Naagi Uttiyoogaa Yesuusi Kiittidoogeetuppe Tamaarite
Naagi Uttiyoogaa Yesuusi Kiittidoogeetuppe Tamaarite
“Tanaara naagi uttite.”—MAA. 26:38.
KAALLIDI DEˈIYAABAA XEELLIYAAGAN AY TAMAARANA DANDDAYAY?
Awan sabbakanaakko kaaletuwaa demmanau beegotti naagiyoogaa
Woosan minniyoogaa
Xubbiyaabi deˈishinkka loytti markkattiyoogaa
1-3. Yesuusi saˈan deˈido wodiyau wurssetta qammi kiitettidaageeti naagi uttibeennay ayba ogiyaanee, qassi eti bantta balaappe tamaaridoogaa bessiyay aybee?
YESUUSI hayqqido gallassappe kase qammi aybi hanidaakko qoppite. Yesuusi ba dosiyo sohuwaa, Yerusalaameppe arshsho baggan deˈiya Geetesemaane ataakiltte sohuwaa biis. Yesuusi he sohuwaa biidoy i kiittido ammanettidaageetuura. Yesuusi ba qofan keehippe unˈˈettido gishshau, i woossanau asi baynnasaa baanau koshshiis.—Maa. 26:36; Yoh. 18:1, 2.
2 Kiitettidaageetuppe heezzati, giishin PHeexiroosi, Yaaqoobinne Yohaannisi ataakiltte sohuwau giddotiyaasaa Yesuusaara biidosona. I eta, “Hagan takkidi, tanaara naagite” yaagidi, woossanau biis. I simmidi yiyo wode xiskkidaageeta demmiis. I haranttuwaakka etau, ‘Naagettite’ yaagidi mintti yootiis. Eti hegaappe simmin i naaˈˈuttoo yiyo wodekka xiskkidi takkidosona! He galla qammi, kiitettida ubbati ayyaanaaban beegotti naaganau danddayibookkonna. Eti ubba Yesuusa aggibayidi baqatidosona!—Maa. 26:38, 41, 56.
3 Kiitettidaageeti naagi uttibeenna gishshau zilˈˈettidoogee erettidaagaa. He ammanettida asati bantta balaappe sohuwaara tamaaridosona. Oosuwaa maxaafay eti beegottidi naagiyoogan keehi loˈˈo leemiso gidiyoogaa qonccissees. Eti ammanettiyaageeta gididi oottidobay eta mala Kiristtaanetikka hegaadan oottanaadan maaddidoogee erettidaagaa. Haˈˈi nuuni awudeegaappenne aaruwan naagi uttana koshshees. (Maa. 24:42) Naagi uttiyoogaa xeelliyaagan Oosuwaa maxaafaappe tamaarana danddayiyo heezzubata ane tobboos.
AWAN SABBAKANAAKKO KAALETUWAA DEMMANAU BEEGOTTI NAAGIYOOGAA
4, 5. PHauloosanne aara manddara biya a laggeta geeshsha ayyaanay kaalettidoy ayba ogiyaanee?
4 Koyruwan, Yesuusi kiittidoogeeti awan sabbakanaakko kaaletuwaa demmanau beegotti naagidosona. Issi taarikiyan, Yesuusi Yihooway baassi immido ayyaanan, PHauloosanne aara issippe manddariya a laggeta meeze gidenna ogiyan waatidi kaalettidaakko akeekoos. (Oos. 2:33) Ane eti biidosaa beˈoos.—Oosuwaa 16:6-10 nabbaba.
