Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Nitre rüne dre nuaindre blitakäre monso kwe ben?

¿Nitre rüne dre nuaindre blitakäre monso kwe ben?

¿Nitre rüne dre nuaindre blitakäre monso kwe ben?

“TATA, ¿ñokänti kukwe gare krubäte mäi?” ¿Monso mäkwe tärä kukwe ye erere ngwentari mäi? Kukwe ye niebare kwe mäi yebätä ja rababa ruin ütiäte mäi, ¿ñan ererea? Mäkwe kukwe niebare monso mäkwe ie ye mikani täte kwe aune kukwe kwin namani kwe ye käkwe kä mikani bäri juto mäbätä (Proverbios 23:15, 24). *

Monso mäkwe nämene chi angwane nämene mä mike ütiäte jai, ¿ye erere täbe nuainne kä nengwane? Kite nirien yebätä ñaka mä mike tuin ye erere jai, ¿raba ruin mäi? ¿Mäkwe dre nuaindre ja ketakäre jankunu ben? Kukwe meden ben nitre rüne tä ja tuin monso ngübakäre ye ani kädriere.

Kukwe ketamä ben

1. KÄ ÑAKA KRUBÄTE: Juta keta kabre te nitre brare tä sribire mräkätre kwe bukakäre. Ye medenbätä, tätre sribire mantre jetebe aune kä ñaka nemente krubäte ietre monso kwe ye kräke. Ñodre, bitinkä kukwe ngwanintari nitre rüne nünanka Francia yekänti aune namani gare tätre minuto kräjätä biti krobu aibe denkä köbö kwatire kwatire monsotre kwe kräke.

TÖBIKE NEBÄTÄ: ¿Mätä kä denkä nuäi monso mäkwe ye kräke? Mätä kä denkä köbö kwatire kwatire kräke ye mäkwe tändre bämän krati o krobu, aune rabai gare mäi mä ñaka tä kä denkä krubäte kräke.

2. ÑAKA KUKWE KWIN BÄMIKANI KÄNE: Nitre brare ruäre ñan tä ja kete krubäte rün kwe ben. Jean-Marie nünanka Francia tä niere: “Ti ñaka nämene ja kete krubäte ti rünbe”. ¿Ye käkwe töi mikani ño? Niara arabe tä niere: “Ye köböite kukwe kri nemen bare tibätä. Ñodre, blitadre monso tikwe ben ye ñan nemen nuäre ti kräke”. Nitre brare ruäre nämene ja kete kwin rün kwe yebe, akwa nengwane ñaka ja kete kwin ben. Philippe, kä 43 niarabiti tä niere: “Ti rün bämikadre tie niara nämene ti tarere ye ñaka nämene nemen nuäre kräke. Ye medenbätä, monso tikwe ie tikwe bämikadre niara tare tikwe ye ñaka nuäre ti kräke, akwa tita ja di ngwen krubäte nuainne”.

TÖBIKE KWIN: ¿Mätä ja kete ño mä rün yebe, ye erere mätä nuainne monso mäkwe ben? ¿Mätä ja töi mike mä rün ye erere? ¿Ñokänti gare mäi mätä ja ngwen niara erere?

3. TÖBIKATA JENE JENE: Kä ruäre känti nitre tä nütüre monso ngübadre ye abokän ñan tä gare nitre brare yei. Kä Europa occidental yekänti Luca ririabare. Niarata niere: “Nitre nämene nütüre monso ngübadre ye tä gare meritre yei”. Kä mada känti, nitre tä nütüre monsotre töi ükadrete ye tä gare nitre brare aibe ie. George, ngübabare juta África yekänti. Niarata niere: “Nitre ti käite nämene töbike nitre rüne käkwe ñaka ja dadrekä monso kwe ben, ñobätä ñan aune, nane monso kwe käkwe ñan mikadre tuin ütiäte jai. Ye medenbätä, ja näkwitadre monso tikwe yebe ye ñaka nuäre ti kräke”.

TÖBIKE KWIN: ¿Mätä nüne yekänti nitre brare käkwe ja ngwandre ño monso kwe ben? ¿Meri aibe käkwe monso ngübadre ye drieta mäi? ¿Mätä monso tarere ye bämikadre ietre o ye ñaka tuin kwin nieta mäi?

Monso niena mäkwe aune mätä ja tuin kukwe ye erere ben o kukwe madabe ye ngwane, ¿dre raba mä dimike? Mä raba kukwe ne nuainne.

