Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

¿Imanirtaq Jehoväpa kaqkunata puntaman churashwan?

¿Imanirtaq Jehoväpa kaqkunata puntaman churashwan?

¿Imanirtaq Jehoväpa kaqkunata puntaman churashwan?

“Kikïpa shimïmi alli rurënikita willakunqa, llapan junaq, salvacionnikipita.” (SAL. 71:15.)

¿IMA NINKIMANRAQ?

¿Imakunataq yanaparqan Noëta, Moisesta, Jeremïasta y Pabluta, kawëninkunata imanöpis utilizäyänampaq?

¿Ima tapukïkunataq yanapashunki kawënikita imanöpis utilicëkanqëkita rikänëkipaq?

¿Imanirtaq Jehoväpa kaqkunata puntaman churanëkipaq decidirqunki?

1, 2. a) ¿Ima ninantaq Diosllatana sirwinapaq awnikïqa? b) ¿Imanötaq yanapamäshun Noe, Moises, Jeremías y Pablu kawëninkunata imanö utilizäyanqan?

JESUSPA qateqninman tikrarir y bautizakurirqa, juk precisaq conträtotam rurarintsik. Diosllatana sirwinapaq awnikunqantsiknöqa manam imapis kantsu. “Jehová, kanampita patsëqa qammi kawënïpa duëñon kanki. Tiempöta, kapamanqankunata, rurëta yachanqäta imanö utilizänäpaq y imakunata más precisaqpaq churanäpaq kaqta nimänëkitam shuyaräshaq” neq cuentam awnikurqantsik.

2 Bautizakushqana karqa, tsënö kanampaq kaqtam Diosta awnirqunki. Tsënö ruranqëkipitaqa alläpam kushikuyä, imëkapitapis más alli rurëtam rurarqunki. Tsënö kaptinqa, ¿imanötaq tiempïkita utilizankiman Jehoväna dueñïki këkaptinqa? Noe, Moises, Jeremías y apóstol Pablu kawëninkunata imanö utilizäyanqanmi tsë tapukïta contestanqa. Tsë nunakunaqa shonqunkunapita patsëmi Jehoväta sirwiyarqan, y noqantsikpa kawënintsikpis pëkunapanöllam, tsëmi kawëninkunachö más precisaq kaqta rurayänampaq churapakäyanqan yanapamäshun tiempontsikta imachö utilicëkanqantsikta rikänapaq (Mat. 28:19, 20; 2 Tim. 3:1).

MANARAQ APÄKÏ TAMYA KAPTIN

3. ¿Imachötaq Noëpa tiemponkuna tiempontsikkunawan igualan?

3 Jesusqa tiempontsiktam Noëpa tiemponkunatawan igualatsirqan. Kënömi nirqan: “lmanomi Noepa tiempuncho nunacuna cawaquicayarqan; tsenomi Diospita Shamushqa Nuna cutimunan junaqcunapis cawaquicayanqa”. Tsë tiempokunachöqa, “nunacuna micupäcur, upyacur, casacur[mi] caquicayarqan. Y manam cuentata qocuriyarqantsu apäqui tamya janancunachona quecanqantaqa, y llapancunam tse tamyawan ushacäyarqan” (Mat. 24:37-39). Kanan witsankunapis, ima tiempokunachö kawëkanqantsikta y Diosta sirweqkuna willakuyanqanta cuentaman mana churashpam kawakïkäyan. Awmi, Noëpa tiemponchönöllam kanan witsan nunakunaqa o runakunaqa asikuyan Kamakoqnintsik ushakëta apamunampaq kaq willakïpita (2 Ped. 3:3-7). Pero tsë mana alli nunakunapa chowpinchö kawëkar, ¿imachötaq Noëqa tiemponta utilizarqan?

