¿Ngöbö ja mika gure metre ükaninte ye ütiäte mä kräke?
¿Ngöbö ja mika gure metre ükaninte ye ütiäte mä kräke?
“[Jehová] diebti mun raba ja miketa gure amne, kä rabata nuäre munbtä nünankäreta mun kwär[ä]ebe” (RUT 1:9, Jonas/Rut, Sociedad Biblica de Panamá (JR-SBP)).
KUKWE NGWANTARITA NE MIKE GARE:
¿Ñobätä ni raba niere metre nitre Jehová mikaka täte kirabe ye nämene ja mika gure ye mike ütiäte jai?
¿Ñobätä ni raba niere, ni dianta nikwe ja mukore ye ütiäte Jehová kräke?
¿Kukwe meden nieta Bibliakwe ja mika gure metre yebätä abokän mä tö nuaindi?
1. ¿Adán ie Jehovakwe muko biani ye ngwane dre niebare kwe?
“NI NE abra ti kroko btä ti ngätä tikwe ara nere, ñobtä ñan angwane Ngöbökwe ti kroko dätebare nere [...] aisete ti bike kä den meri” (Gén. 2:23, JK). Ni brare sribebare kena, Adán, ¡yebätä kä namani juto krubäte muko biani ie ye ngwane! Ye medenbätä, niara ja kukwei mikani nuäre ye ni töi ñaka raba nemen krütarebätä. Jehovakwe mikani jadüke nguseta biti krona dianinkä krati kwe yebiti meri bä nuäre sribebare kwe. Adankwe kädekabare Eva aune Ngöbökwe mikani gure ye käi namani juto bätätre. Adán krona krati yebiti Eva sribebare, yebätä Adán aune Eva namani ja mäke bäri kwin nitre gure kä nengwane yebiti ta.
2. ¿Ñobätä nitre brare aune merire yei jata nemen tuin kwin kwärikwäri?
2 Jehová töbätä krubäte ye medenbätä nitre brare aune merire sribebare kwe, ne kwe töi rabadre jabätä kwärikwäri aune ja rabadre tuin kwin ietre. Tärä enciclopedia tä mike gare: “Ni brare aune meri tä ja mike gure ne kwe töi rabadre käre jabätä kwärikwäri aune rabadre jabe” (The World Book Encyclopedia). Kukwe nieta ne erere tä nemen bare bä kabre nitre Jehová mikaka täte yebätä.
JA MIKA GURE METRE YEBÄTÄ DEBE BIANI KWETRE
3. ¿Isaac yei ja muko kwani ño?
3 Ja mika gure metre ye namani ütiäte krubäte Abrahán ni ja ngwanka metre kräke, yebätä ni sribikä ben bäri umbre juani kwe kä Mesopotamia yekänti meri Ngöbö mikaka täte känene Isaac kräke. Ni sribikä Abrahán kräke käkwe orasion nuainbare ye kani ngäbiti Ngöbökwe. Rebeca meri bati namani Isaac mukore aune namani tarere krubäte aune Abrahán ngäbriänkä rabadre jatäri ie Ngöbö tö namani abokän mikani nemen bare kwe (Gén. 22:18; 24:12-14, 67). Kukwe ne ñaka tä mike gare, ni rabadre töi kwinbiti ni mada kobaire ribe ñaka nie ye ngwane. Nitre nünanka kä nengwane tä metrere ja muko känene akwle. Ngöbö ñaka tä ni mike gure akwle, akwa tä nitre kristiano jie ngwen kukwe nebätä aune kukwe madabätä, niaratre tä ribere ie bätä tä ja tuenmetre jie ngwandre üai Ngöbökwe ie ye ngwane (Gál. 5:18, 25).
4, 5. Meri kä Sunem yekänti aune ni obeja ngübaka yei ja nämene tuin kwin kwärikwäri, ¿ye ñokänti gare nie?