5 PHauloosi, Sillaaseenne Ximootiyoosi Galaatiyan tohossa baggan deˈiya Lisxxira katamaappe kiyidi biidosona. Amarida gallassaappe guyyiyan, Isiyaa awuraajjan daro asay deˈiyo heeraakko arggo baggi efiya, Rooma asati giigissido aaho ogiyaa gakkidosona. Ha manddariya asati he ogiyaa oyqqidi, Kiristtoosabaa siyana koshshiya, shaˈan qoodettiya asati deˈiyo katamata baanau koyidosona. SHin eti sinttau beennaadan issibay teqqiis. Paydo 6y hagaadan gees: “Isiyan qaalaa yootenna mala, Geeshsha Ayyaanai eta diggido gishshau, Pirggiyaa biittaaranne Galaatiyaa biittaara aadhdhidosona.” Issi qonccibeenna hanotan, manddara biya ha asati Isiyan sabbakenna mala geeshsha ayyaanay diggiis. Yesuusi PHauloosanne a laggeta Xoossaa ayyaanaa baggaara harasaa kaalettanau koyidoogee qoncce.
6, 7. (a) PHauloosinne aara manddara biyaageeti Biitaaniyaa matido wode aybi hanidee? (b) Erissiyo ashkkarati ay oottanau qofaa qachidonaa, qassi aybi hanidee?
6 Manddara kiyida ha asati awa biidonaa? Paydo 7y, “Eti Miisiyaa zawaa gakkido wode, Biitaaniyaa baanau koyidosona; shin Yesuusa Ayyaanai eta diggiis” yaagidi qonccissees. Isiyan sabbakenna mala diggido gishshau, PHauloosinne a laggeti huuphessa baggi biidi, Biitaaniyaa kataman sabbakanau koyidosona. SHin eti Biitaaniyaa matido wode, Yesuusi haranttuwaakka geeshsha ayyaanaa baggaara eta diggiis. He wode, he asati haniyoobaa xayennan aggokkona. Eti aybaa sabbakana bessiyaakkonne woygidi sabbakana bessiyaakko eroosona; shin awan sabbakana bessiyaakko eribookkona. He hanotaa hagaadan qonccissana danddayoos: Eti Isiyaa penggee dooyettanaadan koyidosona; shin eta qofay polettibeenna. Biitaaniyaa penggee dooyettanaadan koyidosona; shin haˈˈikka eta qofay polettibeenna. Eti hidootaa qanxxidonaa? Ha mishettidi sabbakiyaageeti mule hidoota qanxxibookkona!
7 He wode, ha asati bessennaba milatana danddayiya kuushsha kuuyidosona. Paydo 8y hagaadan gees: “Eti Miisiyaa mataara aadhdhidi, Xiro7aada wodhdhidosona.” Hegaa gishshau, he asati arggo baggi simmidi, Maqidooniyaa pinniyoosan deˈiya abbaa doona katamaa Xiroˈaada gakkanaashin daro katamata kanttidi, 563 kilo meetiriyaa tohuwan biidosona. Heezzanttuwaa, PHauloosinne a laggeti yan sabbakanau malidosona; yaatin penggee walalli giidi dooyettiis. Kaallidi hanettidabaa Paydo 9y hagaadan gees: “PHauloosi qammi ajjuutan issi Maqidooniyaa asi bana ‘Maqidooniyaa pinnada nuna maaddarkkii’ yaagiiddi eqqidi woossishin be7iis.” Wurssettan, PHauloosi awan sabbakana bessiyaakko eriis. He asati sohuwaara Maqidooniyaa biidosona.
8, 9. PHauloosi manddaridoogaa yootiya taarikiyaappe ay tamaarana danddayiyoo?
8 Ha taarikiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Xoossaa ayyaanay kelttiyaa gelidoy PHauloosi Isiyaa biyoogaa doommi simmiina gidiyoogaa hassayite. Qassikka Yesuusi kaaletuwaa immidoy PHauloosi Biitaaniyaa mati simmiina. Wurssettan, Maqidooniyaa baanaadan Yesuusi yootidoy PHauloosi Xiroˈaada gakki simmiina. Yesuusi gubaaˈiyau Huuphe gidiyoogaadan, nunakka hegaadan kaalettana danddayees. (Qol. 1:18) Leemisuwau, aqinye gididi oottanau woykko aassiyaageeti keehippe koshshiyo heeri biidi oottanau qoppana danddayeeta. SHin Yesuusi Xoossaa ayyaanaa baggaara kaaletuwaa immiyoy, intte intte hoolliyaa gakkanau tangguwaa ekki simmiina gidana danddayees. Leemisuwau, shufeeree kaamiyaa haddirssi woykko ushachi zaarana danddayiyoy, kaamee hemettiyo wode xallaana. Hegaara issi mala ogiyan, Yesuusi nuna kaalettana danddayiyoy, nuuni nu haggaazuwaa aassanau hemettiyo wode giishin nu hoolliyaa gakkanau baaxetiyo wode xallaana.
