Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Jehová Diosar serviñati nayrankaski?

¿Jehová Diosar serviñati nayrankaski?

¿Jehová Diosar serviñati nayrankaski?

“Lakajajj arjjatatamjjat yatiyani, qhespiyäwimat sapür arsuni.” (SAL. 71:15.)

¿QHANAÑCHTʼASMATI?

¿Kunatsa Noé, Moisés, Jeremías ukat Pablojj Diosar nayraqat serviñ amtapjjäna?

¿Kunsa jakäwiman luraskta uk amuytʼasiñamatakejj kuna jisktʼanakas yanaptʼiristamjja?

¿Kunatsa Jehová Diosar serviñ nayrar uchañ amtta?

1, 2. 1) ¿Diosar jakäwis katuyasiñajj kamsañsa muni? 2) ¿Noé, Moisés, Jeremías ukat apóstol Pablon sarnaqäwinakapat yatjjatañajj kunjamsa yanaptʼistaspa?

 JESUSAN arkirip tukusin Jehová Diosar jakäwis katuyasis bautisasitasajj wali wakiskiripuniwa. Jehová Diosarojj akham sisksnas ukhamawa: “Jichhat uksarojj jumätaw uywirijäjja, jumaruw jakäwejj katuyasjjsma. Tiempojampisa, kunatï utjkitu ukampisa ukat kuntï sum lurañ yatkta ukampejj kunsa luräjja uk Jumaw sitäta, ukat kun lurañas nayrankañapa uksa Jumarakiw sitäta” sasa.

2 Jumatï bautisat cristianöstajja, ukhamsa Diosar arsuwaykasma ukhamarakiwa. Walikpun Diosar katuyasiñ amtawaytajja, ukham yaqha suma lurañajj janiw utjkiti. Niyakejjay Jehová Diosajj uywirisäjjchejja, ¿kunanak lurañatakis tiempo apsusiñasa? Noé, Moisés, Jeremías ukat apóstol Pablon sarnaqäwinakapaw uk sum amuytʼasiñ yanaptʼistani, jupanakajj taqe chuymaw Jehová Diosar yupaychapjjäna. Ukat kunjamantï jikjjatasipkäna ukhamanwa jiwasajj jikjjatasiraktanjja, ukat kun lurañsa amtapjjäna ukanak yatjjatañaw kun lurañatakis tiempo apsusisktan uk amuytʼasiñ yanaptʼistani (Mat. 28:19, 20; 2 Tim. 3:1).

UMA JUICIOT NAYRA

3. ¿Noé chachan urunakapampi jichhürunakampejj kunansa niya kikpakïpjje?

3 Noé chachan urunakapampi jichhürunakampejj niya kikpakïtapwa Jesusajj uñachtʼayäna, ukatwa akham säna: “Kunjämatejj Noen urunakapanjja paskatayna ukhamarakïniwa Jaqen Yoqapajj jutkani ukkhajja. Uka urunakanjja janïra uma juicio paskipanjja, jaqenakajj walja manqʼañanakana, umañanakana jakasipkäna, mayninakajj casarasisipkänwa, mayninakasti phuchanakap casarañatak churasipkäna, Noen arcar mantañapkama, janirakiw amuyasipkänti kunürutejj uma juiciojj purinisin taqeniru apasjjäna ukürkama” sasa (Mat. 24:37-39). Jichhürunakanjja, kuna urunakansa jakasktan uk waljaniw jan amuyasipkiti, ukat Diosan servirinakapajj kuntï yatiyapki ukarus janirakiw yäqapkiti. Ukat Diosaw jan wali jaqenakar tukjani satajj kunjamtï Noé chachan urunakapan jaqenakajj larusipkänjja ukhamarakiw jichhürunakan larusipjje (2 Ped. 3:3-7). Ukham jan wali jaqenak taypinsa jakchïnjja, ¿kun lurañatakis Noé chachajj tiempo apsusïna?

4. Jehová Diosajj Noé chachar kuntï lurañapakäna uk siskäna ukhajja, ¿kun lurañatakis Noé chachajj tiempo apsusïna, ukat kunatsa?

