Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Yoqaw awkir uñtʼayañ munistu

Yoqaw awkir uñtʼayañ munistu

Yoqaw awkir uñtʼayañ munistu

“Janiw khitisa [...] Awkirusa uñtʼkarakiti, jan ukasti Yoqawa, khitirutejj Yoqajj [uñtʼayañ] munki ukarakiwa.” (LUC. 10:22, MT.)

¿QHANAÑCHTʼASMATI?

¿Kunjamas Jehová Dios Awkejj uk kunatsa Jesucristokejj sum yatiyaspäna?

¿Kunjamsa Jesusajj Awkipar uñtʼayäna?

¿Kunjamsa Jesusat yateqasisajj Awkir uñtʼaysna?

1, 2. ¿Kuna jisktʼarus waljanejj jan qhanañchirjamäpki, ukat kunatsa?

 ¿KHITIS Diosajja? Uka jisktʼar qhanañchañajj waljanitakiw wali chʼamajja. Sañäni, cristianötwa sapki ukanakasa, Diosajj kimsa diosanakat mayar tukutäkaspas (Trinidad) ukham amuyapjje. Ukat uka yatichäwi amuytʼañajj wali chʼamawa sasaw waljanejj sapjjaraki. Libronak qellqeri ukat iglesian sarayiri mä chachajj akham sasaw qellqatayna: “Trinidad toqetjja janiw qhanañchañjamäkiti, kunattejj jaqenakajj janiw sum amuyapkaspati” sasa. Yaqhepasti Diosajj janiw utjkiti sapjjewa. Taqenis monot jutatätanwa ukat taqe kunatï aka Oraqen utjki ukanakajj ina chʼusatakwa uñsti sasaw sapjjaraki. Charles Darwin chachasti, Diosajj janipuniw utjkiti sasin janiw siskänti, jan ukasti jaqenakajj Dios toqet yatichäwinakjja janiw sumpachapuni amuyapkaspati sasaw säna.

2 Jaqenakajj kunayman amuyapjje, ukhampachasa, niya jila partejj Diosan utjatapat jisktʼasipjjapuniwa. Ukampis uka toqet suma qhanañchäwinak jan jikjjatasajja, janiw Diosat yatjjatañatakejj chʼamachasjjapjjeti. Cheqpachansa Supayaw “jupanakan amuytʼanakapjja chʼamaktʼayi” (2 Cor. 4:4). Ukatwa walja jaqenakajj taqe kun Luriri Dios Awkisat kunatï cheqäki ukanak jan yatipkiti (Isa. 45:18).

3. 1) ¿Taqe kun Luriri Diosar khitis uñtʼayistu? 2) ¿Kuna jisktʼanakatsa yatjjataskañäni?

3 Ukampis Dios toqet kunatï cheqäki ukanak jaqenakan yatiñapajj wali wakiskiriwa. ¿Kunatsa? Kuna laykutejj “taqe khitinakatejj [Jehová] Tatitun sutipa artʼas[kani]” ukanakakiw qhespiyatäni (Rom. 10:13). Sutipat artʼasiñatakejja, Diosajj khitisa ukat kunjamasa ukanakwa yatiñasa. Ukpï Jesucristojj arkirinakapar yatichawayänjja, mä arunjja, Jehová Dios Awkisajj kunjamäkitï ukwa uñtʼayäna (Lucas 10:22 liytʼasiñapawa). * Jichhajj aka jisktʼanakatwa yatjjataskañäni: ¿Kunatsa Jesusakejj Awkir uñtʼayaspäna? ¿Kunjamsa uñtʼayäna? ¿Ukat Jesusat yateqasisajj kunjamsa jaqe masisarojj Jehová Diosar uñtʼaysna?

JESUCRISTOKIW DIOSAR SUM UÑTʼAYISTASPA

4, 5. ¿Kunjamas Jehová Dios Awkejj uk kunatsa Jesucristokejj sum yatiyaspäna?