9 SHin, intte oottiyoobay sohuwaara ayfana xayikko shin? Xoossaa ayyaanay inttena kaalettennabadan kuuyidi, hidootaa qanxxana koshshii? PHauloosakka xubbiyaabay gakkidoogaa hassayite. Gidikkokka, ayyo penggee dooyettana gakkanaashin sabbakanau koyiyoogaa aggibeenna. Hegaara issi mala hanotan, “oosoi darido aaho” penggiyaa mintti koyiyoogaa aggennaba gidikko, inttekka anjjettana danddayeeta.—1 Qor. 16:9.
WOOSAN MINNIYOOGAA
10. Naagi uttanau mintti woossiyaageeta gidiyoogee keehippe koshshiyoogaa bessiyay aybee?
10 Naagi uttiyoogaa xeelliyaagan, koyro xeetu layttan deˈida nu mala Kiristtaanetuppe tamaarana danddayiyo naaˈˈantto allaalliyaa qoppite: Eti minnidi woossidosona. (1 PHe. 4:7) Mintti woossiyoogee naagi uttanau keehippe koshshiyaaba. Yesuusi oyqettanaappe guuttaa kasetidi, Geetesemaane ataakiltte sohuwan ba kiittido heezzatussi, “Naagitenne Xoossaa [“ubbatoo,” NW] woossite” yaagidoogaa hassayite.—Maa. 26:41.
11, 12. Heeroodisi PHeexiroosanne hara Kiristtaaneta wayssidoy aybissee, qassi ayba ogiyaanee?
11 He wode he sohuwan deˈiya PHeexiroosi, mintti woossiyoogee keehippe koshshiyoogaa guyyeppe ba huuphen akeekiis. (Oosuwaa 12:1-6 nabbaba.) Oosuwaa shemppo 12 doomettaa heeran deˈiya paydotun, Heeroodisi Ayhudatun sabettanau koyido gishshau, Kiristtaaneta wayssidoogaa akeekoos. Yaaqoobi kiitettidaageetuppe issuwaa gidiyoogaanne Yesuusau keehi mata lagge gidiyoogaa Heeroodisi eriyaaba milatees. Yaatiyo gishshau, Heeroodisi “Yaaqooba bisuwan worissiis.” (Paydo 2) Hegaa gishshau, Yesuusi kiittido siiqo ishay hayqqidoogan gubaaˈee keehippe azzaniis. Hegee ishatussi wolqqaama paace!
12 Heeroodisi hegaappe kaallidi ay oottidee? Paydo 3y hagaadan gees: “Hegee Aihudata ufaissidoogaa be7idi, gujjidi PHeexiroosakka oiqqiis.” Kiitettida amaridaageeti kase wode maalaalissiya ogiyan qasho keettaappe kiyidosona; PHeexiroosikka etappe issuwaa. (Oos. 5:17-20) Heeroodisi hegaa eriyaaba milatees. Deriyaa haariya he bitanee hegaa malabi hananaadan koyibeenna. I PHeexiroosa, “paasikaa bonchchiyo gallassatuppe guyyiyan, dere asaa sintti aattanau qoppidi, oiddu oiddu wotaaddarati a naaganaadan, tammanne usuppun wotaaddaratussi aattidi immiis.” (Paydo 4) Ane qoppite! Heeroodisi ha kiitettidaagee kessi ekkenna mala 2 wotaaddaratu gidduwan sanssalatan qashettin, 16 wotaaddarati kayan kayan gallassinne qammi naagana mala giigissiis. Heeroodisi Paasikaa baalaappe simmin, PHeexiroosa asaa sintti aatti worissidi asaa ufayssanau qoppiis. Hegaa mala keehi yashshiya hanotan, PHeexiroosayyo Kiristtaane ishanne micho gididaageeti ay oottana danddayiyoonaa?
