Skip to content

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

Liliu ʻe he Tohi Tapú ʻa e Moʻuí

KO E HĀ naʻá ne ueʻi ha tokotaha pelepaʻanga mo kaihaʻa ke liliu ʻene founga moʻuí? Lau fekauʻaki mo e meʻa naʻá ne leaʻakí.

“Naʻá Ku Manako ʻi he Lova Hōsí.”​—RICHARD STEWART

TAʻU FĀʻELEʻI: 1965

FONUA TUPUʻANGA: SAMAIKA

HISITŌLIA: TOKOTAHA PELEPAʻANGA MO FAIHIA

KO HOKU KUOHILÍ: Naʻá ku tupu hake ʻi ha feituʻu fuʻu tokolahi mo masiva ʻi Kingston, ʻa e kolomuʻa ʻo Samaiká. Naʻe tokolahi ʻa e taʻemaʻungāué, pea ko e faihiá naʻe mafolalahia. Ko e kakaí naʻa nau ilifia ki he kau kengí. Naʻá ku fanongo ki he fana ʻi he meimei ʻaho kotoa.

Ko ʻeku faʻē ngāue mālohí naʻá ne fai hono kotoá maʻaku mo hoku kiʻi tokoua mo e tuofefine siʻisiʻí. Naʻá ne fakapapauʻi naʻa mau maʻu ha ako lelei. Naʻe ʻikai ke u fuʻu loko saiʻia ʻi he akó, ka naʻá ku manako ʻi he lova hōsí. Naʻá ku hola ʻi he akó pea ʻalu ki he feituʻu lova hōsí. Naʻe aʻu ʻo u heka ʻi he fanga hōsí.

Naʻá ku kau leva ʻi he peti ʻi he lova hōsí. Naʻá ku iku atu ai ki he moʻui taʻetaau, ʻo u fakaehaua ʻa e kakai fefiné. Naʻá ku ifi maliuana pea kaihaʻa ke maʻu mei ai ʻeku moʻuí. Naʻá ku maʻu ʻa e ngaahi meʻafana, ka ʻoku ou fakamālō ʻi he ʻahó ni ʻi he ʻikai ke u tāmateʻi ha taha ʻi he ngaahi kaihaʻa taʻefaʻalaua naʻá ku kau aí.

Faai atu pē, naʻe maʻu au ʻe he kau polisí pea ʻave ki pilīsone ki heʻeku ngaahi hiá. Hili hono tuku ange aú, naʻá ku toe foki pē ki hoku anga motuʻá. Ko hono moʻoní, naʻá ku toe kovi ange. Neongo naʻá ku mataʻi anga-lelei, naʻá ku anga-mālohi, ʻiteʻita mo anga-fefeka. Naʻe hala ke u pehē atu ko e hā ha taha.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ: Lolotonga ʻa e vahaʻa taimi faingataʻa ko eni ʻo ʻeku moʻuí, naʻe ako ʻe heʻeku faʻeé ʻa e Tohi Tapú pea hoko ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ku sio ki he ngaahi liliu lelei ʻi hono angaʻitangatá peá u fieʻilo ki ai. Naʻá ku fakapapauʻi ke vakaiʻi ʻa e meʻa naʻá ne liliu ʻeku faʻeé, ko ia naʻá ku kamata talanoa ki he Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoní.

Naʻá ku ʻiloʻi ai ko e ngaahi akonaki ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻe kehe ia mei he ngaahi lotu kehé pea naʻá ku ʻiloʻi ko e Kau Fakamoʻoní naʻe makatuʻunga ʻa e meʻa kotoa naʻa nau leaʻakí ʻi he Tohi Tapú. Ko kinautolu pē ʻa e kulupu naʻá ku ʻiloʻi naʻa nau malanga mei he fale ki he fale, ʻo hangē ko e muʻaki kau Kalisitiané. (Mātiu 28:19; Ngāue 20:20) Naʻá ku tuipau kuó u maʻu ʻa e lotu moʻoní ʻi heʻeku vakai ki he ʻofa moʻoni naʻa nau fefakahāhāʻakí.​—Sione 13:35.

