MIKÄ Frederickin ja Leannen suhteessa oli mielestäsi ongelmana? Heillä oli hyvät tarkoitusperät, he molemmat rakastivat Jumalaa, ja kumpikin piti tarpeellisena tutkia Raamattua yhdessä. Mutta juuri se, mikä olisi voinut lähentää heitä toisiinsa, näyttikin vaikuttavan päinvastaisella tavalla. He kyllä tutkivat yhdessä, mutta he eivät kehittäneet hengellisyyttä avioparina.

Mitä on hengellisyys, ja miksi avioparien tulisi pyrkiä kehittämään sitä? Millaisia haasteita he saattavat kohdata, ja miten ne voi voittaa?

Raamatussa hengellisyydellä tarkoitetaan tietynlaista asennetta tai suhtautumista elämään (Juudaksen kirje 18, 19). Esimerkiksi raamatunkirjoittaja Paavali toi esiin, miten hengellisen ja toisaalta lihallisen ihmisen asenteet eroavat toisistaan. Hän osoitti, että ne, joilla on lihallisia taipumuksia, keskittyvät enemmän itseensä kuin toisiin. He toimivat sen mukaan, mikä on heidän omasta mielestään oikein, sen sijaan että yrittäisivät elää Jumalan normien mukaan. (1. Korinttilaisille 2:14; Galatalaisille 5:19, 20.)

Sitä vastoin ne, joilla on hengellinen asenne, arvostavat Jehova Jumalan normeja. He  pitävät häntä ystävänään ja pyrkivät jäljittelemään hänen persoonallisuuttaan (Efesolaisille 5:1). Siksi he ovat rakkaudellisia, huomaavaisia ja lempeitä toisia kohtaan (2. Mooseksen kirja 34:6). He tottelevat Jumalaa silloinkin, kun se on heille hankalaa (Psalmit 15:1, 4). Kanadalainen Darren, joka on ollut naimisissa 35 vuotta, sanoo: ”Hengellinen ihminen ajattelee aina sitä, miten hänen sanansa ja tekonsa vaikuttavat hänen ystävyyteensä Jumalan kanssa.” Vaimo Jane lisää: ”Hengellinen nainen on sellainen, joka pyrkii joka päivä kovasti tekemään Jumalan hengen hedelmästä osan omaa persoonallisuuttaan.” (Galatalaisille 5:22, 23.)

Hengellisen asenteen omaksumiseksi ei tietenkään tarvitse olla naimisissa. Raamattu opettaa, että jokaisella on velvollisuus oppia tuntemaan Jumala ja jäljitellä häntä (Apostolien teot 17:26, 27).

Miksi puolisoiden sitten tulisi pyrkiä kehittämään hengellisyyttä avioparina? Ajatellaanpa kahta puutarhuria, joilla on yhteinen palsta ja jotka haluavat kasvattaa vihanneksia. Toinen päättää kylvää siemenet tiettynä ajankohtana, kun taas toisen mielestä ne pitäisi kylvää vasta myöhemmin. Toinen haluaa käyttää tietyntyyppistä lannoitetta, mutta toinen on jyrkästi sitä vastaan, koska hänestä viljelmä ei tarvitse ylimääräisiä ravinteita. Toinen haluaa ahertaa palstalla joka päivä, toisesta taas on mukava vain istua ja katsella sitä. Tällaisessa tilanteessa puutarha saattaa tuottaa satoa jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin se olisi tuottanut, jos puutarhurit olisivat sopineet, mitä tehdään, ja sitten työskennelleet yhdessä tavoitteiden hyväksi.

Mies ja vaimo ovat kuin nuo kaksi puutarhuria. Jos vain toinen kehittää hengellisyyttä, suhde saattaa parantua (1. Pietarin kirje 3:1, 2). Mutta miten paljon parempi onkaan, kun molemmat päättävät elää Jumalan normien mukaan ja yrittävät kovasti tukea toisiaan Jumalan palvelemisessa. ”Kaksi on parempi kuin yksi”, kirjoitti viisas kuningas Salomo, ”koska heillä on kovasta työstään hyvä palkka. Sillä jos toinen heistä lankeaa, toinen voi nostaa kumppaninsa ylös.” (Saarnaaja 4:9, 10.)

Haluat varmastikin sydämestäsi kehittää hengellisyyttä puolisosi kanssa. Mutta kuten puutarhanhoidossa avioliitossakaan pelkkä halu ei vielä tuota tulosta. Tarkastellaanpa kahta haastetta, jotka voivat tulla eteen, ja sitä, miten ne voi voittaa.

1: Emme löydä aikaa.

”Mieheni hakee minut töistä seitsemältä”, selittää hiljattain naimisiin mennyt Sue. ”Kotona odottavat kaikki kotityöt. Mieli ja ruumis käyvät jatkuvaa kamppailua, kun mieli sanoo, että aikaa pitäisi varata Jumalan sanan tutkimiseen yhdessä, mutta ruumis huutaa lepoa.”