4 Kirabe meri bati bä nuäre krubäte juta Sunem yekänti ñaka tö namani meritre ja ketamuko kwe ye tuai ja töi mike ja mike rei Salomón mukore. Niebare kwe ietre: “Meritre Jerusalén, munkwe ñaka ti töi mika krubäte ja mika gure yebätä, ñakare aune ti töi rabadre nuainbätä ye aibe ngwane, ye tita ribere munye” (Cant. de Cant. 8:4). Meri nünanka Sunem aune ni obeja ngübaka yei ja namani tuin kwin kwärikwäri. Niarakwe töi bobrebiti niebare: “Ti abokän ngwarbe azafrán kä kiare mren kräbäre aune lirio kä kiarebiti ye kwrere”. Akwa, ni obeja ngübaka käkwe niebare niarai: “Lirio krimu tukwäte ngätäite, ye kwrere ti muko tä meritre mada ngätäite” (Cant. de Cant. 2:1, 2). Erametre niaratre nämene ja tarere krubäte.
5 Meri nünanka Sunem aune ni obeja ngübaka ye nämene Ngöbö tarere jondron jökräbiti ta, ye medenbätä niaratre namani gure ye ngwane namani ja tarere bäri. Niaratre nämene ja tarere krubäte yebätä meri ye käkwe niebare ni obeja ngübaka yei: “Ti mike ni kisetä ye kwrere ja brukwä yebiti aune ja kise mrökate; ñobätä ñan aune ja tare ye bäri dite krubäte gata kwrere, ja mika täte metre nuaindre jankunu ye mika ñaka raba niken ja bäre Seol kwrere. Ye jutra ñukwä jutra kwrere, jutra Jehová yekwe [ñobätä ñan aune ye kite niarakri]. Ñö ere krubäte ye ñaka raba ja tare ye juen ngwarbe, aune ñö kri ye ñaka raba niken ngwena” (Cant. de Cant. 8:6, 7). Ni Ngöbö mikaka täte töita ja mikabätä gure angwane, ¿ñobätä ñaka rabadre ja töi mike ja mika gure ye aibebätä, ñakare aune kukwe nieta bersikulo nekänti yebätä?
NI DIANTA JA MUKORE YE ÜTIÄTE NGÖBÖ KRÄKE
6, 7. ¿Nita ja töi mike ni dianbätä ja mukore ye ñobätä ütiäte krubäte Ngöbö kräke?
6 Nita ja töi mike ni dianbätä ja mukore ye ütiäte Jehová kräke. Juta Canaán yebätä Jehovakwe kukwe ne niebare nuaindre nitre Israel ie: “Mä ñaka raba ja mike gure jire meritre yebe. Mä ñaka raba mä ngängän ye bien niara ngobo yei, aune mä ñaka raba niara ngängän den mä ngobo kräke. Ñobätä ñan aune niarakwe ñaka mä ngobo töi mikai ti mike täte, aune niaratre rabai ngöbö mada mike täte; aune erametre Jehová rabai rubun krubäte mun kräke, aune erametre niarakwe mä gaite drekebe ngwarbe” (Deu. 7:3, 4). Siklo ye bitikäre, sacerdote Esdras käkwe mikani gare: “Mun arabe käkwe ja mikani gure meritre juta madate yebe köböite munkwe ñaka ja ngwani metre ngite mikakäre nitre Israel yebiti” (Esd. 10:10). Aune apóstol Pablo kukwe tikabare nitre kristiano yei: “Ni merire gure gure abko brare kwe tä nüne, ye ngwane brare ñan tuanmetre kwe, akwa brare kwe krütadre kän ne ngwane, rabadreta kaibe ja mikakäreta gure, akwa ni tödekaka Jesubti aibe ben ja mikadreta gure kwe” (1 Cor. 7:39).
7 Ni ja dianinkä Jehová mikakäre täte ye tä ja mike gure ni ñaka kukwebätä ben ye ngwane, ñaka tä Ngöbö mike täte. Nitre Israel Esdras näire yekwe ñaka ja ngwani metre, “ja mikani gure [kwetre] meritre juta madate yebe”, aune kukwe metre mikata gare Bibliabätä ye nikwe mikadre ütiäte krubäte jai (Esd. 10:10; 2 Cor. 6:14, 15). Ni kristiano tä ja mike gure ni ñaka Jehová mike täte ben ye ñaka tä ja ngwen kwin aune ja mika gure ükaninte Ngöbökwe ye ñaka tä mike ütiäte jai. Ni ja ngökabarera ñöte käkwe ja mikadre gure ni ñaka kukwebätä ben angwane, sribi tä kisete juta Ngöbökwe yete ye dianka raba ruäre kän. Jehovakwe jondron kwin biandi nie ye ni ñaka raba ngübare jire, ni tädre kukwe ne erere niere orasionte ie ye ngwane: ‘Jehová, nierara tikwe ñaka mä mikani täte, akwa yebiti ta jondron kwin nuainne ti kräke’.
