Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Bibliam yanapashqa jukläyana kawakuyänampaq

Bibliam yanapashqa jukläyana kawakuyänampaq

Bibliam yanapashqa jukläyana kawakuyänampaq

¿IMATAQ juk nunata yanaparqan wamra këninchö kanqan religionman kutinampaq? ¿Imanötaq juk joven alli teytapa kuyakïninta ashinqanta tarirqan? Kikinkuna willakarayämutsun.

“Jehoväman kutïtam wanarqä” (ELIE KHALIL)

YURIKUNQAN WATA: 1976

NACIONNIN: CHIPRE

MÁS REQINAPAQ: EWAKUNQAMPITAM KUTIMURQAN

PUNTA KANQÄ: Chipre nacionchömi yurikurqä, pero Australia nacionchömi winarqä. Papänïwan mamänïqa Jehoväpa testïgonmi kayan, Diosta y Palabranta kuyanäpaqmi wamra kanqäpita yanapayämarqan. Pero jövenyärirqa mana wiyakoqmi tikrakurirqä. Wayipitam paqaspa escapar ëwakoq kä y winë mayï amigökunawanmi cärrokunata suwaq kä y imëpis problëmallachömi kakoq kä.

Qallarllaqa papänïkunata mantsarmi pakëllapa imëkakunata suwakoq kä, pero ichikllapa ichikllapam mana mantsakoq tikrakurirqä. Diosta mana kuyaq mayor nunakunawanmi amigo tikrarqä, y mana allikunamanmi chätsiyämarqan. Tsëmi creiyanqampita imatapis manana musyëta munanqäta teytakunata nirqä. Shumaq pacienciawan yanapamëta tïrayaptimpis manam munarqätsu, y pasëpam llakitsirqä.

Wayipitam ëwakurqä, y tsëpitam drögakunata mikur qallëkurqä y hasta mëtsika marihuanatam mururqä y rantikurqä. Warmikunawanmi lluta kakurqä y discotëkakunachömi fiestan fiestan purikoq kä. Jina alläpa piñakoq nunam tikrakurirqä. Pipis mana gustamanqanta ruraptin o niptinqa alläpa piñakurmi qayapaq kä o maqakacharkoq kä. Rasun kaqchöqa, mana ruranäpaq niyämanqankunatam ruraq kä.

¿IMANÖTAQ BIBLIA YANAPAMASHQA JUKLÄYANA TIKRANÄPAQ? Wamra kanqampita teytannaq drögata mikoq jövenwanmi amigo tikrarqä. Paqasyaqmi parlakur kakuyaq kayä. Atska kutim willamarqan papäninta alläpa llakinqanta. Wanushqakuna kawariyämunampaq kaqta wamra kanqäpita musyashqa karmi, tsë höra willarirqä wanushqakunata Jesus kawaritsinqanta y shamoq tiempochöpis kawaritsimunampaq kaqta (Juan 5:28, 29). Kënömi nirqä: “Pensari, yapëmi teytëkita rikärinki y llapantsikpis mushoq Patsachömi kawëta puëdeshun”. Tsënö parlapanqämi alläpa kushitsirqan.

Juk kutinam ushanan junaqkunapaq y kima Dios Jukllëllachö kanqampita amigö parlapämarqan. Pero noqaqa kikimpa Biblianchömi rikätseq kä Jehoväpaq, Jesuspaq y ushanan junaqkunapaq parlaq textokunata (Juan 14:28; 2 Timoteu 3:1-5). Amïgöta Jehoväpita más parlaparmi noqapis Pëman más pensaq kä.

Muruta muroq cuenta Diospa yachatsikïninta shonqöman papänïkuna churayämunqanmi, ichikllapa ichikllapa winamur qallëkurqan. Höranäqa fiestakunachö amïgökunawan drögata mikur këkarmi Jehoväman pensar qallëkoq kä. Amïgökunaqa “Diosta kuyämi” niyämaqmi, pero rurëninkunawanqa manam tsëtatsu rikätsikuyaq. Pëkunanö këta mana munarmi cuentata qokurirqä Jehoväman kutinäpaq kaqta.

Imata ruranapaq kaqtapis musyëqa fäcil-llam, pero rurananqa manam fäciltsu. Wakin rurëkunata y drögakunata jaqiqa facil-llam karqan. Jina unë amïgökunata jaqirirmi juk anciänowan Bibliata estudiar qallëkurqä.

