Skip to content

Skip to table of contents

“Sai aten-brani no forsa bá”

“Sai aten-brani no forsa bá”

“Sai aten-brani no forsa bá”

“Sai aten-brani no forsa bá . . . Jeová ó-nia Maromak hamutuk ho ó.”—JOS 1:7-9.

OINSÁ ITA HATÁN?

Oinsá mak Enoc no Noé hatudu aten-brani?

Oinsá mak feto balu iha tempu uluk hatudu fiar no aten-brani?

Oinsá mak labarik no joven sira hatudu aten-brani?

1, 2. (a) Dala ruma, ita presiza hatudu hahalok saida atu halo buat neʼebé loos iha ita-nia moris loroloron nian? (b) Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba saida?

ATEN-BRANI mak hahalok neʼebé la taʼuk no la moe. Kuandu ita hanoin kona-ba ema aten-brani, karik ita hanoin kona-ba ema neʼebé isin-boot, forte, no la hatene taʼuk. Maibé, dala ruma ita presiza hatudu aten-brani atu halo buat neʼebé loos iha ita-nia moris loroloron nian.

2 Iha Bíblia laran, ema balu hatudu aten-brani iha situasaun susar tebes. Ema seluk hatudu aten-brani iha situasaun baibain neʼebé Jeová nia atan sira hasoru. Saida deʼit mak ita bele aprende husi sira-nia ezemplu? Oinsá mak ita mós bele hatudu aten-brani?

HAKLAKEN HO ATEN-BRANI IHA MUNDU AAT

3. Enoc fó-hatene nanis saida kona-ba ema aat sira?

3 Antes Rai-Nabeen iha Noé nia tempu, atu haklaken kona-ba Jeová iha ema aat sira-nia leet, presiza aten-brani. Maibé Enoc, neʼebé jerasaun hitu husi Adão, nia haklaken mensajen husi Maromak ho aten-brani, hodi dehan: “Naʼi Maromak [Jeová] sei mai ho nia anju santu sira, rihun ba rihun, atu lori justisa ba ema hotu; no atu tesi lia ba sira hotu neʼe tanba sira-nia hahalok aat neʼebé sira halo no ba liafuan aat neʼebé sala-naʼin sira hateten aat ba nia.” (Jud 14, 15) Enoc hatoʼo liafuan neʼe hodi fiar metin katak buat neʼebé Jeová fó-hatene nanis sei sai loos. Ikusmai, rai-nabeen halo duni ema aat hotu mate.

4. Noé “laʼo ho Maromak” maski nia hasoru situasaun susar saida?

4 Maizumenus tinan 650 depois tempu neʼebé Enoc haklaken, Maromak halo Rai-Nabeen iha tinan 2370 molok Kristu. Maibé antes Rai-Nabeen, Noé moris, nia kaben, nia iha oan, no hamutuk ho ninia oan sira, nia halo arka, ka ró neʼebé hanesan kaixote boot. Iha tempu neʼebá, anju aat sira tun ba rai, kaben ho feto bonita sira no iha oan neʼebé sai jigante. Liután neʼe, ema nia hahalok sai aat ba beibeik no mundu sai nakonu ho violénsia. (Gên 6:1-5, 9, 11) Maski Noé hasoru situasaun susar hanesan neʼe, nia nafatin “laʼo ho Maromak neʼebé loos” no haklaken ho aten-brani nuʼudar “justisa nia manu-ain”. (Lee 2 Pedro 2:4, 5.) Iha loron ikus sira-neʼe, ita mós presiza hatudu aten-brani hanesan Noé.

SIRA HATUDU FIAR NO ATEN-BRANI

5. Oinsá mak Moisés hatudu fiar no aten-brani?

5 Moisés hatudu ezemplu diʼak kona-ba fiar no aten-brani. (Ebr 11:24-27) Husi tinan 1513 toʼo 1473 molok Kristu, Maromak uza Moisés atu lori ema Israel sai husi rai-Egiptu no atu tau matan ba sira iha rai-fuik maran. Maski foufoun Moisés sente katak nia la bele halaʼo knaar neʼe, maibé nia simu knaar neʼe. (Êx 6:12) Moisés ho ninia maun, Aarão, bá hasoru beibeik liurai husi rai-Egiptu. Sira ho aten-brani fó-hatene kona-ba Malisan Sanulu neʼebé Jeová halo hodi hamoe Egiptu nia maromak sira no atu salva Ninia povu. (Êxodo kapítulu 7-12) Moisés hatudu fiar no aten-brani tanba nia hatene katak Maromak sempre ajuda nia. Nuneʼe mós ho ita.—Deut 33:27.

