Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunatsa Diosajj Abrahamarojj wawam sacrificiot loqtita sispachäna?

¿Kunatsa Diosajj Abrahamarojj wawam sacrificiot loqtita sispachäna?

Kunsa liytʼirinakajj yatiñ munapjje

¿Kunatsa Diosajj Abrahamarojj wawam sacrificiot loqtita sispachäna?

▪ Génesis libro qellqatarjamajja Jehová Diosajj Abraham chacharojj wawamar sacrificiot loqtita sasaw säna (Génesis 22:2). Ukat yaqhepanakatakejja uka jiskʼa tʼaqa amuyañajj chʼamakiwa. Universidadankir Carol sat mä yatichirejj akham siwa: “Wawäkasin uka yatichäw istʼasajj wal mayjtʼasirïta, ¿khiti Diosarak ukham mä jaqer mayispasti?” sasa. Ukham jikjjatasiñajj walikïskchisa, pä toqet sum amuytʼañasawa.

Nayraqatjja, kunsa Jehová Diosajj jan lurkäna uk yatjjatañäni. Abrahamajj wawaparu sacrificiot loqtañ munaskän ukhajja, Jehová Diosajj jarktʼänwa. Ukat janirakiw khitirus mayamp ukham mayjjeti. Yupaychirinakapajj walja tiempo jakapjjaspa ukat wawanakas ukhamarak kusisita jakasipjjaspa ukwa munaraki.

Ukharojja, kunatsa Jehová Diosajj Isaac wawamar sacrificiot loqtita sasin Abrahamar sispachäna uk sum Bibliajj qhanañcharaki. Ukat walja maranak qhepatjja kunjamsa Jesús sat Wawapajj * tʼaqhesiñapäna ukat jiwasanak layku jiwañapäna, ukanakjja Diosajj sum yatïna (Mateo 20:28). Ukhamasti wawap jiwani ukhajj kunjamakis Jupajj jikjjatasini uk amuyañaswa Jehová Diosajj munäna. Ukat kuntï Abrahamar maykäna ukampejj kunjamsa munat wawap sacrificiot loqtani ukwa uñachtʼayaskäna. Kuna toqetsa parlasktan uk jichhajj uñjañäni.

Jehová Diosajj Abrahamarojj akham sänwa: “Isaac wawamar irpjjarum, sapa yoqall wawamaru, sinti munat wawamaru, [...] sacrificiot loqtita” sasa (Génesis 22:2). Amuytanti, “sinti munat wawamaru” sasinjja qhawqhsa Abrahamajj Isaac wawapar munasïna ukjja Jehová Diosajj sum amuyäna. Ukat Jesús yoqaparojj ukhamarakiw wal munasi. Alajjpachatjja, pä kutiw “jumätawa nayan munat wawajajja, kawkïrirutejj nayajj ajlliskta ukajja” sasin säna (Marcos 1:11; 9:7).

Kuna arunakampis Jehová Diosajj mayïna uk amuytʼañäni. Biblia toqet yatjjattʼat mä jaqetakejja “mira amp suma” sasinjja, “kuntï DIOSAJJ maykän ukajj wali valoranïtapjja sum yatiskäna” sasaw amuyi. Cheqansa Abrahamajj wal llakthapispachäna. Ukhamarakiw Jehová Diosajj munat Yoqapar tʼaqhesir ukat jiwir uñjasajj wal sinttʼaspachäna. Kunjak Jesusajj tʼaqheskän uk janiw amuyksnati. Janiw ukham kunapachas tʼaqheskänti ni tʼaqheskanisa.

Kuntï Diosajj Abrahamar maykäna uk amuyañajj inas jan gustkchistuti, ukampis maykän ukjja janiw phoqhaykänti. Ukhamatwa Abrahamarojj llakisiñat ukat tʼaqhesiñat qhespiyäna. Jehová Diosajj Isaacarojj jiwañat qhespiyänwa, ukampis munat Wawaparojj janiw qhespiykänti, jan ukasti ‘jiwañaruw katuyäna jiwasanakan juchanakas layku’ (Romanos 8:32). ¿Kunatsa ukham tʼaqhesiñ munpachäna? Jiwasan “wiñay jakañanïñasataki[w]” ukham amtäna (1 Juan 4:9). Niyakejjay Diosajj wal munaschistujja, ¿Janit jiwasajj uka kikpa munasiñ uñachtʼaykaraksna? *

[Qhanañchäwinaka]

^ Diosajj cheqapunis mä warmir usuriptaykaspa ukhamjja janiw Bibliajj yatichkiti. Jan ukasti, alajjpachan mä ajayjam jakañapatakiw luräna sasaw yatichi. Ukat María virgen tawaq toqew aka Oraqen nasiñapatak khitanïna. Diosaw Jesusarojj luratayna ukatwa Jupaw awkipajja sasajj sissna.

^ Kunatsa Jesusan jiwañapajj wakisïna ukat kunjamsa yuspäratas uñachtʼaysna uk jukʼamp yatjjatañatakejja, ¿Kunsa Bibliax chiqpachapuni yatichi? sat libron 5 jaljap uñjjattʼäta.