sokkopaten minen kunou mi öch, nge sisap fiti ekkewe mi efeiengaw, akkachofesä me limengaw. Ekkena mettoch ra ü ngeni än Paipel kapasen emmwen. * Ra atai ach chiechiöch ngeni Jiowa, me eli repwe pwal angawalo pöchökkülen inisich. Ina minne, mi lamot ach sipwe aükükü  ekkewe minen kunou sia filatä. Sipwe ekiekiöchü met sia mochen föri, mwirin fili ekkewe minen apwapwa epwe tongeni apöchökkülakich me apwapwaai Jiowa. (Ef. 5:10) Ifa usun sipwe filatä ewe sokkun minen kunou mi öchitikich?

5. Ifa usun sipwe silei ika ach minen kunou mi apwapwaai Jiowa?

⁵ Ren ach minen kunou epwe apöchökkülakich me apwapwaai Jiowa, mi lamot repwe tipeeü ngeni än Paipel kewe emmwen. (Kölf. 86:11) Ka tongeni ekieki ekkeei ülüngät kapas eis repwe älisuk le filatä om minen kunou: Met sokkun minen kunou ei? Ifa ükükün ewe fansoun sia äeä? Iö kewe chienach? Sipwe pworaus usur iei.

Met Sokkun Minen Kunou Ei?

6. Met sokkun minen apwapwa sisap filatä, iwe, pwata?

⁶ Me mwen ach sipwe filatä ach minen kunou, sipwe pwisin eisinikich: Met sokkun minen kunou ei? A öch sipwe chechchemeni pwe a wor ruu sokkun minen kunou. Äeüin ewe sokkun sisap fokkun föri. Oruuan ekkewe mettoch sia ekiekin föri. Met sokkun minen kunou ena äeüin? Ikkena ekkewe minen apwapwa lon ei otot mi ngaw mi ur ren ekkewe föfför mi unusen ü ngeni än Paipel kapasen emmwen are atai än Kot kewe allük. (1 Jon 5:19) Chon Kraist mi enlet resap fokkun filatä ekkena sokkun minen kunou. Weween mettoch meinisin mi apöchökküla angangen Setan, föfförün sikepwach lefilen mwän me mwän, fefin me fefin, sasing mi limengaw are mwänesol. A pwal kapachelong ekkewe minen kunou usun än aramas pwapwaiti le eriäfföü emön are apöchökküla pwe mi öch föfförün sikepwach. (1 Kor. 6:9, 10; älleani Pwarata 21:8.) Ese lifilifil ika sia äläemönülo are nom lein aramas, sia mochen pwäratä ngeni Jiowa pwe sia “oput mine a ngau” ren ach sisap fokkun filatä ekkena sokkun minen apwapwa.​—Rom 12:9; 1 Jon 1:5, 6.

7, 8. Met a tongeni älisikich le kefilöch woon ach kewe minen apwapwa? Met sokkun mettoch sipwe tongeni ekieki lupwen sia föri kefil usun minen apwapwa?

⁷ Ewe oruuen minen apwapwa a kapachelong ekkewe föfför mi lamot sipwe akkomw ekiekifichi me mwen ach sipwe fili. Neman, ewe Paipel ese affata eü me eü sokkun minen apwapwa, nge än Jiowa kewe kapasen emmwen ra tongeni älisikich le weweiti ekiekin Jiowa usun minne mi pwüng me mwääl. Ina popun, me mwen sipwe föri ach kefil usun, mi lamot sipwe tümünüöchü ika ese ü ngeni än Paipel kapasen emmwen. (SalF. 4:10, 11) Mwirin, sipwe föri eü kefil epwe älisikich le akkamwöchü eü mwelien letip mi mürinnö. (Kal. 6:5; 1 Tim. 1:19) Ifa usun sipwe kefilöch? Ekiekisefäli usun möngö. Me mwen sipwe sotuni och mineföön möngö, sia mochen silei met sokkun möngö ena. Pwal usun chök, me mwen sipwe filatä ach minen kunou, sia mochen silei met sokkun pwe sia tongeni fili ika mi fich ngeni Chon Kraist.​—Ef. 5:17.

⁸ Äwewe chök, neman ka sani urumwot usun chök chommong aramas. Urumwot a tongeni apwapwa me ämmeseik. Nge, lon ekkoch urumwot, a kon lulo ar akkuffengen pwe ra opuropurfengen are ra tongeni efeiengawa inisiir are pwal mwo nge manauer. Lon ekkoch urumwot, a kon ssenük me akkachofesä än aramas föri apwapwaan me ra ekieki pwe fönüer a nampa eü lap seni meinisin. Met kopwe föri ika ewe urumwot ka sani a ina usun? Lupwen ka ekieki napanapen ekkeei sokkun urumwot, ese mwääl kopwe apwüngalo pwe ra ü ngeni än Jiowa ekiek are ewe pworausen kinamwe me tong sia afalafala ngeni aramas. (Ais. 61:1; Kal. 5:19-21) Nge ika ka lükülük pwe ewe minen urumwot mi tipeeü ngeni än Jiowa kewe kapasen emmwen, iwe, eli epwe älisuk me apöchökkülok.​—Kal. 5:22, 23; älleani Filipai 4:8.

