Käeö Seni Nöün Jises kewe Aposel le Mammasa
Käeö Seni Nöün Jises kewe Aposel le Mammasa
“Etiei le mamasa.”—MAT. 26:38.
MET KA TONGENI KÄEÖ USUN OM KOPWE:
Mammasa pwe kopwe silei ia kopwe afalafal ie?
Achocho le ikkiotek?
Akkafalafal pwal mwo nge fän weires?
1-3. Met ekkewe aposel ra mwääl woon lon ewe säingoon pwinin än Jises nom woon fönüfan? Met a affata pwe ra käeö seni minne ra mwääl woon?
ANCHANGEI met a fis lon ewe säingoon pwinin än Jises nom woon fönüfan. Iir me nöün kewe aposel mi tuppwöl ra feilo lon eü leeni Jises a fokkun efich, ina ewe tänipi ötiwen Jerusalem itan Ketsemane. A wor chommong mettoch epwe ekkekieki usun, ina pwata, a kütta eü leeni ikewe a tongeni iotek ie.—Mt. 26:36; Jon 18:1, 2.
2 Ekkewe aposel Piter, Jemes, me Jon ra tapweelo Jises kukkulongen ewe tänipi. A ereniir, “Oupwe nom ikei o etiei le mamasa,” iwe, a lo iotek. Lupwen a liwiniitiir, a küna pwe ra annut. A pesersefäl: “Oupwe mamasa.” Iwe nge, a küner pwe ra pwal annutsefäl fän ruu! Pwal lon chök ena pwinin, esor emön lein ekkewe aposel a mmolnetä ngeni met epwe fis. Rese mammasa. Ra pwal mwo nge likitaalo Jises me sülo!—Mt. 26:38, 41, 56.
3 Ese mwääl, ekkewe aposel ra niamam ren ar rese mammasa, nge ra mwittir käeö seni. Iwe, ewe puken Fofor a affata pwe mwirin ena atun, ra wiliiti leenien äppirü mi mürinnö ren ar mammasa, me ekkewe ekkoch Chon Kraist ra äppirüür. Iwe, lon ach ei fansoun, a fokkun lapolo lamoten ach sipwe mammasa. (Mt. 24:42) Sipwele käeö ülüngät lesen seni ewe puken Fofor repwe älisikich le mammasaöchü.
RA MAMMASA PWE REPWE SILEI IA REPWE AFALAFAL IE
4, 5. Ifa usun än Kot we manaman a emmweni Paul me chiechian kewe?
4 Äeüin, ekkewe aposel ra mammasa pwe repwe küna emmwen ren ia repwe afalafal ie. Paipel a affata ifa usun Jises a äeä än Kot manaman le ekkemmweni ewe aposel Paul me chiechian kewe lon ar säi. (Fof. 2:33) Sipwe älleani pworauser.—Älleani Fofor 16:6-10.
5 Paul, Sailas, me Timoti ra lo seni ewe telinimwen Listra lon öörün Kalesia. Fitu rän mwirin, ra tori efoch alen Rom mi alelo ngeni notoun kinikinin fönüen Eisia, ikewe chommong aramas ra nonnom ie. Ra mochen fitaalo ena al ngeni ikewe ie chommong resaamwo rongorong usun Kraist. Nge och mettoch a mwittir aüürolo, ina än Kot manaman mi fel. Wokisin 6 a apasa: “Ra sai lemenen ekewe fanü Frikia me Kalatia,” pun än Kot manaman ese mut ngeniir pwe repwe afalafala ewe Kapasen Kot lon ewe fönü Eisia. Ewe Paipel ese affata ifa usun än Kot we manaman mi fel a aükaalo ar säi ngeni ekkewe fönüen Eisia. Nge a chök ffat ngeni Paul me chiechian kewe pwe ren än Jiowa manaman, Jises a emmweniir pwe repwe afalafal lon pwal eü leeni.
6, 7. (a) Met a fis ngeni Paul me chiechian kewe atun ra arap ngeni Pitinia? (b) Met ra filaatä ar repwe föri? Met mwiriloon?
6 Ia Paul me chiechian kewe ra lo ia? Wokisin 7 a äweweei pwe lupwen ra tori kiänin Misia, ra sotuni ar repwe tolong lon ewe fönü Pitinia, nge Jises a äeä ewe manaman a angei seni Seman we le eppetiir. Pokiten än Kot manaman ese mut ngeniir ar repwe afalafal lon Eisia, ra lo ennefen pwe repwe afalafal lon Pitinia. Nge atun ra kkan ngeni Pitinia, Jises a äeä än Kot we manaman le pineir. Eli ra ekieki ika pwata a ina usun. Ra silei met me ifa usun repwe afalafal, nge rese chök silei ia repwe afalafal ie. A usun itä nge ra fichifich woon eü asam ngeni Eisia, nge ese suuk ngeniir. Mwirin, ra sotun tolong lon Pitinia, nge ese pwal suuk. Itä ekkena chon afalafal mi tinikken ra kaülo? Aapwi!