Pero wakin rurëkunata y raslla piñakoq këta jaqinäqa alläpa sasa o ajam karqan. Höraqa juk tiempollapam geniöta tsaraq kä, pero tsëpitaqa kutikäreqmi kä, tsënöpam mana puëdeqnö y mana alli sientekoq kä. Imanö këtapis mana puëdermi yachatsimaqnï Testïgowan parlarqä. Pacienciawan y kuyakïwan parlapämanqanmi alläpa yanapamarqan. Juk kutim imatapis raslla mana jaqirinapaq parlaq La Ataläyata leinäpaq nimarqan. * Piñakunqä hora imata ruranäpaq kaqtam yachakuyarqä. Tsë revistachö leinqäta yarpar y Jehoväman mañakurninmi ichikllapa ichikllapa geniö tsarëta yachakurqä. Tsëkunata rurarmi 2000 wata abril killachö bautizakurirqä. Y teytäkunaqa alläpam kushikuyarqan.

¿IMAKUNACHÖTAQ YANAPAMASHQA? Shonqüchömi alli sientekö y concienciäpis limpiom këkan, mananam drögakunawan ni warmikunawan lluta purikur cuerpöta rakchatänatsu o qanratänatsu. Trabajëkar, reunionkunaman ëwar o imakunata rurëkarpis kushishqanam kakö y alli kaqllatanam rurä.

Teytäkunapitam Jehoväta alläpa agradecikö, pëkunaqa manam ni imëpis qonqayämarqantsu. Jina Juan 6:44 textochö Jesus ninqanmampis pensämi, kënömi nin: “Cachamaq Dios Yaya nunacunata shonquncunacho mana cäyitsiptenqa, manam ni pipis noqaman shamunmantsu”. Alläpam kushikö pëman kutinäpaq Jehová yanapamanqanta.

“Teytayoq këtam munarqä” (MARCO ANTONIO ALVAREZ SOTO)

YURIKUNQAN WATA: 1977

NACIONNIN: CHILE

MÁS REQINAPAQ: DEATH-METAL BANDACHÖMI TOCAQ

PUNTA KANQÄ: Chile nacionchö këkaq Punta Arenas nishqan markachömi mamänï winatsimarqan. Pitsqa watayoqllaraq këkaptïmi papänïwan mamänï rakikäkuriyarqan, tsëmi jaqirishqanö sientekurqä. Teytayoq këtam alläpa munarqä.

Y mamänïqa Jehoväpa testïgonkunawanmi Bibliata yachakoq y reunionkunamanmi pushamaq. Ëwëta mana munarmi imallapitapis piñakur nänikunachö waqar quedakïta munaq kä. Chunka kima watayoq këkarnam paqwë ëwarqänatsu.

Tsë witsampaqqa música toquëmi alläpa gustamarqan y allim yarqapakïkarqä. 15 watayoq këkarmi heavy-metal y death-metal nishqan müsicata fiestakunachö y cantïnakunachöpis tocar purirqä. Toquëta alli yachaqkunawanmi juntakoq kä, y tsënöpam juk müsicakunapis gustamarqan. Y yachanqä markallachömi müsicapaq estudiar qallëkurqä. Y 20 watayoq këkarmi más estudianäpaq ëwakurqä Santiago markata. Jina tsëchöpis heavy-metal y death-metal nishqan müsicata tocar sïguerqämi.

Pero tsënö karpis alläpa llakishqallam sientekoq kä. Tsëta qonqanäpaqmi bandachö tocaq mayïkunawan machakoq kä y drögakunata mikoq kä, y pëkunataqa familiätanömi rikaq kä. Yanallatam vestikoq kä, saprasapam o shaprusapam karqä y aqtsätapis tseqlläyaqmi winatsirqä, tsëwanmi rikätsikoq kä orgullöso kanqäta.

Tsënö kënïwanmi pelëakunaman mëtikoq kä y policïakunawampis problëmachö kaq kä. Juk kutim noqata y amïgokunata droga rantikoqkuna qallapäyämarqan. Machashqa karmi llapanta maqar qallëkurqä y pëkunanam maqakïkäyämarqan y chakallwatapis pakirayämurqan.

Tsënö kaptimpis, masqa nanatsikurqä kuyanqä nunakuna mana allita rurayämanqampitam. Juk kutim musyarirqä más kuyashqa amïgö alli unëpana noviäwan kakunqanta y wakin amïgökunapis musyëkarmi willayämänaqtsu. Tsëmi paqwë llakishqa tikrarirqä.

Tsënam Punta Arenas markäta kutikurqä, tsëchömi müsicata yachatsikur qallarqä y violonchëlotapis tocarnin. Jina sïguerqämi heavy-metal y death-metal müsicata tocarnin y grabarnimpis. Tsëchömi reqirqä shumaqllan Sussan jutiyoq shipashta y pëwanmi yachar qallëkurqä. Tiempowannam Sussan musyarirqan mamänin Kima Dios Jukllëllachö kanqanman creinqanta y noqa mana creinqäta, tsënam tapumarqan, “¿mëqantaq rasun kaqqa?” nir. Tsë creencia mana rasun kanqantam nirqä y Bibliawan mana rikätsita puëderpis, pikuna rasun kaqta yachatsiyänantaqa musyarqämi. Jehoväpa testïgonkuna Bibliawan rasun kaqta yachatsiyänampaq kaqtam nirirqä. Nïkurmi atska watapa mana ruranqäta rurarqä; yanapamänampaq Diosman mañakurirqä.

