Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jesucristjjata jisktʼäwinaka ukat qhanañchäwinaka

Jesucristjjata jisktʼäwinaka ukat qhanañchäwinaka

Jesucristjjata jisktʼäwinaka ukat qhanañchäwinaka

“Jaqejj ¿khitiw sapjjetus nayarojja?” (LUCAS 9:18.)

JESUSAJJ kunjamsa arkirinakapajj jupat amuyapjje uk yatiñ munäna, kunattejj walja jaqenakajj kunaymanwa jupat amuyapjjäna. Ukampis khitins Jesusajja, ukajj wali amuyañjamäskänwa. Jupajj janiw yaqhaqtas sarnaqerïkänti, ni imantasirïkänsa. Jaqenakajj jupa chikapjjapunirïnwa. Ukat jupar uñtʼapjjañapsa Jesusajj wal munarakïna, ukatwa khitinakatï istʼañ munapkäna ukanakar taqewjan Diosan arunakap yatichirïna (Lucas 8:1).

Arsutapata ukat luratapatwa juparojj sum uñtʼsna. Ukat Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan qellqatanakaw yanaptʼistaspa, uka qellqatanakajj Diosan amuytʼayatawa. Ukanakanwa kunatï Jesusat cheqäki uk yatjjatsna (Juan 17:17). *

JISKTʼA: ¿Nayra sarnaqäwinakat qellqatanakan Jesusjjat parlpachäti?

QHANAÑCHÄWI: Jïsa. Nayra patak maranakan uka toqet yatjjattʼat Josefo ukat Tácito jupanakajja, Jesusajj utjaskapunïnwa sasaw sapjje. Ukat Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan qellqatanakanwa Jesusajj jan aleq cuentokitap jan ukajj cheqapun utjatap qhanañchi. Ukatjja kunapachasa, kawkhansa jupajj jakäna taqe ukanaksa sum qhanañcharaki. Amuytʼañataki: Lucas qellqatanjja, kuna maras Jesusajj Diosan arunakap yatiyañ qalltäna uk qhanañchañatakejja, paqallq apnaqerinakan sutinakapwa ayti. Ukat nayra sarnaqäwinakat qellqatanakanjja uka jaqenakajj cheqapun utjatap qhanañchi (Lucas 3:1, 2, 23).

Jesusajj cheqapun utjaskatapatjja walja qhanañchäwinakaw utji. Kunjamtï Evidence for the Historical Jesus (Pruebas históricas de la existencia de Jesús), sat libronjja, “khaya nayra patak maranakanjja Nazaretankir Jesusajj utjaskapunïnwa sasaw uka toqet walja yatjjattʼatanakajj sapjje”.

JISKTʼA: ¿Jesusamp Diosampejj pachpakippachati?

QHANAÑCHÄWI: Janiwa. Jesusajj janipuniw awkipampi kikpakipkaspas ukham uñachtʼaykänti. Walja kutiw Jehová * Dios awkipar istʼirïtap uñachtʼayäna. Ukatwa ‘nayan Diosaja’ ukat ‘juma sapakiw cheqpach Diosätajja’ sasajj sirïna (Juan 20:17; 17:3). Kunjamatï mä irnaqerejj khitiruti istʼañapäki ukarojj “jefe” jan ukajj “jupaw aka irnaqäwin jilïrejja” sasin siskejja ukamp sasiwa.

Nayampi Diosampejj janiw pachpapkti sasaw Jesusajj sirïna. Mä kutejja, uñisirinakapaw apnaqäwipat pächasiyañ munapjjäna. Ukat jupanakarojj akham säna: “Jumanakan leyinakamanjja akham qellqatawa: ‘Pani testigotejj mayak arsupjje ukhajja cheqawa’, ukhamajja naya pachpawa nayatak mä testigötjja, khitankitu uka Awkejjajj maynïri testigorakiwa” sasa (Juan 8:17, 18). Uka qhanañchatarjamajja, Jehová Diosas ukat Jesusas yaqh yaqhapjjewa janiw mayakipkiti. *

JISKTʼA: Jesusajj aleq suma jaqekïpachänti?

QHANAÑCHÄWI: Janiwa. Jan ukasti kunayman wakiskir luräwinakwa Diosan munañap phoqhañatak luräna. Uk mä qhawqhanak uñjañäni.

‘Diosan mä sapa Yoqapa.’ (Juan 3:18.) Janïr aka Oraqen naskasajj alajjpachanwa jakäwipajj qalltäna uk sum yatisïna. ‘Nayasti alajjpachat jutta’ sasaw sarakïna (Juan 6:38). Cheqansa Jesusaruw Diosajj nayraqat luräna. Ukat juparakiw awkipar taqe kun lurañatak yanaptʼarakïna. Ukatjja ‘Awkin mä sapa yoqapa’ satarakiwa, kunattejj jupa saparukiw Diosajj jan khitin yanaptʼat luräna (Juan 1:3, 14; Colosenses 1:15, 16).

