Skip to content

Skip to table of contents

Haksolok ho ita-nia esperansa

Haksolok ho ita-nia esperansa

Haksolok ho ita-nia esperansa

“[Iha] esperansa moris rohan-laek nian neʼebé Maromak hakotu ona horiuluk kedas. Nia la bosok.”—TITO 1:2.

HODI HANOIN-HETAN FALI

Oinsá mak ita hatene katak lalehan haksolok kuandu ema kose-mina ida laran-metin toʼo mate?

Bainhira mak esperansa ba bibi seluk sei sai loos?

Atu ita-nia esperansa bele sai loos, ita presiza halo saida deʼit?

1. Oinsá mak ita-nia esperansa ajuda ita?

JEOVÁ mak “Maromak esperansa nian”. Kuandu apóstolu Paulo hatete nuneʼe, nia mós hatete katak Jeová bele ‘halo ita nakonu ho ksolok no dame’, atu ita “hetan esperansa waʼin liután husi kbiit espíritu santu nian”. (Rom 15:13) Dala ruma, susar neʼebé ita hasoru iha ita-nia moris bele sai hanesan tasi fuik. Maibé, se ita-nia esperansa metin iha ita-nia laran, ida-neʼe sei ajuda ita atu nafatin sente haksolok no dame hodi bele tahan susar saida deʼit neʼebé ita hasoru. Esperansa hanesan neʼe sai “ankor diʼak no metin” ba ita hotu, inklui ema kristaun kose-mina no mós ema kristaun seluk. (Ebr 6:18, 19) Hodi kaer metin ba ita-nia esperansa, ida-neʼe sei ajuda ita la husik ita-nia fiar sai fraku.—Lee Ebreu 2:1; 6:11.

2. Ema kristaun sira neʼebé moris ohin loron iha esperansa oin rua saida? Tanbasá mak importante ba “bibi seluk” atu buka-hatene kona-ba ema kose-mina sira-nia esperansa?

2 Ema kristaun sira neʼebé moris iha loron ikus sira-neʼe iha esperansa oin rua. Ema kristaun kose-mina husi “bibi luhan kiʼik”, sira iha esperansa atu bá lalehan hodi hetan moris neʼebé la bele mate, no atu sai liurai no amlulik hamutuk ho Kristu iha ninia Reinu. (Lc 12:32; Apok 5:9, 10) “Ema-lubun boot” husi “bibi seluk” iha esperansa atu moris ba nafatin iha rai iha Kristu nia ukun okos. (Apok 7:9, 10; Joao 10:16) Sira neʼebé parte husi bibi seluk labele haluha katak sira-nia salvasaun depende ba sira-nia hahalok atu apoia Kristu nia “alin kiʼik sira” neʼebé sei iha rai. (Mt 25:34-40) Hanesan ema kose-mina sira sei hetan sira-nia kolen, bibi seluk mós sei hetan duni sira-nian. (Lee Ebreu 11:39, 40.) Ulukliu, mai ita koʼalia kona-ba ema kose-mina sira-nia esperansa.

ESPERANSA BA EMA KOSE-MINA

3, 4. Oinsá mak Jeová “hafoun” ema kristaun kose-mina “ba esperansa moris foun nian”? Saida mak esperansa neʼe?

3 Apóstolu Pedro hakerek karta rua ba ema kristaun kose-mina sira neʼebé “Maromak fihir” ona. (1 Ped 1:1, 2) Pedro nia karta rua neʼe ajuda ita atu hatene kona-ba esperansa furak neʼebé Jeová fó ba ema kristaun kose-mina sira husi bibi luhan kiʼik. Iha ninia karta primeiru, Pedro hakerek: “Kmanek ba Maromak, ita Naʼi Jesus Kristu nia Aman. Tan nia laran-luak, Nia hafoun ita ba esperansa moris foun nian, husi Jesus Kristu nia moris-hiʼas husi mate, atu simu liman-rohan neʼebé sei la mohu, sei la foʼer, sei la lakon, maibé rai hela ona iha lalehan ba imi neʼebé Maromak nia kbiit tahan tan imi-nia fiar, hadiʼa daudaun atu mosu iha loron ikus. Buat hirak-neʼe fó ksolok ba imi.”—1 Ped 1:3-6.

