Chon Kraist mi Enlet Ra Süföliti Än Kot Kapas

PLAY

Chon Kraist mi Enlet Ra Süföliti Än Kot Kapas

“Om kapas a let.”—JON 17:17.

KÜTTA PÖLÜWEN EKKEEI KAPAS EIS:

Ifa sokkofesenin ewe mwich mi fis lon Jerusalem lon ewe ier 49 me än nöüwisin ekkewe ekkoch lamalam kewe mwich?

Ikkefa iten ekkoch mwän mi peppeni än Kot Kapas mwirin fansoun ekkewe aposel?

Ifa napanapen än ekkewe Chon Kraist mi tuppwöl käkkäeö Paipel lon ekkewe ier orun 1870? Pwata a mürinnö napanapen ar käeö?

1. Atun ka kerän chuuri Chon Pwäraatä Jiowa, met a asokkofeseniir seni chon ekkewe ekkoch lamalam?

EKIEKI mwo atun ka kerän fosfengen me emön Chon Pwäraatä Jiowa. Met ka chechchemeni usun ämi pworausfengen? Chommong ra erä, ‘Ua chechchemeni än ewe Chon Pwäraatä Jiowa nöünöü ewe Paipel le pölüweni ai kewe kapas eis meinisin.’ Iwe, a ifa me pwapwaach le käeö usun met Kot a aota fän iten fönüfan, met a fis atun aramas ra mälo, me met epwe fis lon mwachkaan ngeni attongach kewe mi mälo!

2. Ikkefa ekkoch popun ka poputä le aücheani ewe Paipel?

² Iwe nge, atun sia sossopwelo le käeö, sia miritiiti pwe ewe Paipel ese chök pölüweni ach kewe kapas eis usun manau, mälo, me fansoun mwachkaan. Sia fokkun aücheani ewe Paipel pun a älillisöch seni puk meinisin. An kewe kapasen emmwen ra älisi täppin aramas meinisin, iwe, chokkewe mi äkkälleasochisi ra sopwöch me pwapwa. (Älleani Kölfel 1:1-3.) Chon Kraist mi enlet ra lükü pwe ewe Paipel esap ‘kapasen aramas, nge ra etiwa pwe iei wesewesen kapasen Kot.’ (1 Tes. 2:13) Ach käeö uruwoon aramasen loom epwe affata pwe chokkewe mi nönnöünöü me enletin süföliiti Paipel ra sokko seni chokkewe mi tunaalo me süfölüngaweiti.

A PWÄK EÜ OSUKOSUK MI WEIRES

3. Ifa ewe osukosuk a tongeni atai tipeeüin ewe mwichefelin Chon Kraist? Pwata a weires ar repwe pwääkini ena osukosuk?

³ Engol me ülüngät ier mwirin än ewe äemönün chon Jentail itan Kornelius a kepit, a piitä och osukosuk mi tongeni atai tipeeüin ewe mwichefelin Chon Kraist. A chommongolo ekkewe chon Jentail mi wiliiti Chon Kraist. Itä repwe akkomw sirkumsais me ren eörenien chon Jus me mwen ar repwe tongeni papatais? Ina eü kapas eis mi weires ngeni chon Jus le pölüweni pun ika ra älleasochisi ewe Allükün Moses, resap mwo nge tolong lon imwen emön chon Jentail. Iwe, epwe ifa me luloon ngawen ar repwe pwiini! Ekkewe chon Jus Chon Kraist ra fen küna riäfföw ren ar towu seni ewe lamalamen Jus. Epwe ifa me lapoloon ar riäfföw ika repwe etiwa me pwiini re Jentail rese sirkumsais! Epwe pwal lapolo käimufesenin Chon Kraist seni chon ewe lamalamen Jus.—Kal. 2:11-14.