4 Jan wali jaqenakarojj qʼalwa tukjäjja sasin Jehová Diosajj Noé chachar yatiykäna ukat mä lurañ jaytawaykäna ukhajja, Noé chachajj mä arka luräna, ukhamat jaqenakaru ukat animalanakar qhespiyañataki (Gén. 6:13, 14, 22). Ukat Diosajj kuntï lurkani uksa Noé chachajj yatiyarakïnwa. Noé chachajj “cheqa arunak [parliriwa]” sasaw apóstol Pedrojj säna, uka arunakarjamajja, kunja jan wali urunakas jakʼachasisinkäna uk jaqenakar amuytʼayañatakiw Noé chachajj chʼamachasïna (2 Pedro 2:5 liytʼasiñapawa). ¿Noé chachajj familiapampi negocionïñataki, mayninakat sipansa wali qamirïñataki ukat wali aytatäñataki chʼamachasispäna ukhajj walikïskaspänti? ¡Janiwa! Kunatï pasañapäkäna uk yatisajj janiw kuntï lurapjjañapäkäna uk armasipkänti.

KUNSA LURANI UKWA MOISESAJJ AMTI

5, 6. 1) ¿Kuna amtampis Moisesarojj sum yatichapjjpachäna? 2) ¿Moisesajj kuntï Egipto markan katoqañapäkäna ukanak kunatsa jaytäna?

5 Jichhajj Moisés chachat amuytʼarakiñäni, juparojj faraonan phuchhapaw yoqapjam uywasïna, ukat mä palacionwa jilsurakïna. Faraonan allchhipjamajja, “Moisesajj wali suma yatichatän[wa], kawkhakamatejj egipcionakajj yatipkäna ukakama” (Hech. 7:22; Éxo. 2:9, 10). Inas faraonan palaciopan suma luräwinak katoqañapatak ukham yatichapjjchïna. Uka tiemponjja faraonan gobiernopaw wali chʼamanïnjja, ukankasajja Moisesajj wali aytata ukat respetata jaqësapänwa, ukat wali qamirirakïsapänwa. Ukampis ¿jupajj ukhamäñti munäna?

6 Jiskʼäkäna ukhajja, cheqa awk taykapaw Jehová Diosat yatichapjjäna, ukhamatwa kuntï Diosajj Abrahamaru, Isaacaru ukat Jacob nayra achachilanakapar siskäna ukanak yatpachäna. Moisesasti Diosan uka arunakaparojj confiyänwa. Kunsa jutïrin lurani ukat kunjamsa Diosarojj jan jitheqtas yupaychaskakispa uk walpun lupʼpachäna. Kunapachatï Moisesajj faraonan allchipjjamati jakani jan ukajj israelit esclavjamach jakani uk amtañapäkäna ukhajja, jupajj “Diosan markapan uñisitäñwa munäna, mä jukʼa tiempo juchanakan kusisiñat sipansa” (Hebreos 11:24-26 liytʼasiñapawa). Qhepatsti taqe kunanwa Jehová Diosamp irpayasïna (Éxo. 3:2, 6-10). ¿Kunatsa ukham lurañ amtpachäna? Kunattejj Jehová Diosan arunakaparuw confiyäna ukat Egipton suma jakasiñajj janiw nayatak utjkaniti sasaw amuyäna. Cheqas ukhamapunïnwa, mä qhawqha tiempotjja tunka plaganakampiw Diosajj uka markar tukjäna. ¿Jehová Diosar katuyasita cristianonakat aka tiempon jakapki ukanakajj kunsa Moisesat yateqapjjaspa? Janiw akapachan qamirïñsa ni kuna kusistʼañanakatï utjki ukanaksa thaqhapjjañapäkiti, jan ukasti Jehová Diosar taqe chuyma serviñaw nayrankañapa.

KUNAS PASANI UKJJA JEREMIASAJJ SUM YATÏNA

7. ¿Jeremiasan urunakapampi jichhürunakampejj kunansa niya kikpakejja?

7 Jichhajj Jeremiasat parltʼarakiñäni, jupajj Jehová Diosar nayraqat serviñatakiw chʼamachasirakïna. Jehová Diosaw Jeremiasar profetat uttʼayäna ukat Diosan markapat jitheqtiri Jerusalenampi Judeampejj tukjatäpjjaniw sasin yatiyañapatak khitäna. Jeremiasajj jiwasjamarakiw qhep qhepa urunakan jakäna (Jer. 23:19, 20, NM). Ukat ukapachan jan wiñayatakïtapjja sum yatïna.