6. Se ema-boot sira husu ita kona-ba ita-nia fiar, saida mak bele ajuda ita atu fó sasin ho aten-brani?

6 Ita mós presiza hatudu aten-brani hanesan Moisés. Jesus hatete: “[Ema] sei lori hodi kesar imi ba emboot no liurai sira tanba haʼu, atu imi fó sasin ba sira no ba jentiu sira. Maibé wainhira sira saran imi, keta hanoin resin kona-ba sá mak imi sei hatán, eh koʼalia oinsá; iha oras neʼebá sei haraik ba imi atu dehan saida. Basá laʼós imi mak koʼalia, maibé imi Aman nia espíritu mak sei koʼalia liuhusi imi.” (Mt 10:18-20) Se ema-boot sira husu ita kona-ba ita-nia fiar, Jeová nia espíritu santu sei ajuda ita atu fó sasin ho fiar no aten-brani iha dalan neʼebé hatudu respeitu.—Lee Lucas 12:11, 12.

7. Tanbasá mak Josué hatudu aten-brani no hetan susesu?

7 Josué, neʼebé troka Moisés nia fatin nuʼudar ulun-naʼin, nia mós hametin ninia fiar no aten-brani hodi estuda beibeik Maromak nia Ukun-Fuan. Iha tinan 1473 molok Kristu, kuandu povu Israel besik atu tama iha rai neʼebé Maromak promete, Maromak hatete ba sira: “Sai aten-brani no forsa bá.” Maromak mós hatete ba Josué katak se nia halo tuir Ukun-Fuan, nia sei halaʼo ninia knaar ho matenek no hetan susesu. Maromak hatete: “Keta nakdedar ka taʼuk, tanba Jeová ó-nia Maromak hamutuk ho ó iha neʼebé deʼit ó bá.” (Jos 1:7-9) Ita bele fiar katak liafuan neʼe hametin Josué, no Maromak sempre hamutuk ho nia, tanba liutiha tinan neen deʼit, iha tinan 1467 molok Kristu, Josué manán ona rai barak neʼebé Maromak promete ba ema Israel.

FETO SIRA NEʼEBÉ HATUDU ATEN-BRANI

8. Oinsá mak Rahab hatudu ezemplu diʼak kona-ba fiar no aten-brani?

8 Iha tempu uluk, feto barak mós hatudu aten-brani iha adorasaun ba Jeová. Porezemplu, Rahab, feto ida neʼebé hela iha sidade Jerikó, nia fiar ba Jeová nia protesaun. Nia hatudu aten-brani hodi subar espiaun naʼin-rua neʼebé Josué haruka no hatudu dalan sala ba mane sira neʼebé buka tuir espiaun sira. Nuneʼe, kuandu sidade Jerikó monu iha ema Israel nia liman, Rahab ho ninia umakain hetan salvasaun. Rahab husik tiha ninia moris nuʼudar feto-aat hodi adora Jeová ho laran-metin, no ikusmai sai Mesias nia beiʼala. (Jos 2:1-6; 6:22, 23; Mt 1:1, 5) Tanba Rahab hatudu fiar no aten-brani, nia hetan bensaun boot husi Jeová!