4. Iö kewe ra chufengen pwe repwe ataweei ewe osukosuk? Met sokkun kapas eis a tongeni piitä lon ekiekin ekkewe ekkoch?

⁴ Lon ewe ier 49, ekkewe aposel me chinnap mwän lon Jerusalem, iir meinisin chon Jus mi sirkumsais, “ra chufengen, pwe repwe pwüngüpwüngfengen usun ei osukosuk.” (Fof. 15:6) Rese wippinfengen woon pworaus mi tichik are lamot kisikis, nge ra pworausfengen woon äitien Paipel mi amwarar. Ra pwärawu en me meefian mi sokkofesen. Iwe, ifa usun a pwääk ena osukosuk? Itä pwisin meefier are aapaaper epwe nemeni filier? Itä ekkewe chinnap mwän repwe öüraalo ar apwüngaalo ei osukosuk tori an epwe kinamweelo nonnomun ekkewe Chon Kraist? Are, repwe chök apwüngaalo met rese kon lien lükü fän iten an epwe mwittir taweelo ewe osukosuk?

5. Ifa usun ewe mwich mi fis lon Jerusalem lon ewe ier 49 a sokko seni än nöüwisin ekkewe ekkoch lamalam kewe mwich?

⁵ Lon än ekkewe nöüwisin lamalam kewe mwich, fän chommong ra chök etiwa pworaus rese kon lien lükü fän iten ar repwe mwittir ataweelo och etipeeü. Ekkoch ra pesei chiener kewe ar repwe tipeeü ngeni me ütti ar kewe ekiek. Nge esap ina usun än ekkewe aposel me chinnap mwän mwich lon Jerusalem me loom. Meinisin ra tipeeüfengen woon met ra apwüngaalo. Pwata a tufich ena? Pun inaamwo ika ra eäni sokkopaten ekiek, nge iir meinisin ra süföliiti än Kot we Kapas, me ra nöünöü le ataweei ena osukosuk.—Älleani Kölfel 119:97-101.

6, 7. Ifa usun ekkewe sou pwüngüpwüng ra nöünöü ekkewe wokisin le pwääkini ewe osukosuk usun sirkumsais?

⁶ Amos 9:11, 12 a älillisöch ngeni ataween ena osukosuk. Iwe, Fofor 15:16, 17, TF, a aloni alon Jiowa lon ena wokisin, a erä: “Upwe liwinto mwirin, o upwe autasefalli ewe imwen Tafit mi turutiu; upwe autasefal ewe tatan im, upwe pwal awenata; pwe ekkewe nusun aramas repwe kukutta ewe Samol, pwal [chon ekkewe mwu meinisin] ir mi iteni itei.”

⁷ Nge eli ekkoch repwe erä, ‘Ena wokisin ese apasa pwe ekkewe chon Jentail mi mochen wiliiti Chon Kraist resap sirkumsais.’ Ewer, mi pwüng ena, nge ekkewe chon Jus Chon Kraist ra miritiiti pwe ina weween. Met popun? Pun me ren ekiekiir, ekkewe chon Jentail mi sirkumsais, iir pwiir, nge sap iir ‘re ekis.’ (Eks. 12:48, 49) Äwewe chök, lon ewe Paipel Bagster a afföwü seni ewe Tesin Ipru ngeni fosun Krik, Ester 8:17 a erä: ‘Chommong ekkewe chon Jentail ra sirkumsais, me ra wiliiti chon ewe lamalamen Jus.’ Ewe itiitin kapas “ekkewe nusun aramas” seni ewe puken Amos a wewe ngeni ekkewe lusun chon Israel, weween, chon Jus me pwal chon Jentail mi sirkumsais mi choni ewe lamalamen Jus. Ewe Paipel a erä pwe repwe wiliiti eü chök mwichen aramas mi iteni iten Kot fengen me “chon ekkewe mwu,” weween, ekkewe re Jentail rese sirkumsais. Iwe, a ffat pwe ekkewe re Jentail ra tongeni wiliiti Chon Kraist inaamwo ika rese sirkumsais.

8. Pwata a lamot ekkewe chon Jus Chon Kraist repwe pwora lon minne ra apwüngaalo?

⁸ Än Kot Kapas me an we manaman ra atufichi meinisin ekkena Chon Kraist mi letipwenechar ar repwe “tipeeufengen.” (Fof. 15:25) Inaamwo ika met ra apwüngalo epwe tongeni alapaalo riäfföwür, nge chokkewe mi tuppwöl ra pwora le älleasochisi pun a alongolong woon ewe Paipel.—Fof. 16:4, 5.

