Ka Wesewesen Aücheani Pwüpwülü ewe Liffang seni Kot?

“Amo ewe SAMOL epwe mut ngeni kemi pwe oupwe pwan puppunu sefan pwe epwe wor neeniemi.”​—RUT 1:9, Ewe Kapasen God.

KÜTTA PÖLÜWER:

Pwata sia tongeni apasa pwe nöün Kot kewe chon angang loom ra pwäraatä ar aücheani me süföliti an we liffangen pwüpwülü?

Pwata sia silei pwe a lamot ngeni Jiowa ewe emön sia filatä pwe sipwe pwülüweni?

Menni fön seni Paipel usun pwüpwülü ka ekiekin apwönüetä lon manauom?

1. Met meefien Atam lupwen pwülüwan we a fförütä?

 “IEI efoch chuui seni chuui kei o futuk seni futukei! Epwe iteni ‘fefin,’ pun a for seni mwan.” (Ken. 2:23, KG) Ekkeei kapas alon ewe äemönün mwän, Atam. A pwapwa pun Jiowa a föratä pwülüwan we mi liöch! Kot a annutochou Atam, mwirin a angei efoch chürärän me föri ewe fefin seni. Iwe Atam a eita ngeni If. Kot a apwüpwülüür. Pokiten Jiowa a äeä chüün Atam le föratä neminnewe, iwe, Atam me If ra fokkun pacheöchfengen lap seni ekkewe pwüpwülü ikenäi!

2. Pwata a nom ren mwän me fefin ewe memmeefin tongefengeniir?

² Jiowa a ngeni aramas ewe memmeefin tongefengeniir lupwen a föriiretä. Ei tong a apachafengeni rüüemön. Lap ngeni aramas ra äneänei pwe atun ra pwüpwülü ar tong epwe tori feilfeilo.

RA SÜFÖLITI EWE LIFFANGEN PWÜPWÜLÜ

3. Ifa usun Eperiam a küt pwülüwen Aisek?

³ Ewe mwän mi tüppwöl Eperiam, a süföliti än Jiowa emmwen fän iten pwüpwülü. Ina popun a tiinaalo nöün we chon angang mi watte ierin ngeni Mesopotamia pwe epwe küt pwülüwen nöün we Aisek. Ewe chon angang a iotek ngeni Jiowa pwe epwe älisi, iwe, a sopwöch. A küna emön fefin mi niuokkusiti Kot itan Repeka, iwe, a wiliti pwülüwen Aisek. A wor wisen neminna lon pwönütään än Jiowa we pwon pwe mwirimwirin Eperiam epwe sopwosopwolo. (Ken. 22:18; 24:12-14, 67) Chommong aramas ikenäi ra pwisin filatä iö repwe pwülüweni. Fän ekkoch, aramas ra sani le älisi ekkewe ekkoch le küt pwülüwer, nge itä resap föri ena ika rese tingorer ar repwe älisiir. Pwal eü, Kot ese filatä iö emön epwe pwülüweni. Nge ika Chon Kraist ra  ekiekin pwüpwülü, Kot a tongeni älisiir ren ena, me pwal ekkoch mettoch ika pwe ra iotek fän iten an emmwen me anomuur fän emmwenien an we manaman.​—Kal. 5:18, 25.

4, 5. Pwata ka silei pwe ewe nengnginin Sunem me ewe chon masen siip ra tongefengeniir?

⁴ Ewe nengnginin Sunem mi liöch seni Israel ese mochen ekkewe ekkoch repwe aumwesi an epwe wiliti emön me lein pwülüwen King Salomon kewe. A apasa: “Oupwe pwon ngeniei, ämi föpwülün Jerusalem, pwe ousap sotuni le ämääraatä are eppiietä tong lon ngang tori upwe meefi.” (SalK. 8:4, NW) Ewe nengnginin Sunem a tongei emön chon masen siip. Fän tipetekison a ereni: “Ngang epö pön rous seni Saron, pwal epö pön kiopun ekewe lemol.” Ewe chon masen siip a pwal tongei i, a pölüweni: “Liewe a wor tongan me rei a nom lein ekewe föpwül usun chök epö pön kiop lein iräfölüföl.” (SalK. 2:1, 2) Ra wesewesen tongfengen.