4 Ema kristaun sira neʼebé Jeová hili atu ukun hamutuk ho Kristu iha lalehan, Jeová “hafoun” sira nuʼudar ninia oan. Sira hetan kose-mina ho espíritu santu atu sai liurai no amlulik hamutuk ho Kristu. (Apok 20:6) Pedro hatete katak tanba Maromak “hafoun” sira, ida-neʼe fó ba sira “esperansa moris foun nian”, katak esperansa atu simu “liman-rohan neʼebé sei la mohu, sei la foʼer, sei la lakon”, neʼebé rai hela “iha lalehan”. Esperansa ida-neʼe “fó ksolok” duni ba sira! Maibé, atu sira-nia esperansa sai loos, sira tenkesér laran-metin toʼo rohan.

5, 6. Tanbasá mak ema kristaun kose-mina sira tenke laran-metin nafatin?

5 Iha Pedro nia karta segundu, nia hatete ba ema kristaun kose-mina sira atu ‘hametin buat neʼebé sira simu tiha’ hodi bele simu sira-nia kolen iha lalehan. (2 Ped 1:10) Sira tenke hakaʼas an nafatin atu hatudu hahalok diʼak nuʼudar ema kristaun, hanesan fiar, laran-manas kona-ba Maromak, no domin ba malu. Pedro hatete: “Wainhira imi iha ona buat sira-neʼe no imi iha barak, sira-neʼe sei hadook imi husi hahalok neʼebé folin-laek eh ai-fuan la iha.”—Lee 2 Pedro 1:5-8.

6 Kuandu Kristu Jesus hatoʼo liafuan ba katuas kristaun kose-mina sira iha kongregasaun Filadélfia iha Ásia Menór, nia dehan: “Tanba ó halo tuir haʼu-nia liafuan hodi tahan terus sira ho pasiénsia, haʼu sei bali ó husi tempu babeur nian neʼebé sei mosu ba raiklaran tomak, atu koko povu hotu raiklaran neʼe nian. Haʼu sei mai lalais. Laran-metin bá kona-ba buat neʼebé ó iha ona, atu ema la bele hadau ó-nia koroa.” (Apok 3:10, 11) Ida-neʼe hatudu katak se ema kristaun kose-mina ida la kontinua atu hatudu laran-metin, nia la bele simu “kolen glória nian” neʼebé Jeová promete atu fó ba sira neʼebé hatudu laran-metin ba Nia toʼo mate.—1 Ped 5:4; Apok 2:10.

TAMA IHA MAROMAK NIA REINU

7. Judas hakerek kona-ba esperansa furak saida?

7 Maizumenus iha tinan 65, Jesus nia alin Judas hakerek karta ba ninia maluk kristaun kose-mina sira neʼebé Maromak “bolu ona”. (Jud 1; kompara ho Ebreu 3:1.) Nia hakerek hodi koʼalia kona-ba ema kristaun kose-mina hotu nia esperansa atu hetan “maksoin” ka salvasaun. (Jud 3) Maski Judas iha buat seluk neʼebé nia presiza hakerek, maibé nia ramata ninia karta badak neʼe hodi temi esperansa furak neʼebé ema kristaun kose-mina sira hotu hein, hodi dehan: “Ba Nia neʼebé bele tulun atu imi la bele monu hodi halo imi sala-laek no haksolok iha nia futar oin, ba Maromak mesak deʼit, ita-nia Maksoin, husi Jesus Kristu ita Naʼi, glória, kmanek, kbiit no naran boot horiuluk, ohin no tinan ba tinan!”—Jud 24, 25.

8. Oinsá mak ita hatene katak lalehan haksolok kuandu ema kose-mina ida laran-metin toʼo mate?

8 Nuneʼe, ema kristaun kose-mina sira hakarak Maromak atu tau matan ba sira atu sira “labele monu” ka halo sala ruma hodi sira laran-metin nafatin toʼo mate. Sira iha esperansa katak Jesus Kristu sei halo sira moris hiʼas fali nuʼudar kriatura espíritu nian neʼebé sala-laek hodi haksolok iha Maromak nia oin. Kuandu ema kose-mina ida laran-metin toʼo mate, nia sei hetan moris-hiʼas ho “isin espíritu nian”, neʼebé “la bele dodok . . ., [no] kmanek liu”. (1 Kor 15:42-44) Se lalehan “haksolok tanba ema maksalak ida neʼebé hakribi nia sala”, lalehan haksolok liután kuandu ema kristaun kose-mina ida laran-metin toʼo mate. (Lc 15:7) Sin, Jeová hamutuk ho kriatura espíritu hotu neʼebé laran-metin ba nia sei haksolok kuandu ema kose-mina ida moris hiʼas fali hodi simu ninia kolen ho “haksolok”.—Lee 1 Joao 3:2.

