Ir al contenido

Ir al índice

Creeyniyojkunamanta yachakunapaj

Ruwanasninta juntʼarqa, familianta jarkʼarqa, necesitasqanta ima qorqa

Ruwanasninta juntʼarqa, familianta jarkʼarqa, necesitasqanta ima qorqa

JOSEQA, qhepa kaj qʼepinta burroman chajnarkorqa. Belenpeqa, chʼisiyaykorqaña. Joseqa, burritunta laqʼarin. Payqa, Egiptoman chayananpaj may karuta rinanpi ichá tʼukurerqa. Egiptopeqa, ni pita rejsinchu, runaspis waj qalluta parlanku, ususninkupis waj jina. ¿Familian chay llajtaman, yachaykukullanqachu?

Joseqa, Dios uj angelnejta mosqoypi nisqanta, manachá Mariaman willayta atillarqachu. Chaywanpis, rey Herodes wawitankuta wañuchiyta munasqanta willananpaj mayta kallpachakorqa. Belén llajtamantataj usqhayllata llojserqanku (Mateo 2:13, 14). Mariaqa, manchay llakisqa kasharqa. Ni pay, ni José, wawitankuta Herodes wañuchinanta yuyayllatapis munarqankuchu. ¿Imatá Herodespa contranpi, uj wawita ruwayta atinman karqari? Chaywanpis José, María ima, Jehovapi atienekunku, chantá usqhayllata ayqenku.

Belenpi tiyakojkunaqa, chay chʼampaymanta mana yachankuchu. Ni pi yachanallantataj José, María, Jesús ima, Belenmanta ayqenku. Inti llojsimushajtintaj, ura ladoman ripusharqanku. Joseqa, ichá kaykunapi tʼukurin: “¿Imaynatá atiyniyoj enemigosmanta, familiayta jarkʼasaj? ¿Familiayman necesitasqanta qoyta atillasajchu? Jehová wawanta uywanaypaj kamachiwasqanta, ¿juntʼayta atillasajchu?”, nispa. Joseqa, mana atipananpaj jina chʼampaykunapi tarikorqa. Chay chʼampaykunata, imaynatachus atipasqanta ukhunchaspa, imaraykuchus paymanta tukuy yachakunanchejta, astawanraj tatas, yachakunankuta ima qhawarisun.

Joseqa, familianta jarkʼarqa

Killas ñaupajta Josej kausaynin tijrakorqa, Nazaretllapipuni tiyakushajtin. Chaypitaj Elijpa ususin Mariawan casarakunanpaj parlarqa. Joseqa, María llimphu kausayniyoj, creeyninpi sinchʼi sayasqa ima kasqanta yacharqa. Chaywanpis uj pʼunchay María wijsallisqa kashasqanta yacharqa. Mana pʼenqaypi rikuchinanpajtaj pakayllamanta Mariamanta tʼaqakuyta munarqa. * Chaypachapuni payman, mosqoynejta uj ángel, Diospa espíritu santonnejta María wijsallisqa rikhurisqanta nerqa. Wawitamanta parlaspa ángel nerqa: “Payqa ayllunta salvanqa juchasninmanta”, nispa. Chantá nillarqataj: “Ama manchachikuychu. María warmiykita japʼikapullay”, nispa (Mateo 1:18-21).

Joseqa, cheqan runa, kasukoj runa ima kasqanrayku, Diospa kamachisqanta juntʼarqa. Payqa, Jehová Diospa aswan munasqa Churinta tukuy sonqo uywarqa. Aswan qhepaman Roma suyumanta kamachejta kasukuspa, warminwan Belenman yupachikoj rerqa, chaypacha warmenqa, wijsallisqa kasharqa. Chaypitaj Jesús nacekorqa. *

Joseqa, Nazaretman kutipunanmantaqa, Jerusalenpa qayllanpi, nisunman Belén llajtapi qhepakorqa. Wajcha kaspapis, Mariata, wawitata ima, ni imamanta pisichinanpaj tukuy imata ruwarqa. Jesús nacekusqanmanta pisi tiemponmantaj uj wasipi wajcha jina tiyakorqanku. Jesús watitayoj jinaña kashajtintaj, watejmanta chʼampaykunapi rikukullarqankutaj.