Monso tä chi ye ngwane nuaindre

Monsotre tä kite nirien ye ngwane töta nemen ja ngwain rün kwe ye erere. Ye medenbätä, monso tädre chi ye ngwane mäkwe dimika. ¿Mä raba nuainne ño? ¿Mäkwe kä diandrekä ño jai kräke?

Mätä sribi nuainne gwita ye ngwane mä raba mike sribire jabe. Ñodre, kä sökara o rastrillo chi biandre ie aune mäkwe ja dimikamana ie. Niara törbai sribire mäbe, ni ni kriemikaka aune kukwe kwin bämikaka kräke ye kwrere mä rabai tuin ie. Mätä sribire ben yebätä sribi ye ñan krütai bengwairebe mäi, akwa mäkwe ja ketai kwin monso mäkwe yebe aune sribidre ño ye mäkwe driedi ie. Kirabe Biblia käkwe nitre rüne nübaibare sribi nuainne mantre jetebe monsotre kwe ben, aune ye ngwane rabadre blite monso kwe ben aune tötike (Deuteronomio 6:6-9). Kukwe ye täbe ütiäte kä nengwane.

Mätä sribi nuainne monso mäkwe yebe, akwa mä raba kä denkä jai ja dakakäre ben. Kukwe keta kabre kwin rabai munkwe. Nitre töbätä kätä niere, nitre rüne tä ja denkä monso kwe yebe ye tä monso dimike aune ñaka kä jürä ngwen jabätä.

Akwa, kukwe mada bäri ütiäte rabai mäkwe. Michel Fize ni kukwe mada känänkä tä mike gare “monsotre tä ja denkä rün kwe ben ye ngwane tätre ja kete kwin”. Nitre rüne tä monso tarere ye tä bämike ie kukwe nieta kwe yebiti aune tä jondron nuainne kräke yebiti, aune ye erere monso nuaindi arato. André tä nüne Alemania tä niere: “Monso tikwe nämene chi ye ngwane nun nämä ja denkä jabe. Ti nämene küde kite ngärä aune niara jatani nuainne erere arato”.

Mä rikadre monso mike kübien ye ngwane mä raba ja mäke bäri ben. Kukwe namani bare kirabe yebätä mäkwe ñäkä köbö kwatire kwatire deu ie, aune kukwe meden kä mikani jutobätä o mikani töbike köbö yete niedre kwe mäi angwane mäkwe kukwe nua kwin. Mäkwe nuaindi ye erere angwane rabai nuäre kräke blitakäre jankunu mäbe.

Monso töita drebätä yebätä blitadre

Monsotre bati ruäre rün kwe tä ja di ngwen blitakäre ben ye ñaka tuin ütiäte ietre. Monso mäkwe ie mätä kukwe ngwentari aune rabadre ruin mäi niara ñan tä mä kukwei töibikare, ye ngwane mä ñan raba nütüre monso mäkwe ñan tö blitai mäbe. Mäkwe blitai kukwe madabätä ben angwane raba mä kukwe nuin.

Jacques tä nüne Francia, ruärekänti blitadre monso kwe Jérôme yebe ye ñan nämene nuäre kräke. Ñaka nämene ja dibiti monso kwe mike blite jabe, ñakare aune ja töi mikani kwe bola täkete ben. Jacques tä niere: “Nun nämene ja denkä ünä ye bitikäre nun nämene nemen täke sotobobiti ja düke chi aune niara töi nämene drebätä ye nämene niere tie. Ti nämene kä denkä niara aibe kräke ye käkwe nun mikani ja kete bäri kwin”.

Monso mäkwe ñaka törba ja daikä angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? André nämene muke mike ñärärä monso kwe yebe. Niarata niere: “Nun nämene täkärä mike jubäre jondron mrusaire. Nun nämene ja miniente jute aune tomana krube ñain deu kä kwinta ye mrusaikäre. Nun nämene blite ni muke Sribekä yebätä, kukwe meden nämene nun mike töbike yebätä aune kukwe mada yebätä. Nun nämene blite bäsi kukwe jökräbätä” (Isaías 40:25, 26).