⁵ Epwe pöchökkül än ewe nengnginin Sunem me ewe chon masen siip ririin pwüpwülü pokiten ra tongei Kot lap seni ar tong lefiler. Ewe nengnginin Sunem a pwal mwo nge ereni ewe chon masen siip mi ächengicheng me ren: “Kopwe pwauni lelukom fän itei, kosap romi eman me lüki. Pun tong a pöchökül usun mäla, nge lukomong a afeiengaw usun ewe lenien sotup. Tong a chök kükkü, nge ngetengetan a fokun sarara [ewe ngetengeten Jiowa, pun ena tong a feito seni, NW]. Chomong koluk resap tongeni kunuela tong, nge chomong lölö resap pwal tongeni amopu. Are eman mwän a mochen möni tong ren pisekin imwan meinisin, epwe chök uren takir me ren aramas.” (SalK. 8:6, 7) Ekkewe chon angang ngeni Kot repwe ekiekin küna pwal ena chök sokkun emmwen me pwon seni pwülüwer.

MINNE KA FILATÄ A LAMOT NGENI KOT

6, 7. Ifa usun sia silei pwe ewe emön sia filatä le pwülüweni a lamot ngeni Kot?

⁶ Emönnewe ka filatä pwe kopwe pwülüweni a lamot ngeni Jiowa. Äwewe chök, a öüröüra ekkewe chon Israel usun ekkewe aramas mi nonnom lon Kenaan. “Ousap pwüpwülü ngeniir, ousap pwal apwüpwülü nöümi föpwül ngeni nöür mwän, ika nöümi mwän ngeni nöür föpwül. Pun repwe atoka nöümi seni ewe Samol mi Lapalap pwe repwe fel ngeni pwal ekoch kot. Mürin, ewe Samol mi Lapalap epwe song ngenikemi o müttir arosakemiila.” (Tut. 7:3, 4) Fite pükü ier mwirin, ewe souasor Esra a apasa: “Oua purätiu ewe allük o pwüpwülü ngeni ekewe fin ekis. Ren ei oua alapala än chon Israel tipis.” (Esra 10:10) Ewe aposel Paul a pwal ereni ekkewe Chon Kraist: “Emon fefin epwe riri ngeni puluan fansoun puluan we mi chuen manau. Are puluan we a malo, neminewe epwe ngaselo, o epwe tongeni apupulu ngeni emon mi tipeni, nge lon chok ewe Samol.”​—1 Kor. 7:39.

⁷ Ika nöün Jiowa chon angang mi papatais a pwülüweni emön chon lükün, iwe, a älleasolap ngeni I. Ekkewe chon Israel mi manau lon fansoun Esra ra älleasolap ngeni Kot atun ra pwülüweni ekkewe fin ekis. Än Kot we Kapas a affata iö Chon Kraist repwe pwülüweni. A mwääl an epwe sotun kütta eü popun an ese älleasochisi än Kot emmwen. (Esra 10:10; 2 Kor. 6:14, 15) Iwe emön Chon Kraist mi papatais mi pwülüweni emön ese papatais, ese älleasochisi än Kot emmwen usun pwüpwülü me a tongeni pöüt seni ekkoch wisan lon ewe mwichefel. Ese pwüng ach sipwe tingorei Kot an epwe efeiöchükich me pwal lon chök ena atun sia tingormaü ngeni ren ach apasa: “Jiowa, ua pwisin filatä pwe upwe älleasolapok, nge kese kan mochen kopwe chök efeiöchü ei.”

 SEMACH WE LON LÄNG A SILEFICHI

8. Pwata a lamot sipwe älleasochisi än Kot emmwen fän iten pwüpwülü?

⁸ Emön chon fför mwesin a silei ifa usun angangen ewe mwesin. A tongeni awora emmwen ngeni ekkewe ekkoch pwe epwe pwüng ar apachafengeni. Ika sia tunalo ekkewe emmwen me apacha ewe mwesin ren pwisin mochenich, iwe, met epwe fis? A tongeni ta! Iwe ika sia mochen ach pwüpwülü epwe pwapwa, iwe a lamot sipwe älleasochisi ekkewe emmwen seni Jiowa pun i ewe chon poputääni pwüpwülü.

9. Pwata Jiowa a awora ewe liffangen pwüpwülü?

⁹ Jiowa a silei mettoch meinisin usun aramas me pwüpwülü. A mochen pwe aramas repwe ‘nöünöü o chommongolo,’ ina popun a ngeniir ewe mochen ar repwe annutfengen. (Ken. 1:28) Me mwen än Jiowa föratä If, a apasa: “Esap öch pwe ewe aramas epwe chök eman. Üpwe föri eman alisian mi wewe ngeni.” (Ken. 2:18) Jiowa a mochen pwe ekkewe pwüpwülü repwe pwapwa.​—Älleani Än Salomon Fos 5:15-18.