4. Ruranampaq kaqta Jehová willariptin, ¿imachötaq Noe tiemponta utilizarqan y imanir?

4 Diosnintsik ushakëta apamunampaq kaqta revelariptin y Noëta imata ruranampaq kaqta mandariptinmi, pëqa juk arcata rurarqan nunakunata y animalkunata salvanampaq (Gén. 6:13, 14, 22). Jina Diosnintsik ichikllachöna ushakëta chätsinampaq kaqtam nunakunata willarqan. Apóstol Pëdrum nunakunata “allicunata rurar cawayänanpaq” willapanqanta nirqan, tsëqa rikätsikun tsë mana alli tiempokuna chänampaq kaqta vecïnonkunata willanqantam (lei 2 Pedru 2:5). Ima ninkitaq, ¿allitsuraq kanman karqan Noëwan familian negocioyoq këpaq, kapoqyoq këpaq y wakinkunapita más alli kawëpaq yarpachakuyanqanqa? ¡Manam! Ichikllachöna ushakë junaq chänampaq kaqta musyarmi juk cösaskunamanqa yarpachakuyarqannatsu.

EGIPTOPITA JUK PRÍNCIPE IMATA RURANAMPAQ KAQTA CHURAPAKAN

5, 6. a) ¿Imaman yarpar-raq Moisesta tukïta yachatsiyarqan? b) ¿Imanirtaq Moisesqa Egiptochö imëkayoq këta munarqantsu?

5 Kananqa Moisespaq parlarishun, pëtaqa faraonpa warmi tsurinmi qeshpitsirqan y reypa wayinchömi winarqan. Faraonpa willkannö reqishqa karmi “Egiptucho llapan imatapis yachatsiyanqancunata yachacorqan” (Hech. 7:22; Éxo. 2:9, 10). Quizaschi faraonpa palacionchö precisaq cargokunachö yanapakunampaq pensar tukïta yachatsiyarqan. Tsë witsankunachö alläpa puëdeq gobiernochöqa precisaq nunachi kanman karqan y tsënö karnin kapoqyoq y munanqannöchi kawakunman karqan. Pero ¿tsënö këtaku ashirqan?

6 Pishillaraq kanqan witsan rasumpa teytampita y mamampita yachatsikïkunata chaskishqa karchi, Abrahanta, Isaacta y Jacobta Jehová imata awninqanta musyarqan y pëpis tsëman markäkurqan o yärakurqan. Shamoq tiempochö imanö kanampaq kaqman y Jehovällata adoranampaq kaqman alli yarpachakurchi, Egiptochö princepenö reqishqa kanampa rantin o trukan, munarqan ‘Diospa israel nunancunawan juntu allqutsashqa jipar cawaquita, juc ratu que patsacho gosacuripitaqa’ (lei Hebreus 11:24-26). Tsëpitanam, Jehová munanqannö kawëninta utilizarqan (Éxo. 3:2, 6-10). ¿Imanirtaq tsëtaqa rurarqan? Jehová awnikunqanman markäkurmi y Egiptochö imapis ushakäreqlla kanqanta musyarninmi. Y rasun kaqllatam yarparqan, ichik tiempollachömi Diosqa chunka plägakunawan Egiptota ushakäratsirqan. ¿Imatataq kë willakïqa kanan witsan Jehoväpa sirweqninkunata yachatsimantsik? Jehoväpa kaqkunata puntaman churanapaq kaqtam y Patsachö kapoqyoq këta mana ashinapaq o munënintsikta rurar mana kawanapaqmi.

JEREMÏASQA MUSYARQANNAM IMA PASANAMPAQ KAQTA

7. ¿Imachötaq Jeremïaspa tiemponwan tiempontsik igualayan?

7 Jina Jehoväpa kaqkunata puntaman churaq juk nunaqa profeta Jeremïasmi karqan. Jehovämi profeta kanampaq akrarqan y Diospa contran churakashqa Jerusalenwan Juda markakunachö Diospa juicionta willakunampaq mandarqan. Juk parlakïchöqa, ‘ushanan junaqkunachömi’ Jeremïasqa kawarqan (Jer. 23:19, 20). Alleqmi musyarqan tsë witsan imanöpis kawakïkäyanqan ushakärinampaqna kanqanta.