9. Oinsá mak Débora, Barac, no Jael hatudu aten-brani?

9 Depois Josué mate maizumenus iha tinan 1450 molok Kristu, juis sira mak halaʼo knaar atu tesi lia iha rai-Israel. Maibé, tanba Liurai Jabin husi rai-Kanaan hanehan ema Israel ba tinan 20, Maromak uza profeta-feto ida naran Débora atu hatete ba juis naran Barac atu halo funu hasoru liurai neʼe. Barac halibur mane naʼin-10.000 iha Foho Tabor no sai prontu atu bá funu hasoru Liurai Jabin nia xefe tropa naran Sísera. Sísera tama iha mota Kison neʼebé maran ona hamutuk ho ninia tropa sira no kuda-karreta funu nian hamutuk 900. Kuandu ema Israel sira mós tama iha neʼebá, derrepente deʼit Maromak halo mota tun makaʼas, ida-neʼe halo rai sai dodok no kuda-karreta la bele halai. Barac nia tropa manán, no Sísera nia tropa hotu mate. Sísera halai no hetan protesaun iha feto ida naran Jael nia tenda, maibé kuandu Sísera toba-dukur, Jael oho nia. Hanesan Débora fó-hatene nanis ona ba Barac, inimigu monu iha feto nia liman. Tanba Débora, Barac, no Jael hatudu aten-brani, ema Israel moris hakmatek durante tinan 40. (Juíz 4:1-9, 14-22; 5:20, 21, 31) Maromak nia atan barak, mane no feto, sira mós hatudu fiar no aten-brani hanesan neʼe.

LIUHUSI LIAFUAN, FÓ ATEN-BRANI BA MALU

10. Saida mak hatudu katak ita-nia liafuan bele fó aten-brani ba ema seluk?

10 Ita-nia liafuan bele fó aten-brani ba maluk sira neʼebé serbí Jeová hamutuk ho ita. Maizumenus tinan 1000 molok Kristu, Liurai David hatete ba ninia oan Salomão: “Sai aten-brani no forsa bá, no halo bá buat neʼebé ó presiza halo. Keta taʼuk ka nakdedar, tanba Maromak Jeová, haʼu-nia Maromak, hamutuk ho ó. Nia sei la soe ka husik ó toʼo halo ramata serbisu hotu ba Jeová nia uma.” (1 Crôn 28:20) Salomão hatudu aten-brani no harii Jeová nia templu neʼebé kapás tebes iha Jerusalém.

11. Oinsá mak labarik-feto ida nia liafuan lori bensaun ba ema ida?

11 Maizumenus tinan 900 molok Kristu, labarik-feto ida nia liafuan lori bensaun ba ema moras-lepra ida. Labarik-feto neʼe mak ema Israel neʼebé sai atan ba xefe tropa Síria nian, naran Naaman, neʼebé moras-lepra. Tanba labarik-feto neʼe hatene kona-ba milagre sira neʼebé Jeová halo liuhusi profeta Eliseu, nia hatete ba Naaman nia feen katak se Naaman bá rai-Israel, Maromak nia profeta bele kura ninia moras. Naaman halo tuir, hetan isin-diʼak fali, no sai ema neʼebé adora Jeová. (2 Reis 5:1-3, 10-17) Se ita mak labarik ka joven neʼebé hadomi Jeová hanesan labarik-feto neʼe, Jeová bele fó aten-brani ba ita atu haklaken ba mestre-mestra sira, kolega sira iha eskola, no mós ema seluk.

12. Oinsá mak Liurai Ezequias nia liafuan ajuda povu?

12 Liafuan neʼebé hatoʼo ho didiʼak iha tempu susar bele fó aten-brani ba ema seluk. Maizumenus tinan 700 molok Kristu, kuandu tropa Asíria mai atu ataka Jerusalém, Liurai Ezequias hatete ba povu: “Sai aten-brani no forsa bá. Keta taʼuk ka nakdedar tanba Asíria nia liurai no ema-lubun hotu neʼebé hamutuk ho nia, tanba sira neʼebé hamutuk ho ita barak liu fali sira neʼebé hamutuk ho nia. Ho nia, iha liman ema nian deʼit, maibé ho ita, ita iha Jeová, ita-nia Maromak, atu ajuda ita no halo funu ba ita.” Oinsá mak liafuan neʼe ajuda povu? Bíblia hatete katak “sira sai laran-metin ba Ezequias nia liafuan”! (2 Crôn 32:7, 8) Liafuan hanesan neʼe bele fó aten-brani ba ita rasik no mós ba maluk kristaun sira seluk kuandu ema fó-terus mai ita tanba ita-nia fiar.