7 Eli mi ekis ämäirü met ra föri lon ena atun. Wokisin 8 a erenikich: “Iei mine ra sai lemenen Misia o feitiu lon ewe telinimw Troas.” Ra kul ngeni notou me fetäl 350 mwail (563 kilometer). Ra passini chommong telinimw pwe repwe tori Troas, ikewe aramas ra kan fiffiti sip me ie le säi ngeni Masetonia. Wokisin 9 a erenikich met a fis mwirin: “Lon ewe pwinin a wor künaan Paulus. A küna eman mwän seni Masetonia, a üta o tüngormau ngeni, ‘Kose mochen feito Masetonia o alisikem!’” Iwe, ina atun Paul a silei ia repwe afalafal ie. Ra mwittir säi ngeni Masetonia.
8, 9. Met sia tongeni käeö seni pworausen än Paul säi?
8 Met sia käeö seni ei pworaus? Än Kot manaman a poputä le emmweni Paul mwirin chök an poputä le säi ngeni Eisia. Iwe, Jises a pwal awora och kapasen emmwen mwirin chök än Paul arap ngeni Pitinia. Iwe säingoon, mwirin chök än Paul tori Troas, Jises a ereni pwe epwe lo Masetonia. Iwe, lon ach ei fansoun, Jises mi chüen möküren ewe mwichefel, me eli epwe pwal ina usun an epwe emmwenikich. (Kol. 1:18) Äwewe chök, eli ka ekiekin pioneer are mwöküt ngeni ikewe a osupwangen chon afalafal ie. Nge eli Jises epwe äeä än Kot manaman le emmwenuk mwirin chök om achocho le tikeri minne ka tipeni. Äwewe chök, emön chon uwei efoch taraku a tongeni rik ngeni peliemwän are peliefefin mwirin chök an a poputä le ssä. Pwal ina chök usun, Jises epwe älisikich le alapaalo ach angangen afalafal ika sia fen achocho ngeni.
9 Nge kopwe fet ika kese mwittir küna sopwöchün om achocho? Itä kopwe ekieki pwe än Kot manaman ese emmwenuk, ina minne, kosap chüen achocho? Chechchemeni pwe ese mwittir fis minne Paul a ekieki. Nge ese fangetä. Usun itä a chök fiffichifich woon eü asam tori an a suuk. Iwe, eli kopwe pwal sopwöch ika ka sopwelo le kükkütta “eu asam mi suk chöchöla.”—1 Kor. 16:9.
ACHOCHO LE IKKIOTEK
10. Met a affata pwe a fokkun lamot iotek lon ach mammasa?
10 Iei ewe oruuen lesen sia käeö usun mammasa seni ekkewe popun Chon Kraist. Ra achocho le ikkiotek. (1 Pit. 4:7) Ikkiotek a fokkun lamot lon ach mammasa. Chechchemeni met Jises a ereni ülümön nöün kewe aposel me lon ewe tanipiin Ketsemane: “Oupwe mamasa o iotek.”—Mt. 26:41.
11, 12. Pwata Erot a eriäfföwü ekkewe Chon Kraist, pachelong Piter? Met Erot a föri?
11 Piter a rong alon Jises we lon ena tanipiin Ketsemane. Mwirin, a pwisin küna lamoten än aramas iotek fän itan. (Älleani Fofor 12:1-6.) Ekkena wokisin le poputään Fofor 12 ra affata pwe king Erot a eriäfföwü ekkewe Chon Kraist pun a mochen apwapwaai ekkewe chon Jus. Eli a silei pwe Jemes, i emön aposel mi chiechiöch ngeni Jises. Ina popun, a nielo Jemes “ren ketilas.” (Wokisin 2) Ina eü watteen sossot ngeni pwiich kewe lon ewe mwichefel pun ra fokkun tongei Jemes!
12 Iwe, met Erot a föri mwirin? Wokisin 3 a äweweei: “Lupwen a mefi pwe ekewe chon Juta ra pwapwa ren, a sopwela an föför o a pwal turufi Petrus.” Nge a fen fis pwe ekkoch aposel, pachelong Piter, ra ngaselo seni fötek ren eü manaman. (Fof. 5:17-20) Eli Erot a silei ena pworaus, ina pwata, a alükülükü pwe Piter esap ngaselo. Erot “a atolonga lepöün rüanü mwichen sounfiu, akaföman lon eu mwich. Herotes (weween, Erot) a ekiekin föri kapwüng ngeni Petrus me mwen ekewe aramas mürin ewe chulapen Pasofer.” (Wokisin 4) Ekieki mwo! Erot a erä pwe Piter epwe riri lefilen rüüemön chon mas ren ruuofoch sein seni mechä, nge iir rüüemön me lein 16 chon mas ra mammasa Piter le rän me lepwin pwe esap tongeni sü. Erot a ekiekin apwapwaai ekkewe aramas ren an epwe nielo Piter mwirin ewe Pasofer. Met chiechian kewe ra tongeni föri fän ena sokkun napanap mi äweires?