13, 14. (a) PHeexiroosi qashettido wode gubaaˈee ay oottidee? (b) Woosaa xeelliyaagan PHeexiroosau Kiristtaane ishtanne michota gididaageetu leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?
13 Gubaaˈee waatana bessiyaakko eriis. Paydo 5y hagaadan gees: “Hegaa gishshau, PHeexiroosi qasho keettan naagettees; shin woosa keettaa asai ayyo minttidi Xoossaa woossees.” Ee, eti bantta siiqo ishau minttidi wozanappe woossidosona. Yaaqooba hayqoy eti hidootaa qanxxanaadankka, bantta woosau waagi baynnabadan qoppanaadankka oottibeenna. Hegaappe dumma ogiyan, Yihoowayyo ammanettidi goynniyaageeti woossiyo woosay keehippe goˈˈiyoogaa eridosona. Hegaa mala woosay shiiqidoy a sheniyaadaana gidikko, i zaarees.—Ibr. 13:18, 19; Yaaq. 5:16.
14 PHeexiroosayyo Kiristtaane ishanne micho gididaageeti oottidobaappe ay tamaariyoo? Naagi uttiyoogee nu xalaalau gidennan, nu ishatussinne michotussikka woossiyoogaa gujjees. (Efi. 6:18) Metoy gakkiiddi deˈiyo Kiristtaane ishatanne michota ereetii? Issoti issoti yedetaynne meretay gattiyo daafabay gakkishin woykko kawotettay nu oosuwaa teqqishinkka gencciiddi deˈana danddayoosona. Etayyo wozanappe woossana koshshees. Darin qoncci beettenna metoy gakkiyo harata geella erana danddayeeta. Eti so giddo metuwaa, hidootaa qanxxiyo hanotaa woykko payyatettaa pacaa gencci aattanau baaxetiiddi deˈana danddayoosona. ‘Woosaa siyiya’ Yihoowakko intte woossiyo wode eta sunttaa xeesidi woossana danddayiyo asata ayssi qoppekketii?—Maz. 65:2.
15, 16. (a) Yihoowa kiitanchay PHeexiroosa qasho keettaappe waatidi kessidaakko qonccissa. (Hagaappe garssaara deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Yihooway PHeexiroosa ashshido ogiyaa wotti dentti qoppiyoogee minttettiyaaba gididoy aybissee?
15 SHin PHeexiroosi waanidee? PHeexiroosi qasho keettan takkido wurssetta qammi bana naagiya wotaaddaratu lanqqen xiskkidaashin maalaalissiyaabay haniis. (Oosuwaa 12:7-11 nabbaba.) Hanidabaa qoppite: Qoppennan, i qashettido kifiliyan wolqqaama pooˈoy pooˈiis. Hanotaappe akeekiyoogaadan, wotaaddarati beˈibeenna issi kiitanchay yan eqqidi, PHeexiroosa eesuwan xiskkuwaappe denttiis. A kushiyaa qachido sanssalatay wodhi aggiis! Hegaappe simmin, kiitanchay PHeexiroosa he kifiliyaappe kaalettidi, karen eqqida wotaaddaratu lanqqiyaara kanttissidi, “barkka dooyetti” aggida gita birata penggiyaara wurssettan kare kessiis. Eti Qasho keettaappe kiyidi, kare ogiyaa gakkoogaappe guyyiyan kiitanchay PHeexiroosappe shaahettiis. PHeexiroosi naxa kiyiis!