A FOKKUN FFAT SOKKOFESENIIR

9. Ifa eü popun afalafal chofona a tongeni elimengawa fel mi enlet? Ifa eü me lein än Chon Kraist lükü a ssor ren afalafal chofona?

⁹ Ewe aposel Paul a oesini pwe mwirin mäloon ekkewe aposel, afalafal chofona repwe elimengawa ewe fel mi enlet. (Älleani 2 Tesalonika 2:3, 7, TF.) Pwal mwo nge ekkoch mi wiseni wis lon ewe mwichefel resap akkamwöchü afalafal mi enlet. (2 Tim. 4:3) Paul a öüröüra ekkewe elter lon an we fansoun: “Ekoch me lon ämi we mwich repwe eäni kapas chofona ar repwe atokala ekewe chon lükü Jesus pwe repwe etiir.” (Fof. 20:30) Eü puken äwewe a affata ngenikich eü popun a mumutä ekkoch afalafal chofona. A apasa pwe ekkoch chon Kraist ra käeö ekiekin ekkewe sou tipachemen Kris, iwe, ra poputä le äeä ena esin ekiek le äweweei ar lükü. Ra meefi pwe a pwääri watteen ar tipachem me pwal älisi chon lükün le etiwa ewe lamalamen Kraist. (The New Encyclopædia Britannica) Äwewe chök, ra sorei än Chon Kraist lükü usun iö na Jises Kraist. Ewe Paipel a erä pwe i nöün Kot, nge chokkewe mi ätekiatä tipachemen chon Kris ra apasa pwe i Kot.

10. Ifa usun ekkewe nöüwisin lamalam repwe itä mecheresin küna ika iö na ewe Kraist?

¹⁰ Ekkewe nöüwisin lamalam ra äninifengen usun ena afalafal mwirin. Itä ürürün, repwe mecheresin küna ika iö na Jises Kraist me lon ewe Paipel, nge lap ngeniir rese alamota met ewe Paipel a apasa. Ren enletin, chommong leir ra fen apwüngaalo filier me mwen ar ra mwichfengen, iwe, ese wor mettoch a tongeni siwili ekiekiir. Minne ra apwüngaalo seni ar kewe mwich rese mwo nge kakkapas usun ewe Paipel.

11. Ekkewe nöüwisin lamalam ra alonga minne ra apwüngaalo woon met, iwe, pwata ra föri ena?

¹¹ Pwata ekkewe nöüwisin lamalam rese kon lien nöünöü ewe Paipel atun ra apwüngaalo pworaus? Emön sou käeö itan Charles Freeman a affata pwe minne Paipel a apasa ese tipeeü ngeni pwisin ar lükü pwe Jises, i Kot. Pwisin alon Jises kewe ra affata pwe Kot a lapalap seni i. Pokiten rese tongeni appölüwa alon Jises, ra poputä le alamota eörenien ar we lamalam me ekiekin aramas lap seni ewe Paipel. Tori ikenäi, chommong nöüwisin lamalam ra ätekiatä alon ekkewe chon poputääni ar lamalam lap seni ewe Kapasen Kot! Eli ka fen küna ena ika ka fen pworaus ngeni emön mi fiti sukulen lamalam.

12. Ifa ükükün watteen än ewe sou nemenemen Rom etipetip?

¹² A watte än ekkewe sou nemenemen Rom angolong lon met ekkewe nöüwisin lamalam ra apwüngaalo mwirin ar wippinfengen lon ar kewe mwich. Äwewe chök, emön senseen sukul tekia itan Richard E. Rubenstein a mak usun met a fis lon eü ar kewe mwich. (Council of Nicaea) A erä pwe ewe mineföön sou nemenem, Emperor Constantine, a fen awöüüöchü ekkewe pisop. Lon fitu chök maram me mwan, a fen enniwili ngeniir met a pöüt seniir, weween, ar kewe imwenfel, ar angang, me itelapen wiser kewe. A öchchü ngeniir usun chök an a piin öchchü ngeni ekkewe samol felin än ekkewe chon lükün lamalam me mwan. Ina pwata a fokkun watte än Constantine etipetipa are siwili met ra apwüngaalo lon ewe mwichen pwüngüpwüng lon Nicaea. Iwe, Charles Freeman a affata pwe mwirin ena mwich, a lapolo än Constantine nemenem woon ena lamalam. A pwal apöchökküla än ewe lamalam nemenem woon aramas me etipetipa met ra eäni afalafal.—Älleani Jemes 4:4.