13, 14. (a) Met chon ewe mwichefel ra föri atun Piter a ares? (b) Met sia käeö usun iotek seni minne chon ewe mwichefel ra föri?
13 Chon ewe mwichefel ra silei met repwe föri. Wokisin 5 a erä: “Iei usun Petrus a mwöchülong lon fötek, nge ekewe aramas lon ewe mwichefel ra likiitü le ikkiotek ngeni Kot fän itan.” Ra fokkun siö lon iotek seni lon letiper fän iten Piter. Än Jemes mälo ese atai ar äpilükülüköch are ämmeef ngeniir pwe esor lamoten ar ikkiotek. Ra silei pwe än chon tuppwöl kewe iotek ra mmen aüchea ngeni Jiowa. Ika ar kewe iotek ra tipeeü ngeni letipan, epwe pölüweniir.—Ipru 13:18, 19; Jem. 5:16.
14 Met sia käeö seni met chon ewe mwichefel ra föri? Iwe, ika sia mochen mammasa, mi lamot sisap chök iotek fän iten pwisin kich nge sipwe pwal ioteki pwiich kewe. (Ef. 6:18) Ka silei ekkoch pwiich kewe iir mi nom fän sossot? Eli ekkoch ra nom fän riäfföw are weires seni mölümöl me metakkan. Ekkoch ra nonnom ikewe ewe mwu a pinei ar angangen afalafal ie. Sipwe fokkun siö lon iotek fän äsengesiir. Eli ka silei pwe ekkoch ra äpilüküngaw are semwen, are osukosuk lon ar famili. Pwata kese apacherelong me paani iter lon om iotek ngeni Jiowa, ewe Chon “aüselinga iotek.”—Kölf. 65:2.
15, 16. (a) Ifa usun nöün Jiowa we chonläng a angasaalo Piter seni imwen fötek? (Nengeni ewe lios.) (b) Pwata ach ekieki usun än Jiowa angasaalo Piter a apöchökkülatä ach lükü?
15 Nge met a fis ngeni Piter? Lon ewe säingoon pwinin an nonnom lon fötek, ekkoch mettoch mi amwarar ra fis. (Älleani Fofor 12:7-11.) Anchangei mwo: Piter a annut nge a fööfö ngeni rüüemön chon mas. Ese rüng mwo nge och saram a asarama lon ewe ruumw, iwe, emön chonläng a ütä ünükün Piter me föngüni, nge ekkewe chon mas rese küna. Iwe, ekkewe sein seni mechä ra turutiw seni pöün Piter! Ewe chonläng a paanawu seni ewe imwen fötek, me ra pässini ekkewe chon mas mi ütä lükün. Ewe asamalap mi fför seni mechä a pwisin suukulo, iwe, Piter me ewe chonläng ra towu. Mwirin, ewe chonläng a mworolo. Iwe, Piter a ngasolo!
16 A pöchökkületä ach lükü atun sia ekieki usun än Jiowa manaman le angasaalo nöün kewe chon angang. Pwüngün pwe sisap ekieki pwe Jiowa epwe föri manaman le angasakich lon ach ei fansoun. Iwe nge, sia wesewesen lükü pwe Jiowa a kan äkkäeä an manaman le älisi nöün kewe aramas. (2 Kron. 16:9) A tongeni apöchökkülakich le likiitü fän sokkun sossot meinisin ren an manaman mi fel. (2 Kor. 4:7; 2 Pit. 2:9) Iwe, arapakkan chök, Jiowa epwe ngeni Jises an manaman le amanauasefäli fite million aramas mi usun itä nge fötek lon mälo. (Jon 5:28, 29) Ach lükülük woon än Kot kewe pwon epwe wesewesen apworaikich le likiitü fän sossot.
SOSSOT ESE AÜKAALO AR ANGANGEN AFALAFAL
17. Ifa usun Paul a isetiw eü leenien äppirü mi mürinnö ren an tinikken me öttüres le afalafal?
17 Iei ewe aülüngätin lesen usun mammasa sia käeö seni ekkewe aposel. Rese mut ngeni sossot epwe aüürolo seni ar angangen afalafal. Ach tinikken le afalafal me meefi atapwalapwalen ach angang epwe älisikich le mammasa. Ewe aposel Paul a isetiw eü leenien äppirü mi mürinnö. A öttüres lon ewe angangen afalafal, säi ngeni chommong leeni, me poputääni chommong mwichefel. Inaamwo ika a küna chommong weires, nge ese tinikkopulo are achaanü.—2 Kor. 11:23-29.