16 Yihoowayyo ba ashkkarata ashshanau deˈiya wolqqaa wotti denttidi qoppiyoogee nu ammanuwaa minttiyaaba gidennee? Yihooway ha wodiyan nuna maalaalissiya ogiyan ashshees giidi nuuni qoppennaagee tuma. Gidikkokka, i ba asaa maaddanau ba wolqqaa goˈettiyoogaa wozanappe ammanoos. (2 Odi. 16:9) I nuna gakkana danddayiya ay paacenne gidin xoonanaadan ba wolqqaama ayyaanaa baggaara maaddana danddayees. (2 Qor. 4:7; 2 PHe. 2:9) Yihooway miilooniyan qoodettiya, zawi baynna asaa wolqqaama qasho gidida hayquwaappe mata wode naxa kessanaadan ba Naˈau maataa immana. (Yoh. 5:28, 29) Ha wodiyan nuna metoy gakkiyo wode, Yihooway qaalaa gelidobatun ammanettiyoogee nuuni keehippe xalanaadan maaddana danddayees.
XUBBIYAABI DEˈISHINKKA LOYTTI MARKKATTIYOOGAA
17. PHauloosi eesotiyoogaa bessiya hanotan mishettidi sabbakiyoogan loˈˈo leemiso gididoy ayba ogiyaanee?
17 Kiitettidaageetuppe tamaarana danddayiyo heezzantto timirttee kaallidi deˈiyaagaa: Eti xubbiyaabi deˈishinkka loyttidi markkattiyoogaa aggibookkona. Eesotiyoogaa bessiya hanotan mishettidi sabbakiyoogee naagi uttanau keehippe koshshees. Hegaara gayttidaagan kiitettida PHauloosi loˈˈo leemiso. I mishettidinne minnidi oottiis; daro heeri biisinne daro gubaaˈeta essiis. I daro metuwan gencciis; gidikkokka, mishettiyoogaa aggibeenna woykko eesotana koshshiyoogaa ubbatoo akeekiis.—2 Qor. 11:23-29.
18. PHauloosi Roomen qashetti uttidi markkattiyoogaa aggibeennay ayba ogiyaanee?
18 Oosuwaa maxaafay PHauloosabaappe wurssettabaa yootiyoobay Oosuwaa shemppo 28n xaafettidaagaa ane beˈoos. PHauloosi Neero sinttan eqqanau Roome biis. I geella bana naagiya wotaaddaraara sanssalatan ohetti qashetti uttennan aggenna. Gidikkokka, ay sanssalatinne kiitettidaagee mishettidi sabbakennaadan diggenna! PHauloosi markkattiyo ogiyaa koyiyoogaa aggibeenna. (Oosuwaa 28:17, 23, 24 nabbaba.) PHauloosi heezzu gallassappe guyyiyan, Ayhudatu halaqatussi markkattanau eta baakko xeesiis. Yaatidi, qaxarido gallassi eti yin, PHauloosi kaseegaappekka loytti markkattiis. Paydo 23y hagaadan gees: “Eti [heeran deˈiya Ayhudati] bantta yaana gallassaa PHauloosassi keeridi, he gallassi daridi i de7iyoosaa yiidosona; yin i etassi Xoossaa kawotettaabaa markkattiis. Qassi eti Yesuusabaa ammanana mala, Muuse higgiyaappenne hananabaa yootiyaageeti xaafidoogaappe bochchidi woykko akeekissidi eta tamaarissiiddi, maalladoppe omarssi gakkanaassi loittidi yootiis.”
19, 20. (a) PHauloosi sabbakiyoogan murutana danddayidoy aybissee? (b) I yootiyo mishiraachuwaa daro asay ekkennan ixxido wode, PHauloosi ay oottidee?
19 PHauloosi markkattiyoogan keehippe murutana danddayidoy aybissee? Paydo 23y amarida gaasota qonccissiyoogaa akeekite. (1) I Xoossaa Kawotettaabaanne Yesuus Kiristtoosaabaa sabbakiyoogan xeelaa wottiis. (2) I yootiyoogaa ezggiyaageeti ‘ammananaadan’ oottiyaabaa goˈettanau maliis. (3) I Geeshsha Maxaafaappe yootiis. (4) I ba goˈˈaa aggibayiyoogan “maalladoppe omarssi gakkanaassi” sabbakiis. PHauloosi ammanttiya ogiyan sabbakiis; shin siyida ubbay a qaalaa ekkibeenna. Paydo 24y, “Baggati PHauloosi giidoogaa ammanidosona; shin baggati ammanibookkona” yaagees. Asay yohuwan maayettibeenna gishshau, bau bau aggidi biis.