 Ifa Ükükün ewe Fansoun Ua Äeä le Kukkunou?

9. Met a pwäratä ren minne sia pölüwen ngeni ei kapas eis: Ifa ükükün ewe fansoun ua äeä le kukkunou?

⁹ Sia fen pworaus woon ewe äeüin kapas eis: Met sokkun minen kunou ei? Minne sia pölüwen ngeni a pwäratä met sia sani me pwapwaiti. Iei ewe oruuen kapas eis sipwe pwisin eisinikich: Ifa ükükün ewe fansoun ua äeä le kukkunou? Minne sia pölüwen ngeni epwe pwäratä met sia akkomwa are ekieki pwe a kon lamot lon manauach. Iwe, met epwe tongeni älisikich le apwüngalo ükükün lamoten ewe minen kunou lon manauach?

10, 11. Ifa usun alon Jises lon Mattu 6:33 a älisikich le filatä ükükün ewe fansoun sipwe awora fän iten minen kunou?

¹⁰ Jises Kraist a ereni nöün kewe chon käeö: ‘Kopwe echeni ewe Samol om Kot ren unusen lelukom, ren unusen [manauom], ren unusen ekiekum pwal ren unusen tufichum.’ (Mark 12:30) Sia pwäratä pwe ach tong ngeni Jiowa a akkomw lon manauach ren ach älleasochisi alon Jises ei: “Oupwe kuttafichi lom an mu o an pung; iwe, ekkeei mettoch meinisin repwap kapach ngenikemi.” (Mt. 6:33, TF) Alon Jises kana ra tongeni älisikich le apwüngalo ükükün lamoten kunou lon manauach me ifa ükükün ewe fansoun itä sipwe awora fän itan.

 ¹¹ Nengeni pwe Jises a pesekich ach sipwe “kuttafichi lom an mu.” Ese apasa pwe sipwe kütta chök ewe Mwu. Jises a silei pwe me lükün ach sipwe kütta ewe Mwu, a pwal wor ekkoch mettoch mi lamot sipwe tümünü lon manauach. Äwewe chök, a lamot sipwe awora fansoun le kütta angangen moni, möngö, imw, sukul, minen apwapwa me pwal ekkoch mettoch. Nge ekkeei mettoch resap akkomw lon manauach. Ewe Mwuun Kot epwe akkomw. (1 Kor. 7:29-31) Lupwen sia mirititi met mi lamot seni meinisin, iwe, sipwe kütta akkomw ewe Mwuun Kot, mwirin repwap tapwoto ekkewe minen kunou me pwal ekkoch mettoch. Ika sia föri ena, iwe ach minen kunou epwe apwapwakich.

12. Ifa usun Luk 14:28 epwe älisikich le filatä ach minen kunou?

¹² Mwen sipwe föri kefil ren minen kunou a lamot sipwe ekiekifichi “ükükün liwinin” are ükükün ewe fansoun sipwe awora. (Luk 14:28) Usun chök ren ekkoch mettoch mi wor liwinin, a pwal ina usun minen kunou, a pwal wor liwinin ren möön are ach fansoun. Mi lamot sipwe filatä ifa ükükün ewe fansoun sipwe awora fän itan. Sisap kon äeä watteen fansoun le kunou pwe ina esap naf ach fansoun fän iten ekkewe mettoch mi kon lamot, ren käeöön Paipel, famili fel, fiti mwich are afalafal. (Mark 8:36) Nge ika ewe minen kunou epwe apöchökkülakich lon ach angang ngeni Kot, iwe neman sipwe filatä le awora fansoun fän itan.

Iö kewe Chienei?

13. Pwata sipwe filiöchü iö kewe sipwe chiechi ngeniir lon ach minen kunou?

¹³ Iei ewe aülüngätin kapas eis: Iö ua chiechi ngeni le kunou? Pölüwen ei kapas eis a fokkun lamot pun chokkewe sia chiechi ngeniir a tongeni kküü ach kefil. Äwewe chök sia pwapwa le möngö ika sia möngöfengen me ekkoch. Pwal ina usun chök ren minen kunou. A fen kon apwapwa ika sia kunou ren chienach kewe mi mürinnö. Ina popun sia weweiti pwe chommong leich äkkäeüin ekkewe kükkün me säräfö ra pwapwaiti le kunou ren ekkewe ekkoch. Nge me mwen sipwe filatä ach minen kunou, mi lamot sipwe esilla iö kewe chiechi mi öch me iö kewe chiechi mi ngaw. Ei mettoch epwe anükünükükich ika ewe minen kunou epwe apöchökkülakich.​—2 Kron. 19:2; älleani Än Salomon Fos 13:20; Jem. 4:4.

14, 15. (a) Ifa usun än Jises leenien äppirü epwe älisikich le filatä chiechiach mi mürinnö? (b) Lupwen sipwe filatä chiechiach, menni kapas eis sipwe pwisin eisinikich?