8, 9. 1) ¿Kunatsa Baruc chachajj amtanakap mayjtʼayañapäna? 2) ¿Kunanaksa lurañäni ukanak amtkasajj kunsa amtañasa?

8 Uka markan tukjatäñap yatjjasajja, Jeremiasajj janiw uka markan sum utjnoqañ amtkänti. Ukampis mä tiemponjja, Baruc sat secretariopajj janiw uk sum amuykänti. Ukatwa Jehová Diosajj Jeremías toqejj akham säna: “Nayajj kuntejj saytʼaykta ukjja tʼunjtwa, kuntejj ayruntkta uksa jikʼinukuraktwa. Jichhajj taqe akapachampejj ukhamrakwa luräjja. [‘Ukampis jumajj jumatakikiw taqe kuns thaqhasktajja. Jan ukanak thaqjjamti’, NM]. Nayasti taqe jaqenakjjarojj jachʼa tʼaqhesiñanakwa apayanëjja, ukampisa jumarojj jakayaskarakïmawa kawkirutejj sarkät ukana” sasa (Jer. 45:4, 5).

9 Kunanaksa Baruc chachajj jupatakiki thaqhäna ukajj janiw yatiskiti. * Ukampis kunanaktï jikjjatkaspäna ukanakajj janiw wiñayatakïkänti. Kunattejja, ukanakajj 607 maran babilonionakajj Jerusalén qʼal tukjapkäna ukhaw tukusirakispäna. ¿Kunsa ukat jiwasajj qateqsna? Kunatï jakañatak wakiski uk jikjjatañataki chʼamachasiñajja, jutïritsa lupʼiyarakistuwa (Pro. 6:6-11). Ukampisa ¿jan wiñayatakïki ukanak jikjjatañatak tiempsa chʼamsa aptʼasiñajj walikïskaspati? Cheqas Jehová Diosan markapajj jukʼamp Tantachasiñ Utanaka, sucursalanaka ukat yaqha ukhamanak lurañ amtaskakiwa. Ukampis uka utanakajj janiw inamayäkiti, jan ukasti Diosan Reinopat yatiyasiskakiñapatak yanaptʼañatakiwa. Kunanaksa lurañäni ukanak amtkasajja, Jehová Diosan servirinakapajj kunatï Diosan Reinop yatiyasiñapatak yanaptʼkaspa ukanak lurañwa amtañasa. ¿“Nayraqatajj Diosan reinopa” ukat “kunatejj cheqäki Jupan nayraqatapanjja” ukanakwa thaqhaskta sasin taqe chuymat sasma? (Mat. 6:33.)

“JAN KUNATAK SERVIR TʼUNÄKASPAS UKHAMWA UÑJTA”

10, 11. 1) ¿Janïr cristianökasajj kunatakis Pablojj chʼamachasïna? 2) ¿Kunatsa Pablojj nayrjam jan amuyjjäna?

10 Apóstol Pablot jichhajj yatjjatañäni. Cristianor janïr tukkipanjja, jutïrin taqe kunani ukat sum jakasiñapäkaspas ukham amuyañjamänwa. Wali uñtʼat mä yatichirimpiw judionakan leyinakap yatjjatatayna, jilïr sacerdotetwa autoridadsa katoqatayna, ukat judionakan yupaychäwipanjja mitanakapat sipansa jupaw nayrar jukʼamp sartaskäna (Hech. 9:1, 2; 22:3; 26:10; Gál. 1:13, 14). Ukampisa, Jehová Diosajj judionakar markaparjam jan bendisjjatap yatisaw Pablojj jan nayrjam amuyjjänti.

11 Pablojj fariseökchïnsa judionak taypin taqe kun jikjjatañajj Dios nayraqatan inamayakïtapwa qhepat amuyjjäna (Mat. 24:2). Diosajj kunsa lurani uk yateqasasa ukat arunakap yatiyañajj wali askïtap yatjjasasa, kunanakatï nayrajj jupatak wali askïkäna ukanakajj “jan kunatak servir tʼunäkaspas” ukhamwa uñj-jjäna. Ukatwa judionakan yupaychäwip jaytawayjjäna ukat jiwañkamaw suma yatiyäwinak aka oraqenkkasajj yatiyäna (Filipenses 3:4-8, 15 liytʼasiñapawa; Hech. 9:15).