NI RÜN KÄ KWINBITI IE KUKWE GARE BÄRI NI NGWÄ
8. Jehovakwe kukwe ükaninte ja mika gure yebätä ye ñobätä nikwe mikadre täte ye mä raba mike gare.
8 Ni makina sribekä yei makina tä sribire ño ye gare. Makina yebiti sribidre ño ye niara raba driere nitre madai ne kwe sribidre kwinbiti kwetre. Sribidre ño makina yebiti driedre kwe ye erere ñaka nuaindre angwane, ¿dre raba nemen bare? ¡Kukwe tare raba nemen bare! Yebätä, ni tö ja mikai gure aune nünain kä jutobiti jabe angwane, Jehová ni ja mika gure ükatekä tä dre niere nuaindre ye erere mikadre täte.
9. Ni kä tibienbätä yei ja nemen ruin kaibe aune ja mika gure ye raba kä mike juto nibätä ye gare kwin Jehovai, ¿ñokänti ye gare metre nie?
9 Kukwe gare jökrä Jehovai ni nire aune ja mika gure yebätä. Niarakwe ni brare aune meri töi mikani nemen jabe ne kwe niara kukwe niebare nuaindre ne erere rabadre bare: “Ngäbäkre ngibia kwati munkwe, ie ti tö” (Gén. 1:28, JK). Ne madakäre, ja nemen ruin kaibe nie ye nüke gare kwin ie, ñobätä ñan aune niara jämi meri kena sribere ye ngwane, niebare kwe: “Ni brare ne abko tä kaibe. Ye abko ñakare debe, aisete ti bike meri dätere niara kwrere niara die mikakäre” (Gén. 2:18, JK). Ja mika gure ye raba kä mike juto nibätä ye gare kwin Jehovai arato (ñäkädre Proverbios 5:15-18 yebätä).
10. ¿Nitre kristiano gure metre rabadre nemen jabe ye ngwane, dre ngwandre törö kwetre jai?
10 Adán ja mikani ngite ye köböite ngite tä nibiti, yebätä nitre gure metre ye ñaka nüne kwin jabe. Akwa Ngöböta kukwe niere Bibliabätä ye nitre gure metre Jehová mikaka täte tä nuainne angwane, raba nüne kä jutobiti jabe. Ñodre, ni brare aune meri rabadre nemen jabe yebätä Pablo kukwe niebare mäträkäre metre nibätä ye nikwe mikadre ñärärä (ñäkädre 1 Corintios 7:1-5 yebätä). Ni brare aune meri rabadre nemen jabe ne kwe monsoi rabadre ye ñaka aibe Biblia tä ribere nie, ñakare aune ni brare aune meri tä nemen jabe ye köböire raba kä mike nuäre jabätä ja töibiti aune ja ngrabare yebiti arato. Akwa, nitre gure metre rabadre käme käme jabe ye tuin käme Ngöböi. Ütiäte krubäte nitre kristiano gure metre rabadre nemen jabe ye ngwane rabadre ja tarere metre. Aune kukwe ñaka kwin Jehová kräke ye ñaka nuaindre kwetre.
11. ¿Ngöbö töi ye ererebätä Rut ja ngwani köböire dre kwin namani kwe?
11 Ja mika gure metre yekwe kä mikadre juto nibätä ribeta jai aune ñaka ni mikakäre rubun bätä ulire. Ni kristiano nünandre kwin aune jäme jabe. Kä nikanina 3000 näre ta yete kukwe namani bare yebätä ani töbike, kä ye ngwane Noemí meri umbre aune jüde Orpá aune Rut, niaratre ye muko krütani, niaratre nikani jibiti kä Moab yekänti ta rabakäre Judá. Meri nibu ye rikadreta juta kwetre yekänti Noemí niebare ietre, akwa Rut ja mikaninte niarabe, Ngöbö metre yei niarakwe ja ngwani metre aune ye köböire Jehová “Ngöbö [...] israelitakwe [...] ye käkwe sribi [...] ye ütiä bia[i]n jökrä” niarai niebare kwe ie (Rut 1:9; 2:12, JR-SBP). Ngöbökwe ja mika gure ükaninte ye niara nämene mike ütiäte jai bämikakäre ja mikani gure kwe ni umbre Boaz yebe, niara nämene Ngöbö mike täte metre. Rut gaikröta kä mräte ye ngwane, niara nünanbare Jesukristo känenkri rabai gare ie ye käi rabai juto krubätebätä (Mat. 1:1, 5, 6; Luc. 3:23, 32). ¡Ngöbö töi ye ererebätä niarakwe ja ngwani köböire jondron kwin rabai kwe!