4 Jesucristokiw khitis Awkejj uk sum yatiyaspänjja. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kunattejj Jesusaruw Jehová Diosajj nayraqat luratayna, aka Oraqer janïr jutkasajj alajjpachanwa jakäna, ukatwa ‘Awkin mä sapa Yoqapa’ satarakejja (Juan 1:14; 3:18). ¡Jesusjam yaqhajj janipuniw utjkiti! Jan kunas utjkäna ukhatpachwa Jesusajj Awkipampëjjäna, ukat kunjamäkitï Awkipajj ukwa yateqasirakïna. Awk Yoqajj wali sumwa millón millón maranak parltʼasipjjpachäna, ukhamarakiw wal munasipjjpachäna (Juan 5:20; 14:31). Ukhamasti Jehová Dios Awkipajj kunjamäkitï ukjja sumwa Jesusajj yatïna (Colosenses 1:15-17 liytʼasiñapawa).

5 Awkejj Yoqaparuw Jupjjat parlañapataki ajllitayna, ukatwa Jesusajj “Diosan Arupa” satarakejja (Apo. 19:13). Ukhamasti Jesucristokiw khitis Awkejj uk sum yatiyasapänjja. Ukatwa “Arojj” “Awkipa jakʼana qontʼatäkis ukawa” sasin apóstol Juanajj säna (Juan 1:1, 18). Uka arunakampejja, kunjamtï uka tiempon mirintasiñ horasajj jakʼa puraru qontʼasisin sum parltʼasiñajj utjkäna uka toqetwa apóstol Juanajj parlaskpachäna. Jesusajj niyakejjay Awkip jakʼankchïnjja, ukhamarakiw wali sum parltʼasipjjpachäna.

6, 7. ¿Kunjamatsa Awkimpi Yoqampejj jukʼampi munasipjjäna?

6 Jehová Diosajj Yoqapampi sum parltʼasisajj urut urutjamaw jukʼamp munaspachäna (Proverbios 8:22, 23 liytʼasiñapawa). Ukat Awkipar sapüru yanaptʼasajj jukʼampwa Yoqajj munasirakïna ukat kunjamäkitejj Awkipajj uksa yateqasirakïnwa. Jehová Diosajj kunjamsa sapa mayni wawanakapar uñjäna uksa sumwa Jesusajj uñjarakïna, ukhamatwa Awkiparojj jukʼampi munasïna ukat respetarakïna.

7 Kunapachatï Supayajj Jehová Diosan Apnaqäwip contra saytʼaskäna ukhajja, kunjamsa Diosajj uka jan waltʼäwin uñjasisajj munasiñapa, taqe kun cheqapar uñjatapa, wali yatiñanïtapa ukat chʼamanïtap uñachtʼayäna uksa Yoqajj sum uñjarakïna. Taqe ukanakaw kuna jan waltʼäwinakantï aka Oraqen Diosan arunakap yatiykasajj uñjasiñapäkäna ukanakar atipañatakejj yanaptʼawaypachäna (Juan 5:19).

8. ¿Kunatsa Jesusan sarnaqäwipat yatjjatañajj Diosajj kunjamäkitï uk sum amuytʼañ yanaptʼistu?

8 Niyakejjay Yoqajj Jehová Dios Awkipar sum uñtʼchïnjja, jupakiw Diosajj kunjamas uk sum yatiyaspänjja. Ukhamasti, Awkir sum uñtʼañatakejj Yoqan yatichäwinakapata ukat luratanakapat yatjjatañasawa. Amuytʼañäni, munasiña arojj kamsañsa muni uk yatiñatakejj diccionarion thaqtsna ukhajj janiw sumpun amuyksnati. Ukampis Jesusajj aka Oraqenkkasajj kunjamsa Awkipat yatiyäna ukat jaqenakarus munasiñap uñachtʼayäna ukanak Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakan yatjjatasaw “Diosajj munasiñawa” siski uka arunakajj kamsañsa muni uk sum amuytanjja (1 Juan 4:8, 16). Ukampisa Jesusajj janiw Diosajj kunja munasirisa ukaki yatichkänti, jan ukasti kunja chʼamanisa, yatiñanisa, taqe kun cheqapar uñjirisa ukat khuyaptʼayasirisa taqe ukanaksa yaticharakïnwa.

KUNJAMSA JESUSAJJ AWKIPAR UÑTʼAYÄNA

9. 1) ¿Jesusajj kunjamsa dicipulonakaparojj Awkipar uñtʼayäna? 2) ¿Jesusajj kuna uñachtʼäwimpis kunjamas Awkipajj uk uñachtʼayäna?