13. Obadias fó ezemplu diʼak saida kona-ba hatudu aten-brani?

13 Dala ruma, ita mós hatudu aten-brani liuhusi buat neʼebé ita la hatete sai. Porezemplu, maizumenus tinan 900 molok Kristu, Liurai Acab nia atan ida naran Obadias hatudu aten-brani hodi subar Jeová nia profeta naʼin-100 “hodi fahe limanulu-limanulu iha fatuk-kuak”, atu nuneʼe Liurai-Feto Isabel (Jezabel) labele oho sira. (1 Reis 18:4) Hanesan Obadias, Jeová nia atan barak ohin loron mós hatudu aten-brani hodi la fó sai informasaun kona-ba sira-nia maluk kristaun ba ema neʼebé fó-terus ba sira.

LIURAI-FETO ESTER HATUDU ATEN-BRANI

14, 15. Oinsá mak Ester hatudu fiar no aten-brani? Ida-neʼe lori rezultadu saida?

14 Maizumenus tinan 500 molok Kristu, Liurai-Feto Ester hatudu fiar no aten-brani kuandu ema aat naran Haman halo planu atu oho ema judeu hotu iha rai-Pérsia. Kuandu ema judeu rona kona-ba neʼe, ida-neʼe halo sira triste tebes no sira halo orasaun ba Jeová ho laran tomak. (Ester 4:1-3) Liurai-Feto Ester mós sai laran-susar tebes. Iha tempu neʼebá, ninia primu Mordecai haruka surat ba Ester hodi hatudu lei atu oho ema judeu hotu, no hatete ba Ester atu hasoru liurai hodi husu atu labele oho maluk judeu sira. Maibé, ema neʼebé bá hasoru liurai maski liurai la konvida, ema neʼe bele mate.—Ester 4:4-11.

15 Maski nuneʼe, Mordecai hatete ba Ester: ‘Se ó nonook deʼit, salvasaun sei mai liuhusi dalan seluk. Maibé, karik ba tempu hanesan neʼe mak ó tama liurai nia uma, loos ka lae?’ Nuneʼe, Ester husu ba Mordecai atu halibur ema judeu sira iha sidade Susan no halo jejún hodi hanoin nia. Ester hatete: “Haʼu mós sei halo jejún, no haʼu sei bá hasoru liurai maski ida-neʼe kontra lei; no se haʼu tenke mate, haʼu sei mate.” (Ester 4:12-17) Ester hatudu aten-brani, no tuir livru Ester, Maromak salva duni ninia povu. Ohin loron mós, ema kristaun kose-mina sira ho sira-nia maluk hatudu aten-brani hanesan neʼe iha susar laran, no Maromak “neʼebé rona orasaun” sempre hamutuk ho sira.—Lee Salmo 65:2; 118:6. *

SAI ATEN-BRANI HANESAN JESUS

16. Oinsá mak Jesus hatudu ezemplu diʼak ba labarik no joven sira?

16 Iha loron ida, Jesus neʼebé tinan 12 “tuur hela iha ema matenek sira leet, hodi rona no husu sira”. Liután neʼe, “ema hotu neʼebé rona nia hakfodak ho nia matenek no nia liafuan”. (Lc 2:41-50) Maski Jesus sei labarik, maibé nia iha fiar no aten-brani atu husu pergunta oioin ba ema matenek sira, ka mestre sira iha templu, neʼebé idade boot liu nia. Jesus nia ezemplu neʼe ajuda labarik no joven sira iha kongregasaun kristaun atu uza oportunidade hotu atu “hatán ba ema neʼebé husu” kona-ba sira-nia fiar.—1 Ped 3:15.

17. Tanbasá mak Jesus hatete ba ninia dixípulu sira atu sai “aten-brani”? Tanbasá mak ita presiza hatudu aten-brani?

17 Jesus mós hatete ba ninia dixípulu sira atu sai “aten-brani”. (Mt 9:2, 22) Nia hatete: “Oras sei toʼo mai, loloos mai tiha ona, wainhira imi sei namkari ida-ida ba nia [uma], no husik haʼu mesak; maibé haʼu sei la mesak, basá Aman hela hamutuk ho haʼu. Haʼu fó-hatene buat neʼe ba imi atu imi hetan dame. Iha mundu imi sei hetan susar barak; maibé aten-barani bá, basá haʼu manán tiha mundu.” (Joao 16:32, 33) Maski mundu odi ita hanesan Jesus nia dixípulu sira iha tempu uluk, maibé mai ita hakaʼas an atu la halo tuir mundu nia hahalok. Hodi hanoin didiʼak kona-ba Jesus nia ezemplu, ida-neʼe ajuda ita atu hatudu aten-brani no la husik mundu aat neʼe hafoʼer ita. Jesus manán tiha mundu aat neʼe, no ita mós bele manán.—Joao 17:16; Tgo 1:27.