KUKWE KWIN NIETA NE KWE NI GURE NÜNANDRE KÄ JUTOBITI
12. ¿Medente kukwe kwin raba kwen nie ja mika gure yebätä?
12 Nitre gure tä dre ribere jai nünankäre kä jutobiti jabe, ye Jehová ja mika gure metre ükatekä tä niere ietre. Jehová aibe ie kukwe gare bäri ni kä nebätä ye ngwä. Käre Biblia tä kukwe metre niere, ye medenbätä mäträdre kwin yekäre ütiäte krubäte dre nieta Bibliabätä ye erere nikwe nuaindre käre. Ñodre, apóstol Pablo kukwe tikabare Ngöbö diebiti: “Mun itire itire käkwe meri jakwe taredre, ño mun tä ja tarere akwle kwrere, angwane merikwe brare kwe [...] [mikai] täte” (Efe. 5:33, NGT). Kukwe jökrä nieta bersikulo nekänti ye ni kristiano ünä kukwe ja üairebiti ie raba nüke gare kwin. Akwa kukwe ye mikai täte kwe o ñakare ye tä gare ie. Erametre, Ngöbökwe kukwe ükaninte ja mika gure yebätä ye ütiäte kräke angwane mikai täte kwe. *
13. ¿1 Pedro 3:7 yekänti kukwe nieta ye erere ñaka nuaindre angwane ye köböite dre dre raba nemen bare?
13 Ni kristiano gure metre ye rabadre muko kwe tarere krubäte. Apóstol Pedro tikabare: “Mun brare gure gure abko ie nüna rüka gare kuin meri munkwe yebe. Meri abko di ñakare ja kwrere munbe, aisete munkwe mika ütiäte amne munkwe ngibia arato, ñobtä ñan angwane ja moto kuinbti Ngöbökwe mun brare käräbare nünankäre kärekäre [...], ye kwrere Ngöbökwe meri ye käräbare arato nünankäre kärekäre [...], aisete munkwe meri munkwe ye mika ütiäte. Munkwe blitadre Ngöböbe angwane, Ngöbökwe mun kukwei kadre ngäbti, abkokäre” (1 Ped. 3:7). Erametre, kukwe nieta Bibliabätä ye erere nitre brare gure ñaka nuainne angwane, Jehová ñaka raba orasion kwe ye kukwe nuin. Ye erere angwane, niaratre nibu ye raba di nekä kukwe ja üaire yebiti köböite ñaka raba nüne kwin jabe, raba ngüdrärekä jabe aune ñaka blite töi jämebiti jabe.
14. ¿Meri gure metre yekwe dre nuaindre nünankäre kä jutobiti mräkätre kwe yebe?
14 Meri gure metre tä ja jie ngwamana Kukwe Ngöbökwe aune üai deme yei, ye raba nüne jäme aune kä jutobiti jabe. Nitre brare gure Ngöbö mikaka täte ye töita nierara muko kwe ye tarere aune kriemike ngrabare aune kukwe ja üaire yebiti. Meri ye abokän tö ja tare manain, ye medenbätä tä ja töi mike kwin ne kwe muko rabadre niara tarere bäri. Proverbios 14:1 tä mike gare: “Meri töbätä erametre ye tä ju kwe ngübare, akwa meri ñaka ja ngwen töbätä ye tä juen ngwarbe ja kise jeñe yebiti”. Meri töbätä aune töi kwin ye raba jondron kwin mike nemen bare aune kä mike juto mräkätre kwe yebätä. Yebiti tä bämike Ngöbökwe ja mika gure metre ükaninte ye ütiäte kräke.
15. ¿Efesios 5:22-25 ye tä mäträre ño nibätä?