9 Jehová Diosajj kunjam Diosasa ukjja, ¿kunjamsa Jesusajj dicipulonakaparu, ukat khitinakatï arkirip tukupjjañapäkäna ukanakarus uñtʼayäna? Pä toqetwa uñtʼayäna. Yatichäwinakap toqe ukat luratanakap toqeraki. Nayraqatjja, yatichäwinakapat amuytʼañäni. Awkipajj kunja sinttʼasirisa, kunjam amuyunisa ukat kunanaksa luri ukanakwa Jesusajj yatichäwinakapan uñachtʼayäna. Mä kutejja, Jesusajj akham sänwa: kunjamtï wali munasiri uwij awatirejj chhaqat mä uwijapar thaqtiri sarki ukat “jikjjatasinsti jupajj uka ovejat jukʼamp kusisi jan chhaqkis uka ovejanakat sipansa” ukhamarakiw Awkijajja sasa. ¿Kunatsa ukham sispachäna? Jesusajj akham sasaw qhanañchäna: “Alajjpachankir [Awkijajja] janiw khiti jiskʼan chhaqañapsa munkiti” sasa (Mat. 18:12-14). ¿Ukajj kunsa Jehová Diosat yatichistu? Janis kunäksna ukhamsa awisajj amuyaskstanjja, alajjpachankir Awkisajj sapa maynitwa llakisi, kunattejj “janiw khiti jiskʼan chhaqañapsa munkiti” sasin Jesusajj siskäna ukanak taypinkaraktanwa.

10. ¿Kunjamsa Jesusajj luratanakapampi Jehová Dios Awkipajj kunjamäkitï uk uñachtʼayäna?

10 Ukjjarusti, Jesusajj luratanakap toqew kunjamas Awkipajj ukjja uñtʼayarakïna. Ukatwa kunapachatï apóstol Felipejj Awkir uñachtʼayita siskäna ukhajja, Jesusajj akham säna “khititejj nayar uñjkitu ukajj Awkirojj uñjarakiwa” sasa (Juan 14:8, 9). Jehová Diosajj kunjamäkitï ukjja kunjamanakatsa Jesusajj uñachtʼayäna uk jichhajj uñjañäni. Kunapachatï “lepra usun” mä jaqejj qolltʼita sasin rogtʼaskäna ukhajja, “muntwa, kʼumaräjjam” sasaw Jesusajj säna. Uka jaqesti, Jehová Diosan chʼamapampiw Jesusajj kʼumaraptayitu sasaw amuyäna (Luc. 5:12, 13). Ukat Lázaro chachajj jiwjjäna ukhajja, Jesusajj “llakitaw uñjasïna, chuymapsti chʼalljjtayasirakïnwa” ukat “jachänwa”, uk uñjasaw dicipulonakapajj Jehová Diosan wali sinttʼasirïtap amuyapjjäna. Lazaror jaktayañap Jesusajj yatiskchïnsa, familiaranakaparu ukat amigonakaparu wali llaktʼata uñjasaw Jesusajj chuym chʼalljjtayasïna (Juan 11:32-35, 40-43). Jesusan sarnaqäwipat Biblian qellqatäki ukanakat kawknïrinakay chuymar purtʼchistu, ukanakaw Jehová Diosajj kunja khuyaptʼayasiris uk amuytʼañ yanaptʼarakistu.

11. 1) ¿Templon alakip luriri jaqenakar alissusajj kunsa Jesusajj Awkipat uñachtʼayäna? 2) ¿Jesusajj kuntï lurkäna ukajj kunatsa chuymachistu?

11 ¿Jesusajj uywa aljirinakar templot alisnukkäna ukajj kunsa amuytʼayistu? Uñjksnas ukham amuytʼañäni: mä chicote wakichtʼasisinwa qollqe trokirinakan qollqenakapa pampar willirpayi, ukhamarak mesanakapsa jaqonukuraki (Juan 2:13-17). Ukham luratap uñjasajja, dicipulonakapajj rey Davitan aka profecía arunakapwa amtapjjäna: “Utamar munañaw nayar tukuntitu” (Sal. 69:9). Jesusajj ukham alisnukusajja, cheqa yupaychäwir taqe chuyma arjjatañ munatapwa uñachtʼayäna. ¿Jesusan ukham luratapajj kunsa Jehová Diosat yatichistu? Aka Oraqet taqe jan walinak tukjañatakejj wali chʼamaniwa ukat janiw ukakïkiti, Jupajj uka jan walinak tukjañ wal munaraki. ¡Oraqpachan kunayman jan walinaka utjatap uñjasajj kunjamak Jehová Diosajj jikjjataski! Ina chʼusat tʼaqhestan ukhajja, kunjamsa Jehová Diosampi Jesucristompejj jikjjatasipjje uk yatiñajj wal chuymachtʼistu.