Mei he meʻa naʻá ku ako mei he Tohi Tapú, naʻá ku sio naʻe fiemaʻu ke u fai ha ngaahi liliu lahi ʻi heʻeku moʻuí. Naʻá ku ʻiloʻi ko Sihova ko e ʻOtuá ʻokú ne fehiʻa ʻi he feʻauakí pea kapau naʻá ku loto ke fakahōifuaʻi ia, naʻe pau ke u siʻaki ʻa e ngaahi tōʻonga naʻá ne ʻuliʻi hoku sinó. (2 Kolinitō 7:1; Hepelū 13:4) Naʻe maongo kiate au ʻeku ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi ongoʻi ʻa Sihova pea ko ʻeku ngaahi tōʻongá ʻe lava ke fakalotomamahi kiate ia pe ko ʻene ʻai ia ke fiefia. (Palōveepi 27:11) Ko ia naʻá ku fakapapauʻi ke tuku ʻa e ifi maliuaná, liʻaki ʻa e ngaahi meʻafaná pea feinga ke fakaleleiʻi hoku angaʻitangatá. Naʻe kau ʻi he ngaahi liliu faingataʻa taha ke u faí ʻa hono siʻaki ʻeku tōʻonga taʻetāú pea tuku mo e pelepaʻangá.

ʻI he kamatá, naʻe ʻikai ke u loto ke ʻiloʻi ʻe hoku ngaahi kaungāmeʻá naʻá ku ako ʻa e Tohi Tapú mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Ka naʻe liliu ʻeku fakakaukaú ʻi he hili ʻeku lau ʻa e Mātiu 10:33, ʻa ia naʻe hiki ai ʻa e ngaahi lea ko eni ʻa Sīsuú: “ʻIlonga ʻa ia ʻokú ne siʻaki au ʻi he ʻao ʻo e tangatá, te u siʻaki foki ia ʻi he ʻao ʻo ʻeku Tamai ʻoku ʻi hēvaní.” Ko e lea ko iá naʻá ne ʻai au ke u tala ki hoku ngaahi mahení naʻá ku ako mo e Kau Fakamoʻoní. Naʻa nau ʻohovale. Naʻe ʻikai ke nau tui ʻe loto ha taha hangē ko aú ke hoko ko ha Kalisitiane. Ka naʻá ku tala ange ʻoku ʻikai ke u toe loto ke foki ki heʻeku tōʻonga ki muʻá.

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ: Naʻe fiefia lahi ʻeku faʻeé ʻi heʻene sio ki he kamata ke u moʻui ʻo fehoanaki mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú. ʻI he taimí ni ʻoku ʻikai ke ne toe hohaʻa fekauʻaki mo ha ngaahi meʻa kovi nai te u fai. ʻOkú ma talanoa fekauʻaki mo e haʻi tatau ʻokú ma maʻú​—ko ʻema ʻofa kia Sihová. ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku ou manatu ki he taimi ki muʻá pea ʻikai ke u tui ki he ngaahi liliu kuo malava ke u fai ʻi he tokoni ʻa e ʻOtuá. ʻOku ʻikai ke u toe havala ki he ʻulungaanga taʻetāú mo e tuli ki he meʻa fakamatelié.

Kapau naʻe ʻikai ke u tali ʻa e pōpoaki ʻo e Tohi Tapú, te u ʻosi mate pe ʻi pilīsone he ʻahó ni. Ka ʻi he taimi ní, ʻoku ou maʻu ha fāmili fakaʻofoʻofa mo fiefia. ʻOku ou fiefia lahi ke tauhi kia Sihova ko e ʻOtuá mo hoku uaifi ʻokú ne poupou kiate au pea mo hoku ʻofefine talangofua. ʻOku ou fakamālō kia Sihova ʻi hono fakaʻatā au ke hoko ko ha konga ʻo ha fetokouaʻaki faka-Kalisitiane ʻofa. ʻOku ou houngaʻia lahi ʻi he feinga naʻe fai ʻe ha tokotaha ke akoʻi mai kiate au ʻa e moʻoni Fakatohitapú. Pea ʻoku ou fakamahuʻingaʻi ʻa e ngaahi faingamālie ʻoku ou maʻu ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke ako fekauʻaki mo e Tohi Tapú. ʻOku tautefito ʻeku houngaʻiá ʻia Sihova ko e ʻOtuá ki heʻene anga-ʻofa mo e anga-lelei ʻo tohoakiʻi mai au kiate iá.

[Fakamatala]

“Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi ongoʻi ʻa Sihova pea ko ʻeku ngaahi tōʻongá ʻe lava ke fakalotomamahi kiate ia pe ko ʻene ʻai ia ke fiefia”

[Fakatātā]

Naʻá ku sio ki he ngaahi liliu lelei ʻi he angaʻitangata ʻeku faʻeé

[Fakatātā]

Mo hoku uaifí mo e ʻofefiné