Wasinkuman, uj qotu yachaysapa runas rerqanku. Chay runasqa, Inti llojsimuynejmanta karqanku, ichapis Babiloniamanta. Chay runasqa, chʼaskaj qhepanta rerqanku, wawita tarinankupaj, pichus judiospa reyninku kanan karqa.

Yachay sapa runasqa, Jesuspa kausayninta wañuypatamanchus manachus churasqankuta mana yacharqankuchu. Imaraykuchus chʼaska mana Belenmanchu paykunata chayacherqa, manaqa Jerusalenman, chaypitaj Herodesman wawitata nisunman judiospa reyninkuta maskʼashasqankuta nerqanku. Chayta uyarispataj Herodesqa, mayta enviadiakorqa, phiñakorqa ima. (“Leejkuna yachayta munanku: ¿Pitaj chʼaskata rikhuricherqa?”, nispa yachaqanata 29 paginapi leey.)

Chaywanpis Dios, Churinta yanapashasqanrayku, Herodesqa, munayninta mana ruwayta aterqachu. ¿Imaraykutaj chayta nikun? Yachaysapa runasqa, mana ni imata suyaspalla, Jesuspaj may valorniyoj regalosta “qorita, inciensota, mirratawan” aparqanku. Chayta rikuspa José, María ima maytachá tʼukurqanku. Yachaysapa runas, Herodesman wawita maypichus kashasqanta willayta munasqankurayku, Jehová Diosqa, paykunaman mosqoynejta llajtankuman waj ñannejta kutipunankuta nerqa (Mateo 2:1-12).

Chay runas ripusqankutawan, Diospa angelnin Joseman nerqa: “Sayariy, wawata, mamantawan pusarikuspa, ayqey Egipto jallpʼaman. Chaypitaj qhepakunki noqa ujtawan willasunaykama, imaraykuchus Herodesqa wawata maskʼanqa payta wañuchichinampaj”, nispa (Mateo 2:13). Kay yachaqanaj qallariyninpi rikorqanchej jina, Joseqa, Diospa nisqanta kasukorqapacha. Wawitataqa, mana wañuchisqa kananpaj Egiptoman ayqecherqa. Yachaysapa runas may valorniyoj regalosta qosqankuwan, Egiptopi qhepakuyta atillarqanku.

Wakin librosqa, José, warminwan, wawita Jesuswan ayqesqankuta uj cuentota jina rikuchinku. Chayrayku chay librosqa, wawita Jesús, mana karuta rinankupaj uj milagrota ruwasqanta, suwasmanta jarkʼasqanta, palmeras sachʼaspa poqoyninta María mikhunanpaj liwirachisqanta ima ninku. * Mana chayman jinataj paykunaqa, mana rejsisqa ñankunata may karuta viajarqanku.

Tatasqa, Josemanta mayta yachakunkuman, payqa familianta jarkʼananpaj llankʼayninta, waj imasta ima saqerqa. Jehovaj kamachisqantapis tukuy sonqo ruwarqa. Kunanpis tatasqa, kay sajra pachapi wawasninkuta uywashanku, kay pachaqa, waynasta, sipaskunata ima, sajra ruwaykunaman, llakiyman ima tanqan. Cheqamanta nisunman tatasqa, José jina wawasninkuta sajra ruwaykunamanta jarkʼashasqankoqa may allin kasqanta.

José familianta allinta qhawarqa

José, familianwan pisi tiempollatasina Egiptopi qhepakorqa, imaraykuchus uj ángel, Joseman, Herodes wañusqanta willarqa. Joseqa, familianta watejmanta Nazaret llajtanman pusarqa. Uj profecía Jehová Dios, Egiptomanta Churinta wajyakapunanta nerqa (Mateo 2:15). Joseqa, chay profecía juntʼakunanpaj yanaparqa, chaywanpis, ¿maymantaj familianta pusanman karqarí?

Joseqa, allin yuyayniyoj runa karqa. Payqa, Herodespa cuentanmanta kamachej Arquelaota runa wañuchi kasqanrayku manchachikorqa. Diospa yanapayninwantaj, Jerusalenmanta, llajtaj chʼampaykunasninmanta ima, familianwan patanejman riporqa, nisunman watejmanta llajtan Nazaretman ripusqanta. Chaypitaj María, pay ima, wawasninkuta uywarqanku (Mateo 2:19-23).