¹⁴ Ach äppirü Jises epwe  älisikich le küna chiechi mürinnö. Fansoun meinisin Jises a tongei aramas. (SalF. 8:31) Lupwen a nonnom woon fönüfan a pwäratä tong me süföl ngeni meinisin. (Mt. 15:29-37) Nge Jises a silei pwe a wor sokkofesenin än emön chiechiöch me än emön kon chiechi ngeni emön. Inaamwo ika Jises a chiechiöch ngeni meinisin aramas, nge a filiöchü iö kewe epwe kon chiechi ngeniir. Iei alon Jises ngeni nöün kewe 11 aposel mi tuppwöl, a äiti ngenikich ifa usun Jises a filatä iö kewe epwe kon chiechi ngeniir. A apasa: “Ämi chiechiei kana, are oupwe apwönüetä mine üa allük ngenikemi.” (Jon 15:14; pwal nengeni Jon 13:27, 30.) Jises a filatä pwe chiechian chokkewe chök mi tapwoto mwirin me angang ngeni Jiowa.

¹⁵ Me mwen om kopwe filatä iö kopwe kon chiechi ngeni, kopwe chechchemeni alon Jises na. Pwisin eisinuk ekkeei kapas eis: Än ei aramas kapas me föfför ra pwäratä pwe a älleasochisi än Jiowa me Jises kewe allük? A tongei minne mi öch me oput minne mi ngaw? Epwe älisiei le akkomwa mwuun Kot lon manauei me upwe tuppwöl ngeni Jiowa? Ika ka apasa ewer ren pölüwen ekkeei kapas eis, iwe ka fen küna emön chiechiom mi mürinnö oua tongeni mwin le kunoufengen.​—Älleani Kölfel 119:63; 2 Kor. 6:14; 2 Tim. 2:22.

Sia Kefiliöch are Kefilingaw?

16. Met sipwe pwisin eisinikich usun ach minen kunou?

¹⁶ Sia fen pworaus woon ülüngät kapas eis usun minen kunou: Met sokkun minen kunou ei? Ifa ükükün ewe fansoun sia äeä? Iö kewe chienach? Mwen sipwe föri och kunou, sipwe ekiekifichi usun napanapan, ükükün fansoun sipwe äeä, me iö sipwe filatä le kukkunou ngeni. Pwe ach minen kunou epwe apöchökkülakich mi lamot epwe tipeeü ngeni än Paipel kapasen emmwen. Ren napanapen ach minen kunou, mi lamot sipwe eis: Met sokkun minen kunou ei? Ewe sokkun Jiowa a pwapwaiti, are ewe sokkun mi apöchökküla föfförün mwänesol are lisowu mwääl? (SalF. 4:20-27) Ren ükükün ewe fansoun, sipwe eis: Ifa ükükün ewe fansoun upwe awora fän iten ai minen kunou? Epwe lamot ei ükükün fansoun upwe awora fän itan? (1 Tim. 4:8) Ren chienach sia filatä, sipwe eis: Iö epwe fitiei lon ei minen kunou? Iir chiechi mi mürinnö, are chiechi mi ngaw?​—SalAf. 9:18; 1 Kor. 15:33.

17, 18. (a) Ifa usun sipwe etittina ach minen kunou ika a tipeeü ngeni än Paipel kewe kapasen emmwen? (b) Met kopwe achocho ngeni lon om filatä om minen kunou?

¹⁷ Ika ach minen kunou a ü ngeni än Paipel kapasen emmwen me ren ekkena ülüngät kapas eis sia pworaus usun, iwe sise kefilöch. Nge ika ach minen kunou a tipeeü ngeni än Paipel kewe kapasen emmwen, iwe epwe elingaalo Jiowa me apwapwakich.​—Kölf. 119:33-35.

¹⁸ Iwe lon ach kefil usun ach minen kunou, sipwe achocho le filatä ewe sokkun minen urumwot mi pwüng, aüküküöchü fansoun fän itan, me föri ren chiechiach mi mürinnö. Sipwe apwönüetä ei wokisin: “Iei mine are oua momongö ika ükün, ika met oua föri, oupwe föri meinisin pwe Kot epwe ling ren.”​—1 Kor. 10:31.

[Pwóróus fan]

Ka Chechchemeni?

Ifa usun ekkewe kapasen emmwen lon ekkeei wokisin repwe älisuk le kefilöch lon om minen kunou?

• Filipai 4:8

• Mattu 6:33,TF

• Än Salomon Fos 13:20

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Lios lon pekin taropwe 11]

(Ren unusen napanapan, ppii ewe puk)

✔Met sokkun minen kunou ei?

[Lios lon pekin taropwe 12]

(Ren unusen napanapan, ppii ewe puk)

✔Ifa ükükün ewe fansoun sia äeä?

[Lios lon pekin taropwe 14]

(Ren unusen napanapan, ppii ewe puk)

✔Iö kewe chienach?

[Sasing lon pekin taropwe 12]

Ifa usun än Jises leenien äppirü epwe älisikich le filiöchü chienach me ach minen kunou?