9. Pedro nia liafuan iha 2 Pedro 1:10, 11 hatudu saida kona-ba ema kose-mina sira? Oinsá mak esperansa neʼe ajuda ema kose-mina sira?

9 Apóstolu Pedro mós hakerek ba ema kristaun kose-mina sira kona-ba kolen neʼebé sira sei hetan se sira laran-metin nafatin toʼo rohan, hodi dehan: “Nuneʼe, ho kmanek waʼin, imi bele tama iha ita Naʼi no Maksoin, Jesus Kristu, nia reinu rohan-laek.” (2 Ped 1:10, 11) Pedro nia liafuan neʼe hatudu katak ema kose-mina sira sei tama iha lalehan ho glória no katak sira sei haksolok ho bensaun barak neʼebé sira sei hetan. Iha lalehan, bainhira sira hanoin-hetan fali oinsá sira moris ho laran-metin iha rai, ida-neʼe sei halo sira sente haksolok no agradese tebes ba Maromak. Esperansa neʼe fó forsa ba ema kristaun kose-mina neʼebé sei iha rai atu laran-metin nafatin.—1 Ped 1:13.

ESPERANSA BA BIBI SELUK

10, 11. (a) Bibi seluk iha esperansa saida? (b) Bainhira mak esperansa ba bibi seluk sei sai loos?

10 Apóstolu Paulo hakerek ba “Maromak nia oan sira” neʼebé kose-mina kona-ba sira-nia esperansa furak atu sai “liman-rohan naʼin hamutuk ho Kristu”. Tuirmai, nia mós hakerek kona-ba esperansa neʼebé Jeová fó ba bibi seluk neʼebé sura labele, hodi dehan: “Mundu tomak hein manamanas tempu wainhira sei hatudu Maromak nia oan sira [ema kose-mina sira], basá mundu tomak sai tiha folin-laek, laʼós tan nia rasik hakarak, maibé tanba Ida neʼebé halo nia sai nuneʼe nia hakarak iha esperansa; basá mundu neʼe sei sai husi situasaun atan nian neʼebé sei dodok, hodi halo parte, nuʼudar Maromak nia oan, iha ema neʼebé laʼós atan nia kmanek.”—Rom 8:14-21.

11 Jeová fó “esperansa” ba ema kuandu nia promete katak liuhusi “bei-oan”, nia sei salva ema husi Diabu Satanás, “samea uluk nian”. (Apok 12:9; Gên 3:15) Parte primeiru husi “bei-oan” neʼe mak Jesus Kristu. (Gal 3:16) Jesus nia mate no moris-hiʼas fali fó esperansa ba ema hotu katak sira bele sai livre husi sala no mate. Esperansa neʼe sei komesa sai loos “wainhira sei hatudu Maromak nia oan sira” ka ema kose-mina sira. Jeová sei hatudu sai sira nuʼudar parte segundu husi “bei-oan” bainhira sira serbisu hamutuk ho Kristu atu halakon Satanás nia mundu aat. (Apok 2:26, 27) Ida-neʼe sei lori salvasaun ba bibi seluk neʼebé sai husi terus boot.—Apok 7:9, 10, 14.

12. Bensaun saida deʼit mak ema kose-mina sira sei lori ba ema hotu?

12 Kristu nia Ukun ba Tinan Rihun Ida sei lori kmaan ba ema iha “mundu tomak”! Iha tempu neʼebá, Jeová mós sei hatudu sai “Maromak nia oan sira” bainhira sira serbisu hamutuk ho Kristu nuʼudar amlulik sira no fó bensaun ba ema hotu liuhusi Jesus nia sakrifísiu. Ema neʼebé hakruʼuk an ba Kristu nia Ukun, neineik-neineik sira sei “sai husi situasaun atan nian neʼebé sei dodok” ka sai livre husi rezultadu aat hotu husi sala no mate. Sira neʼebé laran-metin nafatin ba Jeová durante Jesus nia Ukun ba Tinan Rihun Ida no laran-metin nafatin kuandu Maromak husik Satanás atu koko ema ba dala ikus, sira-nia naran sei hakerek ba nafatin iha “livru moris nian”. Iha tempu neʼebá, sira sei haksolok ‘nuʼudar Maromak nia oan neʼebé laʼós atan tan’. (Apok 20:7, 8, 11, 12) Ida-neʼe mak esperansa neʼebé furak tebes!