Paykunaqa, maychus kapusqallankuwan kausakorqanku, chaywanpis mayta llankʼanan karqa. Bibliaqa, José carpintero kasqanta nin, chay rimayta oqharin uj carpintero maderamanta imaymana ruwaykunata ruwasqanta parlanapaj. Carpinterosqa, wasista, puentesta, botesta, carretasta, ruedasta, yugosta, imaymana herramientasta ima ruwanankupaj, sachʼasta kʼutoj kanku, chʼakichej ima kanku (Mateo 13:55). Carpinterosqa, mayta llankʼananku karqa. Unay tiempomanta carpinterosqa, wasillankupi, chayri wasinkoj qayllanpi kaj tallerpi llankʼaj kanku.

Joseqa, tukuy laya herramientasniyoj karqa, ichapis chaykunaqa tatanpata karqa. Ichá payqa, llankʼayninpi, escuadrata, plomadata, cordel entizadota, hachata, serruchota, azuelata, imaymana martillosta, imaymana formonesta, imaymana kʼaskachinasta, taladro de arcota, may valesqa clavosta ima apaykacharqa.

Jesusqa, José llankʼasqanta sumajta qhawarqa. Chaytaj yachakuyta munasqanta rikucherqa. Chantapis sumajta llankʼaj runa, may kallpayoj, yachayniyoj kasqanta ima repararqa. Ichapis Joseqa, Jesusta qhashqa maderasta challwaj chʼakisqa qaranwan khituyta yachacherqa, chantá sicómoro, olivo, roble, waj maderasta ima rejsiyta yachachillarqatajchá.

Jesusqa, Joseta sachʼasta kʼutojta, kʼullusta chʼejtajta ima rikorqa, chantapis payta, mamanta, hermanosninta ima munakusqanta rikullarqataj. Chaywanpis Josej familianqa, jatunyasharqa, imaraykuchus Josewan Mariawan, sojta wawasniyojraj karqanku (Mateo 13:55, 56). Chayrayku Joseqa, familianta uywananpaj astawan llankʼanan karqa.

Chaywanpis payqa, familianman Diosman yachachiyta kausayninpi ñaupajman churarqa. Chayrayku tiempochakorqa, wawasninman Jehová Diosmanta, leyesninmanta ima yachachinanpaj. José, María ima, wawasninkuta llajtaj sinagoganman pusayta yachaj kanku, Leymanta leekusqanta, sutʼinchakusqanta ima uyarinankupaj. Ichapis Jesusqa, tatasninta mayta tapuykachaj. Joseqa, tapuykunasninman kutichinanpaj maytachá kallpachakorqa. Chantapis Joseqa, familianta Jerusalenpi ruwakoj fiestasman sapa wata pusaj. Sutʼincharinapaj, Pascua fiestaman rinankupaj 110 kilometrosmanta astawanraj viajananku karqa, kutimunankupajpis kikillantataj viajananku karqa. Viajaspa fiestapi kaspa ima iskay semanata wasinkumanta chinkaj kanku.

Kunanpis Diosta yupaychaj familiasmanta umasqa, José jinallataj ruwashanku. Wawasninkuman necesitasqankuta qonankupaj mayta llankʼaspapis, Diosmanta yachachiyta imamantapis astawan ñaupajman churanku. Chantapis wawasninkuta tantakuykunaman pusanankupaj mayta kallpachakunku. Kay tatasqa, José jina ruwanku, imaraykuchus entiendenku wawasninkuman ima herenciata saqeymantapis Diosmanta yachachiy aswan allin kasqanta.

“May phutisqa” karqa

Joseqa, Jesús 12 watayoj kashajtin, ñaupa watas jina tukuy familianta Jerusalenman pusarqa. Pascua fiestamanqa, qotuspi qhepan qhepanta runas risharqanku, paray tiempo kasqanraykutaj, tukuy ima qʼomerlla kasharqa. Jerusalenman chayanankupajtaj, salmosta takispa wayqʼosta, lomasta ima rerqanku (Salmos 120-134). Ichapis Jerusalén llajtaman ashkha runas juntʼaykorqanku. Pascua pasayta familiasqa, wasisninkuman kutiporqanku. José, María ima ichapis ashkha ruwanasniyoj kasqankurayku, Jesús familiaresninkuwan rishasqanta yuyarqanku. Chaywanpis uj pʼunchay puriypiña familiaresninku ukhupi watukorqanku, Jesusta mana tarispataj mancharikorqanku (Lucas 2:41-44).