‘Jaqen Yoqapa.’ (Mateo 8:20.) Jesusajj jupat parlkasinjja walja kutiw ‘Jaqen Yoqapa’ sasin säna, ukajja evangelio qellqatanakanjj niya 80 kutiw uñsti. Ukham sasinjja jupajj cheqapun jaqetapwa uñachtʼayäna, janiw Diosat jaqer tukutakänti. Ukampisa ¿Kunjamaraki Diosan sapa Yoqapasti jaqjam nasispasti? Qollan ajayup toqnamwa Diosajj Yoqapan jakäwipjja María sat mä virgen tawaqon purakapar uchatayna. Ukhamatwa, Jesusajj alajjpachan jakkasinjja aka Oraqen jan juchani jaqjam nasjjäna (Mateo 1:18; Lucas 1:35; Juan 8:46).

“Yatichiri.” (Juan 13:13.) Jesusajj Diosan reinopat jaqenakar yatichiri qhitanitätapjja, qhan uñachtʼayäna (Mateo 4:23; Lucas 4:43). Kunas Diosan reinopajja ukat kunjamsa Diosan munañap phoqhasiñapatakejj yanaptʼani ukanakjja, taqenin amuytʼkañwa qhan yatichirïna (Mateo 6:9, 10).

‘Aru.’ (Juan 1:1.) Diosajj Jesusarojj Jupjjat parlañapatakiw ajllitayna, ukat Jesús toqew yaqhanakar yatiyi, ukat aka Oraqensa ukhamaraki jupa toqnam yatiyaraki (Juan 7:16, 17).

JISKTʼA: ¿Jesusajj jutaniw sat Mesiasapachänti?

QHANAÑCHÄWI: Jïsa ukhamawa. Jehová Diosan amtanakap phoqhañatakiw maynejj jutani sasaw Biblian profecianakapajj qhanañchäna. Mayniw jutani sasinjja, Mesías jan ukajj Cristotwa parlaskäna, uka sutinakajja, “ajjllita” sañ muni. Mä kutejja, samariankir mä warmejj akham sasaw Jesusar säna: “Nayajj yattwa Cristo sutini Mesiasan jutañapa” sasa. ¿Kamsans Jesusajja? “Ukajj nayätwa, khititejj jumamp parlki uka” sasa (Juan 4:25, 26).

Ukampis ¿kunanakas Jesusan cheqapun Mesiasatap uñchtʼayistu? Uk amuytʼañatakejja kimsa qhanañchäwinakaw utji, ukat kimspach apthapitajja sum amuytʼayistani. Ukhamajj uk yatjjatañäni.

Jesusajj khitits jutäna. Bibliarjamajja mesiasajj Abrahamana ukat Davitan familiapatwa jutañapäna (Génesis 22:18; Salmo 132:11, 12). Cheqansa, Jesusajj jupanakatwa jutäna (Mateo 1:1-16; Lucas 3:23-38).

Jesusajj kuna profecianaksa phoqhañapäna. Hebreo Arut Qollan Qellqatanakan Mesiasan jakäwipajj kunjamanisa aka Oraqen uk sum qhanañchasïna. Jesusajj taqe ukanakwa phoqhawayäna. Ukanakat mä qhawqhajj akanakanwa: Belén markanwa nasini (Miqueas 5:2; Lucas 2:4-11), Egiptotwa jawsanini (Oseas 11:1; Mateo 2:15) ukat “janiw mä chʼakhapas pʼakjatakaniti” sasa (Salmo 34:20; Juan 19:33, 36). Uka profecianakap phoqhasiñapatakejj janiw Jesusajj aleqat maytʼaykaspänti. *

Jehová Dios kipkaw jupat qhanañchäna. Kunapachatï Jesusajj nasïna ukhajja, mä qhawqha awatirinakaruw Jehová Diosajj yatiyäna mä ángel toqnama “Mesiasaw nasi” sasa (Lucas 2:10-14). Ukatjja, Diosan Arunakap yatiykäna ukhajja, Jehová Diosajj walja kutiw alajjpachata wawapar munasitapjja qhanañcharakïna (Mateo 3:16, 17; 17:1-5). Yaqhasti milagronak lurañapatakiw Jehová Diosajj chʼam churäna, ukhamatwa Jesusajj cheqapun Mesiasatap amuyaraktanjja, (Hechos 10:38).

JISKTʼA: ¿Kunatsa Jesusajj tʼaqhesiñapäna ukat jiwañaparakïna?

QHANAÑCHÄWI: Jesusajj jan kuna juchaniw nasïna, ukhamajj jiwañajj janiw jupatakikänti. Janirakiw mä jan wali lurir jaqjjam lawar chʼakkatat jiwañapas wakiskarakinti. Kunjamtï tʼaqhesiñapäkän uk sum yatïna, ukat yatkasaw tʼaqhesiwayi ukat mä jan wali jaqëkaspas ukham jiwawayaraki (Mateo 20:17-19; 1 Pedro 2:21-23).