Dre tuin kwin monso mäkwe ie ye erere ñaka tuin mäi angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Dre tuin kwin monso mäkwe ie yebätä mäkwe ja töi mika käne (Filipenses 2:4). Ian tä nüne Sudáfrica, niarata niere: “Monso tikwe Vaughan ye ie ja daka ñaka nämene tuin kwin, akwa ti abokän ie nämene tuin kwin. Niarai avión aune computadora nämene tuin kwin, aisete tikwe ja di ngwanba ja töi mike jondron yebätä arato. Avión mika nämene tuare yekänti ti nämene niken ngwena mrusaikäre aune computadora yebiti nun nämene ja denkä ni avión ngwanka ye kwrere. Nun nämene ja denkä gwairebe ye köböire Vaughan tä blite bäri tibe”.

Kukwe kwin niedre ie

“¡Tata nikren nete!” ¿Monso mäkwe nämene chi ye ngwane, ye erere niebare kwe mäi? Monso mäkwe kite nirien yebätä ñan niena kukwe ye kwrere niere mäi, akwa mä rabadre dimike ne kwe rabadre kri angwane rabadre kukwe kwin nuainne.

Jehovakwe kukwe meden niebare monso kwe ie yebätä töbike. Jesukwe sribi ñaka nuäre kömikani Kä tibien nebätä ye ngwane Ngöbökwe kukwe ne niebare ie bämikakäre nämene tarere: “Ni ne [...] ti Ngobo tikwe. Niara tare kri tikwe” (Mateo 3:17; 5:48). Erametre, mäkwe monso mäkwe töi ükadrete aune diridre ie (Efesios 6:4). Akwa ¿monso mäkwe tä kukwe kwin niere aune nuainne ye ngwane mätä kwin niere ie?

Nitre rüne ruäre nämene chi angwane kukwe ñaka nämene nemen bare kwin ietre, ye ngwane rün nämene jerekäbe ñäke ie, ye medenbätä, niaratre käkwe kukwe kwin niedre monsotre kwe yei ye ñaka tuin ütiäte ietre. Ye erere tä nemen bare mäbätä angwane mäkwe ja di ngwan kukwe kwin niere monso mäkwe ie ne kwe ja rabadre ruin kwin ie. ¿Mäkwe nuaindre ño? Lucabätä blitani kena, niara tä sribi nuainne gwi monso kwe Manuel yebe, kä 15 monso yebiti. Luca tä niere: “Ruäre ngwane tita niere Manuel ie niara raba sribi ruäre kömike aune törbadre ja dimikamana ye ngwane ti kärädre kwe. Nane ngwane tä ti kärere. Tä sribi nuainne kaibe aune kwin ye kätä kä mike jutobätä aune jata nemen ruin kwin ie. Sribita nemen bare kwin ie ye ngwane tita kwin niere ie, akwa ñaka tä nemen bare kwin ie angwane tä ja di ngwen ye tita mike tuin ütiäte jai tita niere ie”.

Arato mäkwe monso dimika ne kwe rabadre kukwe kwin mike nuaindre jai aune ye köböire ja rabai ruin kwin ie, akwa kukwe ye ñaka nemen bare jötrö ie ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño mäi? Kukwe mikani nuaindre kwe jai ye ñaka blo, akwa ñaka tuin kwin mäi ye ngwane ¿mäkwe dre nuaindre? Mä töita drebätä yebätä mäkwe töbika. Jacquesbätä blitani kena, niarata niere: “Kukwe meden raba nemen bare monso tikwe ie, ye tita töi mike den ja käne, akwa monso tikwe tö kukwe meden diain ja käne yebätä tita töi mike aune ñaka ti töita drebätä yebätä. Monso tikwe kukwe meden mikani nuaindre jai ye nuaindre jötrö ngwarbe kwe ye ti ñaka tä ribere ie”. Monso mäkwe tä blite ye mätä kukwe nuin, tä sribi nuainne kwin yebätä mätä kwin niere ie, aune kukwe ñaka nemen bare kwin ie ye ngwane mätä dimike, ye köböire monso mäkwe kukwe kwin diain ja käne.

Erametre, mäkwe ja ketadre monso mäkwe ben ye ñaka rabai nuäre, akwa ye bitikäre, törbai ja tuai bäri mä ken. ¿Ni ni dimikaka ye ken nire ñan törba ja tuai?

[Nota]

^ párr. 2 Nitre brare tä ja kete monso brare kwe yebe ye kädrieta nete, akwa kukwe ne ütiäte ne kwe nitre brare rabadre ja kete ngängän kwe ben.