Chayraykutaj Jerusalenman usqhayllata kutirerqanku. Jerusalenpi kaspañataj “Jesús, Jesús”. ¿Maypitaj kashankiri?, nispa mayta maskʼarqanku. Kinsa pʼunchayña chinkachisqankumanta pasarqa, ichapis Joseqa, Jesusta chinkachispa Jehová Diospa kamachisqanta mana juntʼashasqanta yuyarqa. Chantá Jesusta, temploman maskʼaj rerqanku, chaypitaj ashkha yachachejkunawan khuska tiyashajta tariparqanku (Lucas 2:45, 46). José, María ima maytachá kusikorqanku.

Jesusqa, yachachejkunata tapurisharqa, kutichisqankutataj uyarisharqa. Chay yachachejkunaqa, yachayninmanta, kutichisqasninmanta ima tʼukulla kasharqanku. Tatasninpis chayta rikuspa mayta tʼukullarqankutaj. Bibliaqa, José, Jesusman imatapis nerqachus manachus chayta mana ninchu. Chaywanpis Mariaqa nerqa: “Wawáy, imaraykutaj kay jinata ruwawaykuri? Noqawan, tataykiwanqa may phutisqa maskʼasuyku”, nispa (Lucas 2:47, 48).

Biblia rikuchiwanchej tatas wawasninkumanta llakikusqankuta. Jesús juntʼa runa kaspapis, wawa kashaspa tatasninta llakicherqa. Kay sajra pachaqa, tatasta “may phutisqa” kausanankupaj tanqan, chayrayku Bibliaqa, wawasta uyway mana atikullasqanta rikuchispa tatasta sonqochan.

Kusikunapaj jina, Jesusqa templopi kasharqa, maypichus janaj pachapi kaj Tatanpa qayllanpi sientekorqa. Payqa, yachachejkuna yachachisqankupi mayta tʼukurisharqa. Chayrayku tatasninta kʼachamanta tapurerqa: “Imaraykutaj maskʼashawarqankichej? Manachu yachankichej Tataypa ruwanasnimpi kashanayta?”, nispa (Lucas 2:49).

Joseqa, Jesuspa nisqanpi maytachá tʼukurerqa. Ichapis payqa, Jesusman Jehová Diosta munakuyta yachachinanpaj mayta kallpachakusqanmanta may kusisqa sientekorqa. Jesusqa, waynuchitu kashaspa, imaynatachus munakuyniyoj tata, wawasninta allinta qhawasqanta yacharqa. José, payman munakuyninta rikuchisqanrayku.

Tata kanki chayqa, wawasniykita, imaynachus uj munakuyniyoj tata kasqanta yachanankupaj yanapayta atinki. Entenadosniyoj kaspa chayri wajpa wawanta uywashaspa, imatachus José ruwasqanta yuyariy, sapa ujtataj may valorniyoj jina kasqanta qhaway. Jehová Diosman qayllaykunankupajtaj yanapay.

Joseqa, tata jina ruwanasninta juntʼarqa

Bibliaqa, Josemanta pisillata willawanchej, chaywanpis may allin kanman paymanta yachakunanchej. Bibliaqa, Jesús tatasninta “kasuspa kakorqa”, “wiñasharqa yachaypi, cuerpompipis. Payqa Diospaj allin qhawasqa karqa, chantá tukuy runaspajpis”, nin (Lucas 2:51, 52). ¿Imatá kay rimay, Josemanta yachachiwanchej? José uma jina ruwayninta allinta juntʼasqanta, imaraykuchus Jesús, payta kasukorqa, kamachiyninpitaj kakullarqapuni.

Chantapis Jesús yachaypi wiñallasqantapuni yachanchej. Ajinata wiñananpajtaj, José maytachá yanaparqa. Chay tiempopeqa, judíos ukhupi ñaupa tiempomanta uj proverbio uyarikoj. Chaypitaj tiempoyoj runalla, yachayniyojman tukuyta atisqanta nikorqa. Chantá carpinteros, tarpuj runas, herreros ima, “mana entiendeyta atinkuchu imachus cheqan, imachus mana cheqanchu kasqanta, manataj wajkunata juzgayta atinkuchu”, nispa nikullarqataj. Aswan qhepamantaj Jesusqa, chay proverbio mana cheqachu kasqanta rikucherqa. Payqa, wawa kashaspa, José carpintero tatanta, sapa kuti Jehovaj “cheqan kayninmanta, juiciosninmanta ima” parlajta uyarerqa. Arí Joseqa, ashkha kutispi chayta ruwarqa.