10. Ifa usun ekkewe mi pwüpwülü repwe apwapwaai Jiowa pwal mwo nge atun ra chök rüüemönnülo?

¹⁰ Aramas meinisin ra älemwiri tipis me rese unusöch, ina popun ese wor pwüpwülü mi unusöch. Nge nöün Jiowa kewe chon angang ra tongeni küna pwapwa mi enlet ika ra älleasochisi än Kot Kapas lon unusen kinikinin manauer. Äwewe chök, Paul a awora kapasen emmwen mi fataffatöch usun ewe föfför lefilen mwän me fefin mi pwüpwülü. (Älleani 1 Korint 7:1-5.) Ewe Paipel ese apasa pwe än ekkewe rüüemön repwe nöünöü ina chök ewe popun repwe annutfengen. A pwal wor osupwanger lon pekin memmeef me inis. Nge Kot a oput ekkewe föfför ese fich ra föri atun ra annutfengen. Chon Kraist mi pwüpwülü repwe angepwetetefengen me pwäraatä tong enlet lefiler lon ei fansoun mi aüchea ngeniir.

11. Ifa usun Rut a feiöch seni an älleasochisi minne Jiowa a mochen?

¹¹ Itä ürürün epwe wor pwapwa me chengel lon pwüpwülü. Imwen emön Chon Kraist itä epwe eü leenien asösö me kinamwe. Ekieki met a fis 3,000 ier a lo. Naomi, emön fefin chinnap, me Oropa me Rut, pwülüwen nöün kewe ät, iir me ülümön a mä seniir pwülüwer. Lupwen ra fetäl seni Moap ngeni Juta, Naomi a ereni ekkena föpwül pwe repwe liwiniti aramaser. Nge Rut ese liwiniti Moap me ese likitalo Naomi. A fen nomwotiw ren me sopwelo le tüppwöl ngeni ewe Kot mi enlet. Boas, emön mwän mi chinnap, pwal i emön chon fel mi enlet ngeni Jiowa. A ereni Rut: “Liwinum epwe unus me ren ewe Samol mi Lapalap ewe Koten Israel, ewe ka feito ren pwe  kopwe op fän pöün.” (Rut 1:9, KG; 2:12) Rut a pwäraatä an kilisou me süföl ngeni än Kot liffangen pwüpwülü, iwe, a pwülüweni Boas. Atun Rut epwe manausefäl lon än Kot we fönüfan sefö, epwe fokkun pwapwa le silei pwe a wiliti tettelin inen Jises Kraist. (Mt. 1:1, 5, 6; Luk 3:23, 32) A ifa me feiöchün Rut lupwen a älleasochisi minne Jiowa a mochen!

FÖN MI MÜRINNÖ FÄN ITEN SOPWÖCHÜN PWÜPWÜLÜ

12. Sia tongeni angei fön mi mürinnö usun pwüpwülü seni ia?

¹² Kot a äiti ngenikich minne mi lamot sipwe silei usun sopwöchün pwüpwülü. Ese wor emön aramas a silei lap seni i. Nge ifa usun ewe emön a fen pwüpwülü me mufesen fän chommong? Ese öch ach sipwe kütta fön seni usun pwüpwülü. Ewe chök Paipel a awora fön mi mürinnö usun pwüpwülü me fansoun meinisin a pwüng. Ina minne ika emön a awora kapasen fön, mi lamot epwe longolong woon än Paipel emmwen. Äwewe chök, ewe aposel Paul a makkeei: “Ämi mwän meinisin oupwe fokun echeni en me pwülüan usun ämi echeni püsin inisimi, nge ämi fefin meinisin oupwe meniniti pwülüemi.” (Ef. 5:33) Ekkewe Chon Kraist mi äsimaü ra tongeni weweiti ekkewe fön mi fataffatöch seni Paipel. Nge kapas eis, repwe älleasochisi? Repwe älleasochisi ika ra wesewesen aücheani me süföliti pwüpwülü, än Kot we liffang. *

13. Met epwe fis ika ewe mwän pwüpwülü ese apwönüetä ewe fön lon 1 Piter 3:7?

¹³ Emön Chon Kraist mwän pwüpwülü a tongei pwülüwan. Ewe aposel Piter a makkeei: “Ina usun pwal ämi mwän kana, oupwe nonom ngeni pwülüemi kana fän mirit, pun inisiir a apwangapwang mwen inisimi. Oupwe meninitiir, pun pwal ir repwe angei än Kot we lifangen manau usun chök ämi. Oupwe föri iei usun, pwe esap wor och mine epwe epeti ämi iotek.” (1 Pit. 3:7) Eli Jiowa esap aüselinga än emön mwän pwüpwülü iotek ika ese apwönüetä an kapasen fön. A tongeni ngawolo än ekkewe pwüpwülü riri ngeni Jiowa. A pwal tongeni fis osukosuk, änini fän chommong, me arochongawfengen.