12, 13. ¿Jesusajj kunjamtï arkirinakapar uñjkäna ukajj kunsa Jehová Diosat yatichistu?

12 Jesusajj kunjamtï dicipulonakapar uñjkäna ukanwa kunjamäkitï Awkipajj uk uñachtʼayarakïna. Arkirinakapajj sapa kutiw khitis jilïrejja sasin jiskhisipjjäna (Mar. 9:33-35; 10:43; Luc. 9:46). Jesusajj walja maranakaw alajjpachan Awkipampïnjja, ukat taqe kun yateqäna, ukatwa Diosajj kunsa jachʼa jachʼa tukurinakat amuyi uk sum yatïnjja (2 Sam. 22:28; Sal. 138:6). Kunjamsa Supayajj jachʼa jachʼa tukusin taqe kunsa jupatakiki munäna ukat jilïrïñsa munarakïna ukjja Jesús pachpaw uñjäna. Ukatwa, khitinakarutï wal yatichawaykäna uka dicipulonakapan ukham jachʼa jachʼa tukuñ munapjjatap uñjasajj wal llakisïna, ukat apostolanakjam ajllkäna ukanak taypinsa ukhamarakïnwa. Jesusan jiwañap jakʼäjjäna ukhasa ukham jachʼa jachʼa tukuñ munapjjatap uñachtʼayasipkakïnwa (Luc. 22:24-27). Ukampisa, munasiñampiw jupanakarojj cheqañchaskakïna, tiempompejj nayjam altʼat chuymanïñwa yateqjjapjjani sasaw confiyäna (Fili. 2:5-8).

13 ¿Jesusajj arkirinakapar pacienciampi cheqañchatapatjja Jehová Diosajj kunjamas uk amuytanti? ¿Jesusan arunakapatsa ukat luratanakapatsa Awkir uñjtanti? Yupaychirinakapajj walja kutis pantjasipkchejja, janipuniw Diosajj jupanakar jaytkiti. Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk yatiñajja, ¿janiti jan wali luratanakasat arrepentisisin Jupar mayisiñasatak wiytkistu?

JESUSAJJ AWKIPAR UÑTʼAYAÑWA MUNÄNA

14. ¿Kunjamsa Jesusajj Awkir uñtʼayañ munatapjja uñachtʼayäna?

14 Munañaparuki marka apnaqerinakajja, markachirinakarojj janiw kunsa yatiyapkiti. Ukampisa, Jesusajj kuntï Awkipat yatkäna ukanakjja sum qhanañchäna (Mateo 11:27 liytʼasiñapawa). Ukatjja, Juparakiw arkirinakaparojj “amuytʼa[yäna] cheqpach Diosar uñtʼañataki” (1 Juan 5:20). ¿Uka arunakajj kamsañsa muni? Awkipat sum amuytʼapjjañapatakiw arkirinakapar yanaptʼäna. Ukat janirakiw Diosajj mä Trinidadäkaspa ukham jan amuytʼkaya yatichäwinakampejj kunatï Jehová Diosat cheqäki uk imtʼkänti.

15. ¿Kunatsa Jesusajj Awkipat jan taqpach yatiykänjja?

15 ¿Jesusajj taqe kuntï Awkipat yatkäna ukanak taqpachti yatiyäna? Janiwa. Mä qhawqhanakjja janiw yatiykänti (Juan 16:12 liytʼasiñapawa). ¿Kunatsa? Kunattejj uka tiemponjja arkirinakapajj “janiw amuytʼapkas[pänti]”. Ukampisa, “yanaptʼirejj” jutkani ukaw “taqe cheqakankañaru irpapjjätam” sasaw Jesusajj jupanakar säna (Juan 16:7, 13, MT). Kunjamtï munasiri awk taykanakajj wawanakapar jiltataparjam jukʼat jukʼat kuns yatiyapkejja. Ukhamarakiw Jesusajj arkirinakaparojj jan taqpach mayatak yatiykänti, jan ukasti amuytʼañatak wakichtʼatäjjapjjañapwa suytʼäna. Ukhamatwa Jesusajj wali khuyaptʼayasirïtap uñachtʼayarakïna.