15 Jesús tä konkrekasion kwe mike tuin ütiäte jai ye erere nitre gure tä ja mike ütiäte kwärikwäri angwane, tä bämike ja mika gure ükaninte Ngöbökwe yebätä niaratre tä debe bien (ñäkädre Efesios 5:22-25 yebätä). Niaratre tä ja tarere krubäte kwärikwäri angwane jondron kwin keta kabre tä nemen kwetre aune niaratre ñaka tä bike kri jabätä aune ñaka ja kukwe ötö jai monso kia erere bätä kukwe mada ye köböire tä nüne kwin jabe.
NI ÑAN RABA DENKÄ JIRE MENTO
16. ¿Ñobätä nitre kristiano ruäre täbe kaibe?
16 Ruäre ngwane nitre jökrä bäsi töita ja mikabätä gure, akwa nitre Ngöbö mikaka täte ye ruäre tä kaibe, ñobätä ñan aune muko kwin niara kräke aune Ngöbö kräke ye ñaka kwen ietre. Nitre mada abokän ñaka tö ja mikai gure aune ye köböire tätre sribi Jehovakwe nuainne bäri aune töi ñaka kukwe mada jiebiti nitre gure ye erere. Erametre, nitre ñaka gure ye rabadre jondron nuainne kä ngwankäre juto jabätä kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä (Mat. 19:10-12; 1 Cor. 7:1, 6, 7, 17).
17. a) ¿Kukwe meden niebare Jesukwe ja mika gure yebätä abokän ni rabadre ngwen törö jai? b) Ni kristiano tö rabadre ni mada muko yei ja kräke angwane, ¿dre nuaindre jötrö ngwarbe kwe?
17 Ni tä kaibe o ni niena gure, akwa ni jökrä rabadre kukwe niebare Jesukwe ne ngwen törö jai: “Ngöbökwe ni sribebare kena ni brare, ni merire, ¿ne mun ñakare ñäkebätä ya? Arato niebare [...] kwe krörö: Ne medenbätä ni brare käkwe [...] rün, [...] meye tuadremetre, biti ja mikadre gure kwe meribe, ye ngwane ni itibe kwrere niaratre nibu ne rabai. Yebrä abokän ñan tädi nibu mada; rabai itibe. Ne medenbätä Ngöbökwe [...] mikanina itibe, ye ni ñan raba denkä jabätä” (Mat. 19:4-6). Ni mada muko rabadre tuin kwin nie ja kräke ye abokän ja mikata ngite (Deu. 5:21). Ni kristiano ruäre ja töi mikadre käme ye erere angwane, rabadre denkä drekebe ngwarbe ja töite, kukwe käme mikani nirien kwe ja brukwäte ye ñaka rabadre nuäre diandrekä kräke akwa rabadre nuainne (Mat. 5:27-30). Ütiäte krubäte rabadre ja ngübarebiti kukwe käme yebätä aune denkä täte ja brukwäte (Jer. 17:9).
18. ¿Ja mika gure ükaninte Ngöbökwe ye mikadre tuin ño nikwe jai?
18 Nitre kwati ie Ngöbö ñaka gare kwin o ñaka gare jire ie aune ja mika gure ye jondron kwin biani kwe nie ye ñaka gare ietre, akwa tätre debe bien krubäte kukwe yebätä. Nikwe ja dianinkä sribikäre, “Ngöbö kä juto bökänkä” ye kräke (1 Tim. 1:11). Yebätä kä tädre bäri juto nibätä aune ja mika gure ye jondron kwin biani Jehovakwe nie ye ütiäte ni kräke nikwe bämikadre.
[Nota]
^ párr. 12 Kukwe mikata gare ja mika gure yebätä ye kädrieta bäri tärä “Manténganse en el amor de Dios” kapitulo 10 aune 11 yekänti, ye mä raba mike ñärärä.
[Kukwe ngwantarita]
[Kukwe nieta página 6]
Ni gure metre tä nüne kwin jabe yebiti tä Jehová käikitekä aune kä mike juto krubäte mräkätre yebätä
[Jondron üai bämikani página 5]
Ngöbökwe ja mika gure metre ükaninte ye namani ütiäte Rut kräke bämikani kwe
[Jondron üai bämikani página 7]
Ngöbökwe ja mika gure metre ükaninte, ¿ye ütiäte mä kräke mätä bämike ño?