18. Ifa usun Paul a sopwelo le afalafal atun a fötek lon Rom?
18 A mak säingoon pworausen Paul lon ewe puken Fofor sopwun 28. A tori Rom pwe epwe kapwüng mwen ewe sou nemenem itan Nero. Inaamwo ika Paul a fötek me eli a föfö ngeni emön chon mas, nge ese ükütiw le afalafal ngeni aramas. (Älleani Fofor 28:17, 23, 24.) Ülüngät chök rän mwirin än Paul war, “a körato ekkewe sou emmwenin ekkewe chon Juta” pwe epwe afalafal ngeniir. Lon pwal eü rän, ekkewe chon Jus ra chuursefäli Paul, iwe, a alapaalo an afalafal ngeniir. Wokisin 23 a era: “Iei mine [ekkewe chon Jus lon Rom] ra filätä eu rän pwe repwe churi Paulus lon. Iwe, chomong me leir ra feito lon ewe rän lon ewe leni ia Paulus a nonom ie. Seni lesosor tori lepwin a afalafaleer o awewe ngeniir usun ewe Mwün Kot. A sotuni le pese ngeniir usun ar repwe lükü Jesus ren an pwärätä ngeniir ekewe kapas seni än Moses kewe allük me seni mine ekewe soufos ra makkeetiu.”
19, 20. (a) Pwata a sopwöch än Paul angangen afalafal? (b) Met Paul a föri inaamwo ika ekkoch rese etiwa ewe kapas allim?
19 Pwata än Paul angangen afalafal a sopwöch? Wokisin 23 a affata ekkoch popun. (1) A asukula aramas usun än Kot we Mwu me Jises Kraist. (2) A “awewe ngeniir” met popun repwe lükü. (3) A nöünöü ewe Paipel le äweweei pworaus ngeni aramas. (4) A pwäraalo pwe a chchüngü aramas lap seni pwisin i ren an afalafaler “seni lesosor tori lepwin.” Paul a fokkun angöch le afalafal, nge sap minne meinisin ra etiwa ewe kapas allim. Wokisin 24 a apasa: “Iwe, ekoch me leir ra lükü, pwe mine a apasa a let, nge ekoch resap lükü.” Pokiten rese tipeeüfengen, iwe, ra lo.
20 Itä Paul a letipengaw pokiten ekkoch rese etiwa ewe kapas allim? Aapwi! Fofor 28:30, 31, a erenikich: “Iwe, lon ükükün ruu ier Paulus a nonom lon eu leni i a püsin möni o etiwa aramas meinisin mi feito ren, pwe repwe churi. A afalafal usun Mwün Kot o aiti ngeniir usun ach Samol Jesus Kraist. A pwora le kapas, nge esap wor eman a pinei.” Ewe puken Fofor a muchulo ren ekkeei kapas mi apöchökkül.
21. Met sia käeö seni Paul atun a kalapus lon ewe imw a nonnom lon?
21 Met sia käeö seni pworausen Paul? Atun a fötek lon ewe imw a nonnom lon, ese tongeni afalafal imw me imw. Nge ese letipengaw ren pun a afalafal ngeni chokkewe mi etto chuuri. Pwal ina chök usun chommong nöün Kot kewe aramas lon ei fansoun, ra akkamwöchü ar pwapwa me akkafalafal inaamwo ika ra kalapus pokiten ar lükü. Ekkoch pwiich kewe mi ächengicheng ra chök nonnom lon imwer are pioing. Ra afalafal ükükün ar tufich ngeni ekkewe tokter, chon angang, chon etto chuuriir, me pwal iö kkan. Ra fokkun tipeni le afalafala ewe kapas allim usun Mwuun Kot. Sia kilisou ren ar leenien äppirü mi mürinnö!
22. Met ka mochen föri atun ka wikkitiwiti sopwoloon ei otot?
22 Sia käeö chommong lesen usun mammasa seni pworausen ekkewe aposel me pwal ekkoch Chon Kraist lon ewe puken Fofor. Sia mochen äppirüür ren ach afalafal fän pwora me tinikken atun sia witiwiti sopwoloon ei otot. Esor och wis mi aüchea lap seni ach afalafala ewe kapas allim usun ewe Mwu ükükün ach tufich!—Fof. 28:23.
[Sasing lon pekin taropwe 16]
Emön chonläng a emmweni Piter le towu me lon ewe asamalap mi fför seni mechä