Jesusqa, kallpayoj runaman tukorqa, José allinta uywasqanrayku. Chantapis sumaj llankʼaj runaman tukorqa, José yachachisqanrayku. Jesusqa, mana carpinteroj wawan jinallachu rejsisqa karqa, manaqa “carpintero[ta]” jina rejsej kanku (Marcos 6:3). José, Jesusman yachachisqanqa mana qhasipajchu karqa. Tatasqa, José jina ruwananku tiyan. ¿Imaynamantá? Wawasninkumanta llakikuspa, kausayta maskʼakunankupaj yachachispa ima.

Bibliapi, Jesús 30 watayoj bautizakusqanmanta leeshaspa, Josemanta manaña imatapis parlasqanta reparanchej. Chaywanpis tukuy ima rikuchiwanchej, Jesús willayninta qallarishajtin, María viudaña kasqanta (“¿Maykʼajtaj José wañuporqa?”, nisqa recuadrota, 27 paginapi leey). Chaywanpis Joseqa, tata jina ruwanasninta juntʼarqa, familianta jarkʼarqa, necesitasqanta ima qorqa. Tukuypis, Josej creeyninmanta mayta yachakusunman.

[Sutʼinchaykunasnin]

^ párr. 7 Chay tiempopeqa, casarakunapaj parlajtinkuñaqa, casarasqañapis kashankuman jina karqa.

^ párr. 8 Torremanta Qhawaq enero-marzo 2009 revistapi, “Iñiyniyuqkunamanta yachakunapaq: ‘Unanchaspa sonqompi waqaycharqa’”, nisqata leey.

^ párr. 14 Bibliaqa, Jesús bautizakusqantawan ñaupaj kaj milagronta ruwasqanta sutʼinchan (Juan 2:1-11). Jesusmanta waj qhelqasqasta, “Kay tiempopi tarisqanku evangelios: ¿Diosmantachu jamun?”, nisqa yachaqanapi (18 página) tarinki.

[27 paginapi recuadro]

¿Maykʼajtaj José wañuporqa?

Joseqa, Jesús 12 watayoj kashajtin kausashallarqaraj. Chay edadpi judiospa wawasnenqa, tatankoj llankʼayninta yachakoj kanku, 15 watayojtaj llankʼajña kanku. Joseqa, Jesusman carpinteriapi llankʼayta yachacherqa. Jesús willayninta 30 watayoj qallarishajtin, José kausashallarqapunichus manachus mana yachakunchu. Imaraykuchus Bibliaqa, mamanmanta, hermanosninmanta, hermanasninta imallaña parlan. Uj kuti, Jesusta mana Josejpa churin nerqankuchu manaqa ‘Mariajpa churin’ nerqanku (Marcos 6:3). Chantá Bibliaqa, María, sapallanmantaña ima ruwaytapis ajllasqanta nin (Juan 2:1-5). Chay tiempopi, warmeqa sapallanmanta mana imatapis ruwajchu, manaqa viuda kaspalla. Chantá Jesús niraj wañupushaspa, apóstol Juanta mamanta qhawaripunanta nerqa (Juan 19:26, 27). José kausashanman karqa chayqa, Jesús chayta mana Juanman ninmanchu karqa. Chayrayku nisunman Jesús waynallaraj kashajtin, José wañupusqanta. Jesús, wauqesninmanta kuraj kasqanrayku, bautizakunankama, ichapis carpinteriapi llankʼarqa wauqesninta yanapananpaj.

[24 paginapi dibujo/foto]

Joseqa, tukuy imata ruwarqa, wawanta jarkʼananpaj

[25 paginapi dibujo/foto]

Joseqa, familianpaj mayta llankʼarqa

[26 paginapi dibujo/foto]

Joseqa, familianta Jerusalenman Jehová Diosta yupaychananpaj sapa wata pusarqa

[28 paginapi dibujo/foto]

Joseqa, Jesusta carpintero kananpaj yachacherqa