Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

“Jutikita[m] pëkunata musyatsirqö”

“Jutikita[m] pëkunata musyatsirqö”

“Jutikita[m] pëkunata musyatsirqö”

“Kë munduchö nunakunapita entregamanqëki kaqkunatam jutikita musyatsirqö. [...], jutikita[m] pëkunata musyatsirqö y musyatsishaqran” (JUAN 17:6, 26).

¿Ima nitataq Jesus munarqan? Yachatsikur purinqanchömi Jesusqa Diospa jutinta musyatsikurqan. Hebreu Idiömachö Qellqayanqanta leyirpis Diospa jutintaqa parlarqanchi, y tsëtaqa seguïdum ruraq (Lücas 4:16-21). Qateqninkunatapis kënö mañakuyänampaqmi yachatsirqan: “Teyta, jutillëki respetashqa këkullätsun” (Lücas 11:2).

¿Imatataq punta cristiänukuna rurayarqan? Jerusalenchö cristiänukunata dirigeqkunawan parlarmi apostol Pëdru nirqan, “jutinta apayänampaq” wakin nunakunata Dios akrashqa kanqanta (Hëchus 15:14). Apostolkuna y Jesuspa wakin qateqninkunapis kënö nirmi willakuyarqan: “Teyta Jehoväpa jutinman confiakoqkunaqa salvashqam kayanqa” (Hëchus 2:21; Romänus 10:13). Qellqayanqanmampis Diospa jutintam churayarqan. Judïukuna patsätsiyanqan leykuna qellqaranqan Tosefta libruchömi willakun, cristiänukuna qellqayanqanta ninawan ushakätsiyanqanta. Tsë librutaqa 300 wata witsanmi qellqar ushayarqan. Tsëchömi këta nin: “[Jesuspita willakoq chuskun librukunata] y Diospa contran kaqkuna qellqayanqan librukunataqa [capazchi judïu cristiänukuna qellqayanqanta], ama ninapita salvayankitsu, sinöqa Diospa jutinta willakuyanqanwan juntu këkäyanqanchö ushakänanta dejayanki”.

¿Pikunatan kanan witsanqa tsëta rurayan? Estädus Unïduschö Consejo Nacional de las Iglesias de Cristo niyanqan permitiptin, rurayanqan Revised Standard Version niyanqan Bibliapa qallananchömi këta nin: “Mas dioskuna mana kaptin y tsëkunapita jukläya kanqanta rikätsikunantsik mana precisaptinmi, judaismu religionchö kaqkunaqa cristiänukuna manaraq yuriyämuptin, jukllëlla y piwampis mana igualaq Diosta ima jutiwampis reqita dejayarqan, y cristiänukuna creinqantsikpaqpis tsëqa mana allim kanman”. Tsëmi tsë Bibliachöqa Diospa jutinta churayänampa rantin Señor nirlla churayarqan. Tsënöllam Vaticänu niyanqanchö kaqkunapis, obispu kaqkunata kënö nir mandayarqan: “Iglesiachö imatapis celebrar, cancionkunata cantar o Diosman mañakurqa, manam tetragrammaton YHWH niyanqan palabrakunawan yurimoq Diospa Jutinta utilizäyänëkitsu ni parlayänëkitsu”. a

¿Kanan witsanqa pikunallapis Diospa jutinta utilizäyanku y musyatsikuyanku? Awmi, y Sergey jutiyoq jövinpis tsënö kanqantam musyarirqan. Pëqa quinci watayoqnö këkarmi, Kirguistan nacionchö pelïculata rikëkar Diospa jutin Jehovä kanqanta wiyarqan. Tsëpitaqa manam chunka watapa tsë jutita yapë wiyarqantsu. Tsë witsanmi Estädus Unïdusta ëwakurqan, y tsëchömi Jehoväpa testïgunkuna wayinman charnin Diospa jutin ima kanqanta Bibliachö rikätsiyarqan. Diospa jutinta yachatsikoq religionta tarirmi Sergeyqa alläpa kushikurqan. “Jehová Dios” jutipaqmi juk diccionariuchö këta nin: “Llapampitapis mas alli kaq Dios. Jehoväpa testïgunkunaqa pëllatam adorayan” (Webster’s Third New International Dictionary).

[Musyanëkipaq]

a Quechuachöqa, Jehovä nirmi Diospa jutintaqa mas traduciyan.