“ATEN-BRANI BÁ!”

18, 19. Oinsá mak Paulo hatudu fiar no aten-brani?

18 Apóstolu Paulo mós tahan susar oioin. Porezemplu, loron ida, se soldadu Roma la salva Paulo, karik ema judeu sira iha Jerusalém oho nia. Maibé, iha kalan, “Naʼi hamriik iha nia oin hodi dehan: ‘Aten-barani bá! Basá nuʼudar ó fó sasin [kona-ba] haʼu iha Jerusalém, nuneʼe mós ó sei fó sasin [kona-ba] haʼu iha Roma.’” (Apos 23:11) Paulo halo duni ida-neʼe.

19 Paulo hatudu aten-brani hodi fó konsellu makaʼas ba “apóstolu boot sira” neʼebé buka atu estraga kongregasaun iha Korinto. (2 Kor 11:5; 12:11) La hanesan ho apóstolu falsu sira-neʼe, Paulo hatudu ho klaru katak nia mak apóstolu neʼebé loos. Porezemplu, ema hatama nia iha dadur laran, ema baku nia, nia hasoru perigu oioin nuʼudar nia laʼo rai, nia mós hetan perigu seluk, sai hamlaha, hamrook, no iha kalan barak nia la bele toba, no mós nia hanoin tebetebes kona-ba ninia maluk kristaun sira. (Lee 2 Korinto 11:23-28.) Paulo nia ezemplu kona-ba fiar no aten-brani hatudu ho klaru katak Maromak mak fó forsa ba nia!

20, 21. (a) Fó toʼok ezemplu ida kona-ba hatudu aten-brani. (b) Iha situasaun saida deʼit mak ita presiza hatudu aten-brani? Ita bele fiar saida?

20 La’ós katak ema kristaun hotu hetan terus makaʼas husi ema neʼebé kontra lia-loos. Maski nuneʼe, ita hotu tenke hatudu aten-brani atu tahan hasoru susar oioin iha ita-nia moris. Porezemplu, mane joven ida iha rai-Brazíl uluk hola parte iha grupu aat ida. Kuandu nia estuda Bíblia, nia aprende katak nia presiza troka ninia moris, maibé baibain ba ema neʼebé sai husi sira-nia grupu, nia tenke mate. Maski nuneʼe, joven neʼe halo orasaun no koʼalia ba grupu nia ulun hodi esplika husi Bíblia tansá mak nia tenke sai husi grupu neʼe. Rezultadu mak grupu nia ulun husik nia sai, no ikusmai joven neʼe sai haklaken-naʼin.

21 Kuandu ita haklaken, ita presiza hatudu aten-brani. Iha eskola, labarik no joven kristaun sira presiza hatudu aten-brani hodi bele laran-metin ba Jeová. Iha serbisu-fatin, ita mós presiza hatudu aten-brani atu husu feriadu ba patraun hodi bele tuir programa hotu iha reuniaun boot. Sin, ita tenke hatudu aten-brani iha situasaun oioin. Maibé, Jeová sei rona orasaun neʼebé ita hatoʼo ba nia ho fiar. (Tgo 5:15, MF) Liután neʼe, Jeová bele ajuda ita liuhusi ninia espíritu santu hodi fó “aten-brani no forsa” mai ita!

[Nota–rodapé]

^ par. 15 Salmo 65:2: “Oh, Ita neʼebé rona orasaun, ba Ita mak ema hotu sei mai.” Salmo 118:6: “Jeová hamutuk ho haʼu; haʼu sei la taʼuk buat ida. Ema bele halo saida mai haʼu?”

[Pergunta estuda nian]

[Dezeñu iha pájina 11]

Enoc haklaken ho aten-brani iha mundu aat

[Dezeñu iha pájina 12]

Jael hatudu aten-brani