20 Asay ubbay mishiraachuwaa ekkibeenna gishshau, PHauloosi hidootaa qanxxidee? Akkay! Oosuwaa 28:30, 31 hagaadan gees: “PHauloosi kera keettan naa77u laitta kumettaa de7iiddi, baakko yiya ubbaa mokkees. Bana ooninne diggennan Xoossaa kawotettaabaanne Godaa Yesuus Kiristtoosabaa yootiiddi, yayyennan daro qonccissidi tamaarissiis.” Ha ufayssiya qofay ayyaanaa kaaletuwan xaafettida Oosuwaa maxaafau kuushsha qofa.
21. PHauloosi qashettidi sooppe kiyana danddayenna wode oottido leemiso gidiyaabaappe ay tamaarana danddayiyoo?
21 PHauloosa leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? PHauloosi qashettido wode, laˈatettan sooppe soo biidi sabbakana danddayibeenna. Gidikkonne, loˈˈobaa qoppiyoogan, baakko yiya ubbau markkattiis. Hegaara issi mala hanotan, Xoossaa asatuppe daroti ha wodiyan bantta ammanuwaa gaasuwan bessenna ogiyan qashettidaba gidikkokka, ubbatoo ufayttiyoogaanne sabbakiyoogaa aggokkona. Nu siiqo ishatuppenne michotuppe amaridaageeti sooppe kiyokkona; keehi cimido woykko sahettiyo gishshau, hegaa mala asati deˈiyo dummasan deˈana danddayoosona. Danddayettiyaaba gidikko, eti dottoriyau, banttana oychanau yiyaageetuyyoonne banttakko yiya haratuyyookka sabbakoosona. Eti Xoossaa Kawotettaabaa loyttidi markkattanau wozanappe koyoosona. Eti leemiso gidiyaabaa oottiyo gishshau keehippe nashshoos!
22. (a) Oosuwaa maxaafaappe nuuni goˈettanaadan maaddanau giigidabay aybee? (Qommoora deˈiya saaxiniyaa xeella.) (b) Ha galˈˈa siraatay xayiyo wodiyaa naagaydda ay oottanau murttadii?
22 Oosuwaa maxaafan etabay qonccido, Yesuusi kiittidoogeetuppenne koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaanetuppe, naagi uttiyoogaara gayttidaagan tamaariyo darobay deˈiyoogee qoncce. Ha galˈˈa siraatay xayiyo wodiyaa naagiiddi, xalaaninne mishettidi markkattiyoogan koyro xeetu laytta Kiristtaanetu leemisuwaa kaallanau murttoos. Ha wodiyan Xoossaa Kawotettaabaa loyttidi ‘markkattiyoogaappe’ aadhiya ayba maatinne baawa!—Oos. 28:23.
[Oyshata]
[Sinttaa 17n deʼiyaagaa qonccissuwaa]
“Oosuwaa Maxaafay Tau Ubbatoo Issi Mala Gidiyoogee Attiis”
Woradaa bollaara geeddiya issi ishay, Xoossaa Kawotettaabaa ‘Loyttidi Markkattiyoogaa’ giya maxaafaa nabbabi simmidi bau siyettidabaa hagaadan giis: “Oosuwaa maxaafay tau ubbatoo issi mala gidiyoogee attiis. Hagaappe kase taani oosuwaa maxaafaa taarikiyaa darotoo nabbabidaba gidikkonne, shaamaa xomppiyaa oyqqada tasida manaxxiriyaa wottidoogaa mala hanotaana. SHin tau haˈˈi an deˈiya maalaaliyaabaa awaa pooˈuwan beˈada anjjettidabadan siyettees.”
[Sinttaa 16n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Issi kiitanchay PHeexiroosa kaalettidi, gita birata penggiyaara kare kessiis