Tsë junaqkuna pasariptinmi, reqinqä nunatanö rikärirqä, y “¿Testïgoku kanki?” nir tapurirqä. Imanöpis këkanqäwan mantsakarpis, reunionkunapaq tapunqäta shumaqmi contestamarqan. Noqaqa paqwëmi cuentata qokurqä Jehová mañakïnïta contestëkämunqanta. Tsënam reunionman ëwarqä y mana rikäyämänampaqmi qepallaman täkurirqä. Pero wamra kanqäpita ëwashqa kaptïmi atskaq reqirayämarqan. Kushishqam chaskiyämarqan y kuyakïwanmi waqupäyämarqan o makallapäyämargan, tsënam shonqöpis ankashyärirqan. Imëka wayiman kutireqnömi sientekurqä. Wamra këkaptï Bibliapita yachatsimaq Testïgota rikärirmi, yapë yachatsimänampaq nirqä.

¿IMANÖTAQ BIBLIA YANAPAMASHQA JUKLÄYANA TIKRANÄPAQ? Juk kutim leirirqä Proverbios 27:11 “yachaq kë wamrallä y shonqöta kushitsimï” ninqanta. Llapanta Kamaqpa shonqunta wanukoqlla nuna kushitsinqanman pensarmi alläpa espantakurqä. Tsëran cuentata qokurqä llapan kawënïchö ashikanqä teytaqa Jehová kanqanta.

Ciëlochö Teytäta kushitsita y munëninta rurëtam munarqä, pero atska watapa drögakunata mikunqäta y alcohol upyëtam puntataqa jaqinä karqan. Mateo 6:24 textochö, “manam pipis ishcaq patrontaqa sirwinmantsu” nir Jesus yachatsikunqantam alleq musyarirqä. Tsëkunata jaqita tïrëkaptïmi, 1 Corintios 15:33, “mana alli amigucunaqa, llutantam yachatsishunqui” ninqan alläpa yanapëkamarqan. Tsë mana alli sitiokunaman ëwar y tsë amïgokunallawan imëpis juntakurqa, mana alli rurëkunata jaqita mana puëdenäpaq kaqtam alleq tantearirqä. Biblia yachatsikunqanqa clärom karqan, mana allikunaman apamaq cösaskunatam paqwë jaqinä karqan (Mateo 5:30).

Wakin müsicakunata y heavy-metal müsicatapis alläpam gustaq kä, tsëkunata jaqinämi alläpa sasa o aja karqan. Pero congregacionchö amïgökunapa yanapakïninwanmi paqwë jaqirqä. Upyëta, drögakunata y yana puro vestikïtapis paqwëmi jaqirqä, jina jatun aqtsäta y sapräta o shaprütapis ruturirqämi. Y Sussanta aqtsäta ruturita munanqäta willariptïmi espantar kënö nimarqan: “Qamwanmi reunionman ëwëta munä, tsëchö imata rurayanqantam musyëta munä”. Tsëchö yachatsikuyanqanta gustarninmi, pëpis Bibliapita yachakur qallëkurqan. Tsëpita tiempowannam casakuriyarqä y 2008 watachönam bautizakuriyarqä. Kananqa mamänïwan juntom alläpa kushishqa Jehoväta sirwikäyä.

¿IMAKUNACHÖTAQ YANAPAMASHQA? Mana alli kushikïkunapita y traicionakoq amïgokunapitam librakarqö. Müsicaqa gustëkämanllam, pero kananqa alli kaqkunallatam akrä. Kawënïchö yachakunqäkunam yanapaman familiäta y jövenkunata yanapanäpaq. Kë mundochö kaqkuna allinö karpis mana ni imapaq o “poqi” cuenta kanqantam cuentata qokuyänanta munä (Filipenses 3:8).

Diosman más witirmi congregacionchö alli amïgokunata tarishqa kä, tsëchöqa kuyanakuyanmi y shumaqmi pasakuyan. Pero llapampitapis masqa alli teytä Jehoväpa kuyakïnintam tarishqa kä.

[Päginapa ura kuchunchö willakï]

^ par. 14 “La perseverancia ayuda a triunfar” neq yachatsikïqa yarqamurqan 2000 wata La Atalaya 1 de febrero killa kaq revistapa 4-6 päginankunachömi.

[13 kaq päginachö ninqan]

“Alläpam kushikö pëman kutinäpaq Jehová yanapamanqanta”