KAER METIN BA ITA-NIA ESPERANSA

13. Oinsá mak ita-nia esperansa bele sai loos? Bainhira mak Jesus Kristu sei “mosu mai”?

13 Informasaun husi Pedro nia karta rua neʼe ajuda ema kose-mina no bibi seluk atu kaer metin ba esperansa neʼebé Maromak fó ba grupu rua neʼe. Pedro hatete katak sira-nia esperansa bele sai loos laʼós tanba sira-nia hahalok, maibé tanba Jeová nia grasa, ka laran-diʼak. Nia hakerek: “Fó laran bá, . . . tau imi-nia esperansa tomak ba grasa neʼebé sei mosu ba imi wainhira Jesus Kristu mosu mai.” (1 Ped 1:13) Jesus Kristu sei “mosu mai” bainhira nia toʼo mai atu fó kolen ba ema neʼebé tuir nia ho laran-metin no atu halakon ema aat.—Lee 2 Tesalonika 1:6-10.

14, 15. (a) Atu bele kaer metin ba ita-nia esperansa, ita tenke hanoin kona-ba saida? (b) Pedro fó konsellu saida?

14 Atu bele kaer metin ba ita-nia esperansa, ita tenke hanoin nafatin kona-ba “Naʼi [Jeová] nia loron” neʼebé besik ona atu mai. Iha loron neʼebá, Jeová sei halakon “lalehan sira” ohin loron nian ka ema nia ukun, no “rai” ka ema aat sira ho “buat hotu” neʼebé iha rai. Tan neʼe, Pedro hatete: “Imi-nia moris no imi-nia hamtaʼuk Maromak sei sai oinsá loos, hodi hein no halo mosu lalais mai Maromak nia loron nia hiʼit an mai, wainhira lalehan sira neʼebé ahi han lakon tiha . . . no sei nabeen?”—2 Ped 3:10-12.

15 Liután neʼe, Pedro hatete katak sei iha “lalehan foun” no “rai foun”. Neʼe katak Jesus Kristu nia governu no ema neʼebé laran-metin sei troka fali ema nia governu sira no ema aat hotu. (2 Ped 3:13) Depois, Pedro fó konsellu kona-ba oinsá ita bele “hein” ka kaer metin ba ita-nia esperansa atu moris iha mundu foun, hodi dehan: “Neʼe duni, doben sira, hodi hein buat sira-neʼe, hakaʼas an atu moris la foʼer no sala-laek iha Naʼi futar oin, iha dame laran.”—2 Ped 3:14.

MORIS TUIR ITA-NIA ESPERANSA

16, 17. (a) Ita tenke halo saida deʼit atu hatudu katak ita kaer metin ba ita-nia esperansa? (b) Atu ita-nia esperansa bele sai loos, ita presiza sai ema hanesan saida?

16 Maski importante ba ita atu kaer metin ba ita-nia esperansa, maibé ita mós tenke hakaʼas an atu moris tuir esperansa neʼe. Tan neʼe, ita tenke haree didiʼak ita ema “oinsá loos” kona-ba halo tuir Bíblia nia matadalan. Ida-neʼe inklui “hatudu hahalok diʼak iha jentiu sira leet” hodi moris tuir Maromak nia matadalan kona-ba morál. (2 Ped 3:11; 1 Ped 2:12) Ita mós tenke “hadomi malu” hodi halo buat hotu neʼebé ita bele halo atu hametin ita-nia unidade ho irmaun-irmán sira iha mundu tomak, no mós iha ita rasik nia kongregasaun. (Joao 13:35) Liután neʼe, ita hatudu katak ita “hamtaʼuk Maromak” liuhusi ita-nia hahalok neʼebé ajuda ita atu hametin ita-nia relasaun ho Jeová, hanesan halo orasaun ho laran, badinas lee Bíblia loron-loron, estuda Bíblia mesak, halaʼo adorasaun família nian, no mós hola parte beibeik atu haklaken kona-ba “lia-foun reinu nian”.—Mt 24:14.

17 Ita hotu presiza sai ema neʼebé Jeová simu hodi bele hetan salvasaun kuandu mundu aat neʼe sei “mohu lakon”. Hodi sai ema hanesan neʼe, ita-nia “esperansa moris rohan-laek nian neʼebé Maromak hakotu ona horiuluk kedas” sei sai loos.—Tito 1:2.

[Pergunta estudu nian]

[Dezeñu iha pájina 22]

Jeová “hafoun” ema kristaun kose-mina sira “ba esperansa moris foun nian”

[Dezeñu iha pájina 24]

Kaer metin ba ita-nia esperansa nuʼudar família