13. Pwata ekkewe nöüwisin lamalam rese lükü ekkewe pworaus mi fen affatetiw lon ewe Paipel?

¹³ Ekkewe nöüwisin lamalam rese lükü pwe Jises Kraist, i Nöün Kot, nge ekkewe aramas tekison ra sokkolo seniir pun ra weweiti me lükü minne ewe Paipel a apasa. Ekkewe nöüwis ra tunalo ewe Paipel pun ra mochen angei moni me pöchökkülen nemenem seni ewe sou nemenem. Ekkewe aramas tekison, iir chon amömö üf me möngö, chon siwili moni, me chon angang. Iwe, emön nöüwisin lamalam itan Gregory seni Nyssa a esiiter pun ra nöünöü ewe Paipel le äweweei pwe ewe Nau a sokko seni ewe Sam, ewe Sam a lapalap seni ewe Nau, me ewe Sam a föraatä ewe Nau. Ekkewe aramas tekison ra tongeni nöünöü ewe Paipel le äweweei ekkeei pworaus mi enlet. Fen ina met Gregory me ekkewe nöüwis rese föri. Itä ürürün repwe aüseling ngeni ekkewe aramas tekison!

“WIICH” ME “PÖTÖWÖLINGAU” RA MÄMMÄRFENGEN

14. Ifa usun sia silei pwe seni fansoun ekkewe aposel tori iei, a chök wokkor ekkoch Chon Kraist mi kepit woon fönüfan?

¹⁴ Eü me lein än Jises kewe kapas monomon a affata ngenikich pwe seni fansoun ekkewe aposel feffeito, epwe chök wokkor ekkoch Chon Kraist mi kepit woon fönüfan. Jises a apöpöör ngeni “wiich” mi määritä lein “pötöwölingaw.” (Mt. 13:30) Pwüngün pwe sise silefichi ika iö kewe ra choni ena mwich mi kepit. Nge sia silei pwe a chök wokkor ekkoch ra pwora le peppeni än Kot Kapas me pwäraalo mwäällin än lamalam chofona kewe afalafal. Sipwele kapas usun ekkoch leir.

15, 16. Ikkefa iten ekkoch mwän mi pwäraatä ar süföliti än Kot Kapas?

¹⁵ Emön meilapen pisop itan Archpisop Agobard seni Lyons, France, mi manau seni 779 ngeni 840 C.E., a pwäri mwäällin än chon Katolik fel ngeni ululun, föfförün fel, me eita ekkewe imwenfel ngeni iten nöür kewe aramasepin. Emön täppin Agobard itan Pisop Claudius ese pwal tipeeü ngeni eörenien ena pekin lamalam, ar ikkiotek ngeni aramasepin, me ar fel ngeni ar kewe pisekin fel. Orun ewe ier 1000, Archdeacon Berengarius seni Tours, France, a katowu seni ewe lamalamen Katolik pun ese tipeeü ngeni ar we afalafal chofona pwe ewe wain me pilawa ra wesewesen wiliiti futuken me chchaan Jises. A pwal afalafal pwe ewe Paipel a fokkun lamot lap seni eörenien ena lamalam.

¹⁶ Rüüemön mwän, iter Piter seni Bruys me Henry seni Lausanne mi manau orun ewe ier 1100, ra fokkun aücheani ekkewe pworaus mi enlet seni Paipel. Piter seni Bruys a towu seni wisan we, wisen patere, pun ese tipeeü ngeni äitien ewe lamalamen Katolik pun rese longolong woon Paipel, äwewe chök, papataisin mönükol, an ewe pilawa me wain wiliiti wesewesen futuken me chchaan Jises, iotek fän iten ekkewe mi mälo, me fel ngeni ewe iräpenges. Lon 1140, Piter a mälo ren an kek pokiten an lükü. Henry, emön mi wor wisan lon Katolik, a pwääri mwäällin än Katolik kewe föfförün fel. A ares lon 1148 me a kalapus tori müchün manauan.