KUNAS NAYRANKAÑAPA UKWA AMUYKIPTʼAÑASA

12. ¿Bautisasjjasajj kun lurañas Jesusatakejj nayrankäna?

12 Noé, Moisés, Jeremías, Pablo ukat jupanakjam yaqha cristianonakasa, Jehová Diosar serviñatakiw tiempopsa chʼamapsa apsusipjjäna, ukatwa jupanakat yateqasiñasa. Diosar katuyasit taqe cristianonakat sipansa Jesusaw jukʼampi yateqaskayajja (1 Ped. 2:21). Bautisasjjasajja, Jesusajj suma yatiyäwinak yatiyäna ukat Jehová Diosaruw jachʼañchäna, ukanak lurañaw jupatakejj taqe kunat sipansa nayrankäna. Ukhamasti, khitinakatï Jehová Diosarojj uywiriparjam uñj-jjapjje ukanakatakejja Diosar serviñaw jakäwipanjja nayrankañapa. ¿Jumatakejj Jehová Diosar serviñati nayranki? ¿Jehová Diosar taqe chuyma serviñampi ukat kunatï jakäwisan wakiskirïki ukanak lurañampejj kunjamsa phoqsna? (Salmo 71:15 ukat 145:2 liytʼasiñapawa.)

13, 14. 1) ¿Kun lurapjjañapatakis Jehová Diosar katuyasit cristianonakarojj chʼamachtʼasi? 2) ¿Kun lurasas Diosan serviripajj kusisita jikjjatasispa?

13 Diosan markapajja, walja maranakaw cristianonakarojj precursorjam serviñatak oracionan maytʼasis amuytʼasipjjañapatak chʼamañchtʼawayi. Ukampis yaqhepajja, janiw sapa phajjsejj 70 horanak phoqañ puedepkiti ukatwa jan precursoräpkiti. Ukham jan lurapjjatapat janiw llakisipjjañapäkiti (1 Tim. 5:8). ¿Kamsasispas jumatjja? ¿Janipuniti precursorjam yanaptʼirjamäkta?

14 Jesusan jiwäwip amtañataki mä phajjsi faltkipana, mä arunjja, marzo 2012 phajjsin precursoräsajj kunja kusisitas Jehová Diosan servirinakapajj jikjjatasipjjäna uk amtañäni. Uka phajjsinjja, cristianonakarojj precursor auxiliarjam 30 jan ukajj 50 horanak yatiyapjjañapatakiw invittʼasïna (Sal. 110:3, NM). Ukat walja jilat kullakanakaw precursor auxiliarjam irnaqtʼawayapjje, ukat tamanakajj wali kusisitapuniw jikjjatasipjjäna. ¿Jumajj ukham kusisita jikjjatasiñatakejj janit sapa kuti precursorjam irnaqtʼkasma? Kunapachatï mä cristianojj akham siski ukhaw wali kusisit jikjjatasi: “Jehová Dios, jichhürojj taqe kuntï lurirjamäkayäta ukwa Jumatak lurta” sasa.

15. ¿Kunsa wayn tawaqonakajj jukʼampi yatjjatañ toqetjja amuytʼasipjjañapa?

15 Wayn tawaqo, colegio tukuyañampïsksta ukat kʼumaräskaraksta, janirak walja lurañanïksta ukhajja, ¿janit precursor regularäñ amtkasma? Yatichirinakajja, jukʼamp yatjjatañama ukat jachʼa yateqañ utanakar sarañamas wali askïkaspa ukham amuyapjje ukat akapachan aytatäñam munapjjaraki. Jupanakajj akapachan utjir institucionanakaru ukat qollqerukiw confiyapjje, ukampis ukanakajj janiw wiñayatakïkiti, inamayakiwa. Jumatï Jehová Diosar serviñ amtätajja, janiw ina chʼusar tiempo aptʼaskätati ukat wiñayatakiw yanaptʼarakïtam. Ukatjja, Jesusat yateqasitamwa uñachtʼayarakïta. Ukhamtï lurätajja, kusisitarakiw jikjjatasïta ukat jan walinakatsa jarkʼaqarakïtamwa. Ukatsti Jehová Diosar katuyasisajj kuntï arsuwaykta uk phoqaskatamsa uñachtʼayarakïtawa (Mat. 6:19-21; 1 Tim. 6:9-12).

