Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Tlen moneki kichiuas se teta para kuali mouikas iuan ikone?

¿Tlen moneki kichiuas se teta para kuali mouikas iuan ikone?

¿Tlen moneki kichiuas se teta para kuali mouikas iuan ikone?

“NOTAJTSIN, tikmati miak tlamantli” ¿Ijkon yomitsilui mokone? Xamo kuali otimomachili tla ijkon omitsilui. Pero tla mokone okichi tlen otikmachti, sapanoua otiyolpakik (Proverbios 23:15, 24). a

Ximotlajtlani, ¿ok mitsita mokone ijkon ken ijkuak okatka tsikitsin? ¿Ayakmo ijkon kichiua? ¿Tlen uelis tikchiuas para kuali timouikas iuan mokone maski moskaltis? Achto matikitakan tlen uelis tikixnamikis.

Eyi tlamantli tlen tikitas oui

1. AMO TIMAJXILIA: Itech miakej altepemej teta moneki tekitis para kimakas ifamilia tlen ika mopanoltis. Ik non, tekipanoua nochi tonal uan amo majxilia yetos iuan ikoneuan. Itech altepetl Francia okintlajtlanijkej tetajmej keski horas okatkaj iuan inkoneuan, miakej okijtojkej san inmiuan okatkaj kanaj doce minutos itech se tonal.

XIMOKUAYEJYEKO: ¿Keski horas tika iuan mokone? Xikijkuilo keski horas tika iuan mokone, ijkon xikchiua se noso ome semanas. Uelis mitstlajtlachialtis ijkuak tikitas keski horas tika iuan mokone.

2. AMO KUALI OMITSMACHTIJKE: Sekimej tlakamej amo kuali omouikakej iuan intajtsin. Se tlakatl tlen chanti Francia uan itoka Jean-Marie, okijto: “Amo kuali onimouikaya iuan notajtsin” ¿Tlen okipanok satepan? Ye okijto: “Axkan nikita oui nimotlapouis iuan nokoneuan”. Oksekimej omouikayaj iuan intajtsin pero axkan ayakmo ijkon kichiuaj. Se tlakatl tlen itoka Philippe uan kipia 43 xiuitl kijtoua: “Notajtsin amo okiteititiaya nechtlasojtla, ik non, axkan nikita oui nikititis nokone niktlasojtla”.

XIMOKUAYEJYEKO: ¿Tla kuali timouika iuan motajtsin, mitspaleuis kuali ximouika iuan mokone? ¿Tikchiua tlen kuali noso tlen amo kuali okichiuaya motajtsin? ¿Tlen mitspaleuis xikita kox ijkon tikchiua?

3. TLEN MIAKEJ MOKUAYEJYEKOUAJ: Itech seki altepemej kijtouaj tetajmej amo moneki kinmachtiskej inkoneuan. Se tlakatl tlen itoka Luca uan omoskalti itech se altepetl tlen kajki itech Europa occidental, okijto: “Miakej okijtouayaj san siuamej omonekiaya kinmaluiskej inkoneuan”. Itech okseki altepemej kijtouaj tetajmej san moneki kinmajuaskej inkoneuan ijkuak itlaj amo kuali kichiuaj. Se tlakatl tlen itoka George uan omoskalti itech se altepetl tlen kajki África okijto: “Tetajmej tlen chantij itech noaltepe amo mauiltiaj iuan inkoneuan porque kijtouaj ayakmo kintlakaitaskej. Ik non, ne noijki nikita oui niyetos iuan nokone”.

XIMOKUAYEJYEKO: ¿Tlen kijtoua moneki kichiuas teta ik kanin tichanti? ¿Noijki kijtouaj san siuamej moneki kinmachtiskej inkoneuan? ¿Ken kitaj ijkuak se teta kiteititia kintlasojtla ikoneuan?

Tla tikita oui timouikas iuan mokone, ¿tlen mitspaleuis? Matikitakan tlen uelis tikchiuas.

Xikmachti mokone ijkuak ok tsikitsin

Nochtin konemej kinekij kichiuaskej ijkon ken intajtsin, ik non, kuali iuan ximouika ijkuak ok tsikitsin. ¿Ken uelis tikchiuas? ¿Tlen uelis tikchiuas para timajxilis iuan tiyetos?

Ijkuak uelis, xikilui mamitspaleui tla nankichiuaskej itlaj itech namokalijtik, xikmaka se escoba noso itlaj tlen uelis kitekitiltis para uelis mitspaleuis. Ken mokone kineki kichiuas ijkon ken te tikchiua, kipaktis mouan yetos. Xamo okachi tiuejkauas ijkuak itlaj tikchiuas pero okachi kuali timouikas iuan mokone uan tikmachtis moneki tekipanos. Yiuejkika Biblia kijtoua tetajmej omonekiaya kinmiluiskej inkoneuan makinpaleuikan ijkuak itlaj okichiuayaj uan ijkuak san sekan okatkaj omonekiaya inmiuan motlapouiskej uan kinmachtiskej (Deuteronomio 6:6-9). Tlen kijtoua Biblia, axkan noijki uelis kinpaleuis tetajmej.

Amo san moneki tikiluis mokone mamitspaleui ijkuak itlaj nankichiuaj noijki moneki iuan timauiltis. Nin amo san namechpaleuis xiyolpakikan. Ixtlamatkej kijtoua tetajmej tlen mauiltiaj iuan inkoneuan kinpaleuia para amo mamomojtikan uan para uelis kichiuaskej itlaj inselti.