Biblian profecianakarjamajja, Mesiasajj tʼaqhesiñapänwa ukat jaqenakan juchanakap qhespiyañatakejj jiwañaparakïnwa (Isaías 53:5; Daniel 9:24, 26). Ukat kunarus aka Oraqer jutäna ukjja Jesusajj sum qhanañchäna akham sasa: ‘Jakäwij chuririw jutta jaqenakar qhespiyañataki’ sasa (Mateo 20:28). Ukhamajja, khitinakatï Jesusan jakäwip loqtasitapar iyawsapki ukanakaw juchatsa, jiwañatsa qhespiyatani, ukat wiñayatakiw aka Oraqen mä suma paraison jakasipjjäni (Juan 3:16; 1 Juan 4:9, 10). *

JISKTʼA: Jesusajj jiwatanak taypit jaktayatänwa sasajj ¿kunatsa ukham sistanjja?

QHANAÑCHÄWI: Jesusajj jiwatanak taypit jaktayatañapjja sum yatïna (Mateo 16:21). Ukampis janiw jupa pachpasa ni Biblia qellqerinakasa jupa pachpakiw jaktäna sasajj qhanañchapkiti. Cheqas janiw kunakipansa jupa pachpajj jaktkaspati. Antisasa Jehová ‘Diosaw Jesusarojj jiwatat jaktayi, jiwañar atipjayasa’ (Hechos 2:24). Ukhamajja, niyakejay Jehová Diosajj utjiwa ukat Juparakiw taqe kuns luri sasajj sistanjja, ukhamajj Jupaw wawaparojj jaktayäna uk janiw kunakipansa pächasksnati (Hebreos 3:4).

¿Jesusarojj Diosaw jaktayi sasajj kunats sistanjja? Uk jichhajj uñjañäni.

Uñjirinakaw utji. Jesusan jiwatapat 22 maranak pasjjän uka qhepatwa apóstol Pablojj Jesusan 500 arkirinakapaw jaktanit Jesusarojj uñjapjjätayna, jupanakat jila partejj jakasipkänwa sasaw qellqatayna (1 Corintios 15:6). Inas mä pä uñjirirojj jan creyipkchispati ukampis 500 uñjirinakatjja janiw pächasipkaspati.

Jan pächaskay uñjirinakaw utji. Jesusan nayra arkirinakapaw kunanakas cheqpachpun pasäna uk sum yatipjjäna. ¿Kamsapjjänsa? Diosaw juparojj jiwatanak taypit jaktayi sasaw jan ajjsartʼayasisa yatiyapjjäna (Hechos 2:29-32; 3:13-15). Cheqansa Jesusajj jiwatanak taypit jaktayatawa siski uka yatichäwejja cristianonakan cheqa yatichäwipawa (1 Corintios 15:12-19). Jakäwip aptʼasirjamapkchïnsa Jesusan jaktataparojj iyawsasipkakïnwa uk yatiyañjja janiw ajjsarapkänti (Hechos 7:51-60; 12:1, 2). Jumajj ¿kunatï jan cheqäki uka layku jakäwim aptʼasismati, janejjaya? Jupanakas janirakiw aptʼasipkaspänti.

Biblian taqe uka qhanañchäwinak yatjjatasajja, khitipunïns Jesusajja uk yatjjtanwa. Ukhamajj ¿kunatï cheqäki uk yatiñajj wakisiti? Mä arunjja ¿kunar iyawsañti amtkañäni ukajj wakisiti?

[Qhanañchäwinaka]

^ Kunatsa evangelionakajj yaqha kʼari qellqatanakat sipans mayjajja. Uka toqet jukʼamp yatjjatañatakejja, “Evangelios apócrifos ukanjj ¿Jesusjjat cheqa yatichäwit imantatäski?” siski uka cheq uñjjattʼäta, ukasti 18 ukat 19 janankiwa.

^ Diosan sutipajj Jehová satawa sasaw Bibliajj yatichi.

^ Uka toqet jukʼamp yatjjatañatakejja, “Jehová Diosan Qhanañchiripampiw parltʼaski ¿Jesusajj Diosäpachati?” siski uka cheq uñjjattʼäta, ukasti 20-22 janankiwa.

^ Kuna profecianaksa Jesusajj phoqhäna uk jukʼamp yatjjatañatakejja, ¿Kunsa Bibliax chiqpachapuni yatichi? sat libron 200 janan uñjjattʼäta.

^ Jesusan qhespiyäwipajj kunja wakiskirisa uk jukʼamp yatjjatañatakejja, ¿Kunsa Bibliax chiqpachapuni yatichi? sat libron 5 jaljap uñjjattʼäta.