14. Ifa ewe mettoch mi mürinnö ewe fin pwüpwülü mi tong a tongeni föri fän iten an famili?

¹⁴ Emön fin pwüpwülü mi älleasochisi än Paipel kewe fön me nonnom fän emmwenien än Kot manaman mi fel, a tongeni efisi pwe imwan epwe eü leenien kinamwe me pwapwa. A pwüng pwe emön Chon Kraist mwän a tongei pwülüwan me a mochen tümünü. Emön Chon Kraist fefin mi pwüpwülü a mochen pwülüwan epwe tongei ina popun a föri ekkoch napanap pwe pwülüwan we epwe fokkun tongei. Än Salomon Fos 14:1 a apasa: “Eman fefin mi tipachem a aüetä imwan, nge eman mi tiparoch a püsin ataetiu imwan.” Emön fin pwüpwülü mi tipächem me tong a angang weires fän iten sopwöchün me pwapwaan an famili. A pwäraatä pwe a fokkun aücheani pwüpwülü, ewe liffang seni Kot.

15. Ifa ewe fön a mak lon Efisus 5:22-25?

¹⁵ Ekkewe mi pwüpwülü ra pwäraatä  ar süföliti pwüpwülü ewe liffang seni Kot, atun ra äppirü än Jises föfför ngeni chon an we mwichefel. (Älleani Efisus 5:22-25.) Ekkewe pwüpwülü mi fokkun tongefengeniir rese lamalam tekia me amönüngawfesen me rese mut ngeni napanapangawer an epwe atai ar ririin pwüpwülü. Jiowa a efeiöchü ekkeei sokkun pwüpwülü!

OUSAP MUT NGENI EMÖN AN EPWE ÄIMUFESENNIIR

16. Pwata ekkoch Chon Kraist ra chök lipich?

¹⁶ Lap ngeni aramas ra akkota pwe eü rän repwe pwüpwülü. Nge ekkoch nöün Jiowa chon angang ra chök lipich pokiten rese küna emön Jiowa a tipeeü ngeni are rese küna emön ra mochen pwülüweni. Nge a wor ekkoch rese mochen pwüpwülü. Ekkewe Chon Kraist lipich ra tongeni äeä watteen ar fansoun lon än Jiowa angang me ra tongeni küna pwapwa lon manauer atun ra lipich.​—Mt. 19:10-12; 1 Kor. 7:1, 6, 7, 17.

17. (a) Met Jises a apasa usun pwüpwülü? (b) Ika emön Chon Kraist a poputä le mocheniaiti pwülüwen emön, itä met epwe mwittir föri?

¹⁷ Inaamwo ika sia lipich are pwüpwülü, a lamot kich meinisin sipwe chechchemeni alon Jises ei: “Ousap aleani mine a mak lon ekewe Taropwe mi Pin, pwe seni lepoputän ewe mi föri aramas a föri mwän me fefin? Iwe, Kot a apasa, ‘Iei mine eman aramas epwe likitala saman me inan o pach ngeni pwülüan, iwe, ekewe ruoman repwe wiliti eu chök inis.’ Iei mine resap chüen ruoman, pwe eman chök. Mine Kot a rifengeni esap wor eman aramas epwe mwütifeseni.” (Mt. 19:4-6) Än emön mocheniaiti pwülüwen emön ina eü tipis. (Tut. 5:21) Ika emön Chon Kraist a poputä le eäni ena memmeef, emönna epwe mwittir föri ükükün an tufich le urusawu ena memmeef mi limengaw seni an ekiek. A lamot epwe föri ena, inaamwo ika epwe fokkun äweiresi letipan pokiten a mut ngeni ena mochenia an epwe määritä. (Mt. 5:27-30) A fokkun lamot ach sipwe apwüngü ach ekiek me aükatiw ena sokkun tipisin mochenia.​—Jer. 17:9.

18. Epwe met meefiach usun pwüpwülü ewe liffang seni Kot?

¹⁸ Chommong aramas ekis chök ar silei are rese silei usun Jiowa me an we liffangen pwüpwülü mi amwarar ra süföliti pwüpwülü. Nge ifa usun kich? Pokiten kich nöün Jiowa, “ewe Kot mi pwapwa” chon angang mi papatais, sia pwapwa le pwäri lon napanapen manauach pwe sia wesewesen kilisou me süföliti pwüpwülü ewe liffang seni Kot!​—1 Tim. 1:11, NW.

[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 16]

Eü pwüpwülü mi mürinnö a elingaalo Jiowa me atoto pwapwa wachemwuk ngeni unusen ewe famili

[Sasing lon pekin taropwe 15]

Rut a pwäraatä an aücheani me süföliti pwüpwülü ewe liffang seni Kot

[Sasing lon pekin taropwe 17]

Ka pwäraatä pwe ka wesewesen aücheani me süföliti pwüpwülü ewe liffang seni Kot?