JESUSAT YATEQASISIN YAQHANAKAR JEHOVÁ DIOSAR UÑTʼAYAÑÄNI

16, 17. ¿Kunatsa Awkejj kunjamasa uk yaqhanakar yatiyañatakejj wakichtʼatätanwa sissna?

16 Maynir sum uñtʼjjasajj wali suma jaqëtap yattan ukhajja, ¿waljjay jupat yaqhanakar parlañ muntanjja? Cheqas ukwa Jesusajj aka Oraqenkkasin luräna, mä arunjja, Awkipatpun parläna (Juan 17:25, 26). ¿Jesusat yateqasisin Jehová Diosajj kunjamasa uk yaqhanakar yatiyaraksnati?

17 Kunjamtï yateqawayktanjja, Jesús sapakipuniw Awkirojj sum uñtʼäna, ukatwa kuntï Diosat yatki ukjja mayninakar yatiyañ munarakïna. Ukat kunjamas Jehová Diosajj uk amuytʼapjjañapatakis arkirinakaparojj yanaptʼarakïnwa. Jesucristow yatichäwinakapampi ukat luratanakapampejj Awkir sum uñtʼañatak yanaptʼawayistu, ukatwa mayni jaqenakat sipansa Awkisarojj wal munastanjja. Ukat Jesucristorojj wal yuspäraraktanjja. Ukatarakwa Jehová Diosarojj uñtʼtwa sasin sissnajja (Jer. 9:24; 1 Cor. 1:31). Jehová Diosar jakʼachasiñataki chʼamachasitasatwa Jupajj jiwasar jakʼachasirakistu (Sant. 4:8). Ukatwa jiwasajj kuntï Jehová Diosat yatktan ukjja yaqhanakar yatiyañatak wakichtʼatätanjja. ¿Ukampis kunjamsa uk lursna?

18, 19. ¿Kunjamsa Awkir uñtʼaysna? Ukanak qhanañchtʼanim.

18 Jesusat yateqasiñasawa, ukhamatwa Awkirojj arsutasampi ukat luratanakasampi uñtʼaysna. Amtapuniñäni, yatiyktan uka jaqenakatjja Jehová Dios Awkisajj khitisa ukjja waljaniw jan yatipkiti. Inas kʼari yatichäwinak istʼasajj Jehová Diosat jan wal amuyapjjchi. Ukampisa, kuntï Biblian siski ukarjamaw Diosan sutipsa ukat Jupajj kunsa jaqenakatak amti ukat kunjam Diosasa ukanak yatiysna. Maysa toqetjja, Diosajj kunjamasa uk Biblian qellqatäki uka sarnaqäwinakat sumpach amuytʼjjasin jilat kullakanakasampi parltʼañajj wali askirakiwa. Ukhamatwa jupanakarus yanaptʼarakiñäni.

19 Jesusat yateqasisaw sum sarnaqasin Jehová Diosar uñtʼayañasa. Kunapachatï mayninakajj luratanakasan Jesusjam munasirïtas uñjapki ukhajja, Diosampiru Jesusampir jakʼachasiñwa munapjjaraki (Efe. 5:1, 2). Apóstol Pablojj “nayjam sarnaqapjjam kunjamatï nayajj Cristjam sarnaqktjja ukhama” sasaw ewjjtʼistu (1 Cor. 11:1). Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk sarnaqäwisampi uñachtʼayañajja jiwasatakejj wali askipuniwa. Ukatwa Jesusat yateqasis sarnaqañasajja, ukhamatwa yaqhanakarus kunjamas Awkejj uk uñtʼayañäni.

[Qhanañchäwi]

^ Lucas 10:22 (MT): “Taqe kunanakwa Awkejjajj katuyitu; janiw khitisa Yoqarojj uñtʼkiti, jan ukasti Awkiwa; ni Awkirusa uñtʼkarakiti, jan ukasti Yoqawa, khitirutejj Yoqajj [uñtʼayañ] munki ukarakiwa”.

[Jiskt’anaka]