Ixtlamatki Michel Fize okijto: “Konetl okachi kitlapouia itajtsin tlen kimachilia ijkuak iuan mauiltia”. Ijkuak teta ijkon kichiua kititia ikone noijki matetlasojtla. Se tlakatl tlen itoka André uan chanti Alemania, okijto: “Ijkuak nokone okatka tsikitsin, iuan onimauiltiaya, oniknapalouaya uan ye noijki ijkon opejki kichiua”.

Noijki okachi kuali nanmouikaskej tla ijkuak yikochiti itlaj tiktlajtoltilia uan tikkaki ijkuak mitstlapouia tlen kiyolpaktia uan tlen kitekipachoua. Ijkon ijkuak ye moskaltis amo oui kimachilis mouan motlapouis.

Xikchiua tlen ye kipaktia

Sekimej telpochmej amo kipatioitaj ijkuak intatajuan kinekij inmiuan motlapouiskej. Tla tikita mokone amo kineki mitsnankilis, amo xikijto amo kineki mouan motlapouis. Uelis tikchiuas okseki tlamantli para uelis iuan timotlapouis.

Jacques tlen chanti altepetl Francia okichiuiliaya oui motlapouis iuan ikone tlen itoka Jérôme, ye opejki iuan mauiltia fútbol uan ikone opejki iuan motlapouia. Jacques okijto: “Otimauiltiayaj uan satepan otimotlaliayaj para timoseuiskej uan nokone onechtlapouiaya tlen okimachiliaya, nin okichi kuali matimouikakan”.

Pero ¿tla mokone amo kipaktia mauiltis? André yolpaki ijkuak kilnamiki ye iuan ikone okinmitaya sitlalimej, ye okijto: “Otikinkixtiayaj sillas uan otimotlaliayaj kiauak, otikuikayaj itlaj para amo tisekuiskiaj, otikoniayaj té uan otikinmitayaj sitlalimej. Otimotlapouiayaj ken otlachijchi toTajtsin Dios, tlen otechtekipachouayaj uan okseki tlamantli” (Isaías 40:25, 26).

Pero ¿tla amo mitspaktia tikchiuas tlen kipaktia mokone? Xamo moneki tikchiuas tlen ye kipaktia uan amo san motech timotekipachos (Filipenses 2:4). Se tlakatl tlen itoka Ian uan chanti altepetl Sudáfrica, okijto: “Ne okachi onechpaktiaya nimauiltis pero nokone tlen itoka Vaughan, amo okipaktiaya. Ye okipaktiaya aviones uan computadoras, ik non, onimochijchika para noijki nechpaktiskia. Onikuikaya kanin mota ken patlanij aviones uan otimauiltiayaj itech computadora. Ken san sekan otimoyolpaktiayaj, Vaughan opejki okachi nouan motlapouia”.

Xikpaleui kuali mamomachili

“¡Notajtsi, xikita!” ¿Ijkon omitsilui mokone para xikita tlen okichi? Tla mokone yitelpochtli, xamo ayakmo ijkon mitsiluia, pero ok moneki xikpaleui.

Xikita tlen okilui Jehová ikone. Ijkuak Jesús opejki kitekichiuilia iTajtsin nikan tlaltikpak, toTajtsin Dios okititi kitlasojtla ijkuak okilui: “Ye nin Nokone non saikpanoa niktlasojtla, iwa satlawel nechyolpaktia” (Mateo 3:17; 5:48). Moneki tikmachtis uan tikyekmelauas mokone (Efesios 6:4). Pero noijki moneki tikyolchikauas ijkuak kijtoua uan kichiua tlen kuali.

Sekimej tetajmej kitaj oui kiteititiskej tetlasojtlaj porque ijkuak omoskaltijkej intatajuan san okitayaj tlen amo kuali okichiuayaj. Tla ijkon omitspanok, moneki timochijchikauas para tikyolchikauas mokone. ¿Ken uelis tikchiuas? Luca tlen itech yotimotlapouijkej, mopaleuia iuan itelpoch Manuel tlen kipia 15 xiuitl ijkuak itlaj kichiuaj inkalijtik, ye okijto: “Ualeua nikiluia Manuel itlaj iselti makichiua uan tla amo ueli, manechilui. Pero san ualeua nechnotsa para manikpaleui. Kuali momachilia ijkuak itlaj san iselti kichiua uan ne nikyolchikaua, pero tla amo kuali okichi, niktlasojkamatilia porque omochijchika”.

Mokone kuali mamomachilis tla tikpaleuis makichiua tlen yokijto kichiuas. Pero ¿tlen panos tla amo san niman kichiua tlen yokijto? ¿Tlen tikchiuas tla amo mitspaktia tlen kineki kichiuas? Xamo moneki tikpatlas tlen timokuayejyekoua. Jacques tlen itech yotimotlapouikej, okijto: “Nikpaleui nokone makichiua tlen amo okachi oui. Nikneki makichiua tlen ye kineki uan amo tlen ne nechpaktiskia makichiua. Nikmatok moneki kichiuas tlen kipaleuis mayolpaki”. Uelis tikpaleuis mokone makichiua tlen kineki tla tikkaki ijkuak mitstlapouia, tikyolchikaua ijkuak kichiua tlen kuali uan tikiluia amo mamotekipacho tla itlaj amo kuali kisa.

Xikilnamiki, amo nochipa kuali timouikas iuan mokone, pero tla tikpaleuia ijkuak mitsiluia kineki itlaj kichiuas, xamo satepan ye kinekis kuali mouan mouikas.

[Nota]

a Maski nin tlamachtil kijtoua ken mouika se teta iuan ichokotsin noijki uelis kipaleuis akin kipia se takotsin.