Yksi mahdollinen ratkaisu: Olkaa joustavia ja yhteistoiminnallisia. Sue sanoo: ”Päätimme alkaa nousta ylös aikaisemmin ja lukea Raamattua yhdessä ennen töihin lähtöä. Lisäksi mieheni auttaa minua kotitöissä, jotta ehtisin viettää aikaa hänen kanssaan.” Millaista hyötyä tästä ylimääräisestä vaivannäöstä on ollut? Suen mies Ed selittää: ”Olen huomannut, että kun keskustelemme hengellisistä asioista yhdessä säännöllisesti, selviydymme eteen tulevista ongelmista paremmin eivätkä huolet tunnu niin raskailta.”

Keskustelemisen lisäksi pariskuntien on erittäin tärkeää rukoilla yhdessä päivittäin. Mitä apua siitä voisi olla? 16 vuotta naimisissa ollut Ryan kertoo: ”Meillä oli jonkin aikaa sitten hyvin vaikea vaihe avioliitossamme. Mutta järjestimme aikaa rukoillaksemme yhdessä joka ilta ja kerroimme huolistamme Jumalalle. Uskon, että yhteiset rukoukset auttoivat meitä selvittämään ongelmamme ja löytämään uudelleen ilon avioliitossamme.”

2: Meillä on aivan erilaiset taipumukset.

”En ole koskaan osannut istua aloillani kirja kädessä”, kertoo Tony. Hänen vaimonsa Natalie sanoo: ”Minusta on ihanaa lukea ja keskustella siitä, mitä olen oppinut. Minusta tuntuu, että Tony joskus vähän pelkää minua, kun keskustelemme raamatullisesta aineistosta.”

Yksi mahdollinen ratkaisu: Älkää olko kilpailuhenkisiä tai tuomitsevia, vaan tukekaa toisianne. Anna puolisolle tunnustusta hänen vahvuuksistaan ja kannusta häntä työskentelemään niiden hyväksi edelleen. ”Vaimoni into keskustella Raamatusta tuntuu joskus vähän lannistavalta, enkä aiemmin jutellut hänen kanssaan hengellisistä asioista kovin mielelläni”, sanoo Tony. ”Mutta hän tukee minua todella hienosti. Nykyään keskustelemme hengellisistä asioista säännöllisesti yhdessä, ja olen huomannut, ettei siinä ole mitään pelättävää. Nyt osaan nauttia siitä. Olemme rentoutuneempia ja levollisempia toistemme seurassa.”

Monet pariskunnat ovat havainneet liittonsa parantuvan, kun he ovat varanneet viikoittain säännöllisesti aikaa lukeakseen ja tutkiakseen Raamattua yhdessä. Muistakaa kuitenkin soveltaa neuvoja puolison sijasta itseenne (Galatalaisille 6:4). Käsitelkää eripuraa aiheuttavia kysymyksiä jonain toisena aikana. Miksi niistä ei kannata puhua yhteisen tutkistelun yhteydessä?

Mitä ajattelet, olisiko perheen yhteinen ateriahetki sopiva aika hoitaa märkivää haavaa? Tuskinpa, sillä se veisi kaikilta ruokahalun. Jeesus vertasi Jumalan sanan lukemista ja hänen tahtonsa tekemistä syömiseen (Matteus 4:4; Johannes 4:34). Jos alat puhua henkisistä haavoista joka kerta, kun avaatte Raamatun, puolisosi saattaa menettää hengellisen ruokahalunsa. Ongelmista tietenkin tulee keskustella, mutta niitä varten tulisi varata erikseen aikaa (Sananlaskut 10:19; 15:23).

Jos kehitätte hengellisyyttä avioparina, työ kantaa hedelmää ja saatte aikanaan nauttia rauhaisammasta ja antoisammasta suhteesta. Jumalan sana vakuuttaa: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Galatalaisille 6:7.)

Kirjoituksen alussa mainitut Frederick ja Leanne oppivat ymmärtämään tämän raamatullisen periaatteen paikkansapitävyyden. He ovat nyt olleet naimisissa 45 vuotta ja tietävät, että sinnikkyys palkitaan. ”Ennen syyttelin viestinnän puutteesta vaimoani”, Frederick sanoo. ”Mutta aikanaan oivalsin, että minun itsenikin täytyy ponnistella.” Leanne sanoo: ”Meidät auttoi vaikeiden aikojen läpi rakkautemme Jehova Jumalaan. Olemme kaikkina näinä vuosina tutkineet ja rukoilleet säännöllisesti yhdessä. Kun näen, miten Frederick ponnistelee ilmaistakseen kristillisiä ominaisuuksia paremmin, minun on helpompi rakastaa häntä.”