16, 17. ¿Jehová Diosar serviñ toqetjja kunsa cristianonakajj jisktʼasiñasa?

16 Jehová Diosan walja servirinakapajja, kunatï familiataki wakiski uk jikjjatañatakiw walja horanak trabajapjje. Ukampisa yaqhepajj inas wakiski ukat sipansa jukʼampi horanak trabajasipkchi (1 Tim. 6:8). Jachʼa alakipanak luririnakajja, jichhak uñstki uka yänak jan alasisajj janis kusisit jakirjamäksna ukham amuyayañ munistu. Ukampisa, Diosan servirinakapajj kunsa jakäwisan nayrar uchañasa ukjja janiw Supayan apnaqat akapachampi amtayatañ munktanti (1 Juan 2:15-17). ¿Ukat khitinakatï jan trabaj-jjapjje ukanakat kamsasirakispasa? Precursorjam irnaqtʼapjjaspa ukat Diosan Reinop nayrar uchapjjaspa ukhajj wali askipunïspawa.

17 Jehová Diosar katuyasita cristianonakajj akhamwa jisktʼasiñasa: “¿Kunsa jakäwijan nayrar uchasktjja? ¿Diosan Reinopti nayrar uchasktjja? ¿Jesusat yateqasisin Diosar serviñatakit tiempo ukat chʼama apsusisktjja? ¿Jesusar istʼasati jupar arkaskaktjja? ¿Diosan Reinopat jukʼampi yatiyañatakisa jan ukajj Diosan markapan kuna lurañanakatï utjki ukanakampi phoqañatakis tiempo jukʼampi apsusiristi? ¿Jichhatï Diosatak jan jukʼamp lurirjamäkstjja, tiempsa chʼamsa Diosar serviñatak apsusiskakti?

DIOSAW YANAPISTU

18, 19. ¿Kunsa oracionaman mayisirakisma, ukat kunatsa ukajj Jehová Diosatak wali askïspa?

18 Diosan markapajj taqe chuyma servisipkatap uñjañajj wal kusisiyistu. Ukampisa, precursorjam irnaqtʼañatak tiemponïkasasa, inas yaqhep cristianonakajj precursoräñ jan munapkchiti jan ukajj janis wakichtʼatäpkaspa ukham amuyasipjjchi (Éxo. 4:10; Jer. 1:6). Jumatï ukhaman jikjjatastajja, ¿kuns lurasma? ¿Janit uka toqet Jehová Diosar mayisiñamajj wakiskaspa? Apóstol Pablojj akham sasaw Filipos markankir cristianonakar säna: “Diosaw suma amtäwinak churapjjtam, jupa pachparakiw yanapasipktamjja uka lurañanak phoqhañanjja” sasa (Fili. 2:13). Diosan arunakap jukʼampi yatiyañ munañamatakejja, Jehová Diosaruw suma amta churañapataki ukat ukarjam phoqhañatak yanaptʼa mayisiñama (2 Ped. 3:9, 11).

19 Noé, Moisés, Jeremías, Pablo ukat Jesusasa taqe chuymaw Jehová Diosar confiyapjjäna. Jupanakajja, Diosan arunakap yatiyañatakiw tiempsa chʼamsa apsusipjjäna, janipuniw kunampis tiempo apaqayasipkänti. Akapachan tukusiñapajj wali jakʼankiwa. Ukhamasti khitinakatï bautisatäktan ukanakajja, khitinakattï Biblian parlki ukanakat yateqasiñatakiw chʼamachasiñasa (Mat. 24:42; 2 Tim. 2:15). Ukhamatwa Jehová Diosatakjam sarnaqañäni ukat walja bendicionanak katoqarakiñäni (Malaquías 3:10 liytʼasiñapawa).

[Qhanañchäwi]

^ Dios nos habla mediante Jeremías sat libro 104 janat 106 janakam uñjjattʼäta.

[Jiskt’anaka]

[21 janan fotopa]

Noé chacharojj janiw jaqenakajj istʼañ munapkänti

[24 janan fotopa]

¿Jumajj precursor regularjam Diosar serviñ amtasmati?