17. Ikkefa ekkewe mettoch mi lamot Waldo me ekkewe mi äppirü ra föri?

¹⁷ Orun atun ninniiloon Piter seni Bruys, a uputiw emön epwap achöüfetälei ewe enlet seni Paipel. Itan Valdes, are Waldo. * A sokko seni Piter seni Bruys me Henry seni Lausanne, pun esor wisan lon Katolik, nge a kon aücheani än Kot Kapas pwe a fangolo pisekin kewe me atufichi ekkoch kinikinin ewe Paipel ar repwe afföwü ngeni och fosun Franis chommong aramas tekison ra eäni. Ra fokkun pwapwa le rongorong pworaus seni Paipel lon pwisin ar fos pwe ra pwal fangolo pisekiir kewe me äkkäeä manauer le äiti ngeni aramas ewe enlet seni Paipel. Ekkewe nöüwisin lamalam rese pwapwaiti ena. Lon ewe ier 1184, ewe papa pin a atowu ekkeei mwän me fefin mi tinikken, ekkewe ra iteni Waldenses mwirin, iwe, ewe pisop ese mut ngeniir ar repwe liwiniiti imwer kewe. Nge ena mettoch a fen älisi chöüloon ewe enlet seni Paipel tori pwal ekkoch leeni. Lo lo lo, lon chommong fönüen Iurop, a wor chon äppirü choweän Waldo, Piter seni Bruys, Henry seni Lausanne, me pwal ekkoch mi pwisin äimurolo seni ewe lamalamen Katolik. Mwirin, ikeei iir ekkoch mi pwal apöchökkülaatä ewe enlet seni Paipel: John Wycliffe (c. 1330-1384), William Tyndale (c. 1494-1536), Henry Grew (1781-1862), me George Storrs (1796-1879).

“ÄN KOT KAPAS ESAP FÖFÖ”

18. Lon ekkewe ier orun 1870, ifa usun ekkoch chon käeö mi letipwenechar ra achocho le etittinafichi ewe Paipel? Pwata a mürinnö napanapen ar käeö?

¹⁸ Chon oput ewe Paipel rese tongeni eppeti chöüloon ewe enlet seni Paipel. Iei alon 2 Timoti 2:9: “Än Kot kapas esap föfö.” Lon ewe ier 1870, eü mwichen chon käeö Paipel mi letip wenechar ra poputä le kükkütta ewe enlet. Ifa usun ra käeö? Akkomw, emön a eäni eü kapas eis usun eü itelap, iwe, ra pwoppworausfengen woon. Mwirin, ra älleani ekkewe wokisin meinisin mi weneiti ena itelap. Atun ra tipeeüfengen woon ifa usun ekkewe wokisin ra ririfengen, ra makketiw pölüwen ewe kapas eis. A mürinnö napanapen ar käeö pun ra äppirü minne ekkewe aposel me chinnap mwän ra föri. A apöchökkülakich le silei pwe ekkena chon lükü lon uruwoon Chon Pwäraatä Jiowa ra etittinafichi ika minne ra lükü a unusen longolong woon än Kot Kapas.

19. Ifa lesenin ier 2012? Pwata a fich?

¹⁹ Ewe Paipel mi chüen chök longolongün ach lükü. Ina popun, ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüngün Chon Pwäraatä Jiowa a filaatä pwe alon Jises we a erä: “Om kapas a let,” ina lesenin ier 2012. (Jon 17: 17) Iwe, chokkewe mi mochen küna än Kot chen repwe apwönüetä ewe enlet lon manauer. Kich meinisin sipwe achocho le akkanomukich fän emmwenien än Kot we Kapas.

^ Fän ekkoch, aramas ra eita ngeni Pierre Valdes are Peter Waldo, nge ese ffat wesewesen itan.

[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 12]

Iei lesenin ier 2012: “Om kapas a let.”—Jon 17:17.