8, 9. a) ¿Imanirtaq precisarqan Baruc pensëninta cambianan? b) Shamoq tiempokunaman yarpachakurnin, ¿imakunamantaq yarpashwan?

8 Tsë tiempochö ushakë kanampaq kaqta alli musyarmi Jeremïasqa imëkayoq këta ashirqantsu. ¿Imapaqraq tsëkunata ashinman karqan? Pero juk tiempochöqa secretarion Baruc manam clärotsu rikarqan ima tiempochö kawëkanqanta. Tsëmi Jehoväqa Jeremïasta nirqan kënö willanampaq: “Rikë, perqanqätam juchïkätsï, y plantanqätam llupïkä [achuykä], llapan markatapis. Pero qamqa kikikipaqmi jatun cösaskunata ashikanki. Ama ashïnatsu. Porque llapan kawëkaqtam ushakätsishaq [...], y mëta ëwanqëkichöpis almëkitam premiotanö qoshqëki” (Jer. 45:4, 5).

9 Baruc ashinqan ‘jatun cösaskuna’ ima kanqantaqa manam musyantsiktsu. * Pero shamoq tiempokunachö mana yanapakunampaq kaq cösaskuna kanqantaqa musyantsikmi, tsëkunaqa ushakäriyänan karqan 607 wata (Jesus manaraq shamuptin) babiloniokuna Jerusalenta ushakätsiyaptinmi. ¿Rikankiku tsëpita imata yachakunqantsikta? Rasumpa kaqchöqa, kawanapaq necesitanqantsikkunaman yarparëqa allillam (Pro. 6:6-11). Pero ¿allitsuraq kanman tiempontsikta y kallpantsikta ushakäreq cösaskunallapaq utilizashqaqa? Rasunllam, Jehoväpa markanqa Yachatsikuyänan Wayikunata, sucursal wayikunata y wakinkunatapis rurayänampaq yarparëkäyanqanqa. Pero kë wayikunaqa Jehoväpa Gobiernonta puntaman churanapaqmi yanapakuyan. Tsënöllam Jehoväta sirweq bautizakushqa cristiänokunapis shamoq tiempokunachö yanapanampaq kaq cösaskunallaman yarparäyänan o yarpapäkunman. Qamqa, ¿shonqupita patsëku “Diospa mandaquinincho cawaquillatana, y pe munashqanno allicunata rurellatana” ashikanki? (Mat. 6:33.)

“POQI CUENTAPAQ CHURARERQÖ”

10, 11. a) Pablu manaraq cristiano karnin, ¿ima rurëllapaqtaq más yarpachakurqan? b) ¿Imataq yanaparqan Pabluta chipyëpa cambiarinampaq?

10 Usharinapaqna Pablu ruranqankunapaq parlarishun. Cristiano këman manaraq charqa, imëkata tareqpaqnömi karqan. Tsë tiempochö más reqishqa yachatsikoqmi judïokunapa leynimpita yachatsirqan, sacerdötekunapa mandaqnimpitam juk cargota chaskirqan y winë mayinkunapitapis más precisaqmi tikrëkarqan judaísmo religionchö (Hech. 9:1, 2; 22:3; 26:10; Gal. 1:13, 14). Pero Jehoväpa rikëninchö Juda nación mana allina kanqanta musyarirqa, tsë llapantam jaqirirqan.

11 Juk tiempokunachö Pablu fariseo kashqa karpis, musyarirqanmi judïokuna kawayanqan witsan reqishqa këqa Diospa rikënimpaq mana imapaqpis välenqanta, y shamoq tiempochö mana yanapakunqanta (Mat. 24:2). Jehoväpa munëninkunata yachakurir y Diospita yachatsikï alläpa väleq kanqanta musyarirqa, unë ruranqankuna y creinqankuna ‘poqi cuenta’ o basura cuenta kanqantam nirqan. Tsëmi judaismota jaqirirqan y Diospita yachatsikurllana karqan (lei Filipenses 3:4-8, 15; Hech. 9:15).

IMATA MÁS PRECISAQPAQ CHURËKANQËKITA RIKË

12. ¿Bautizakurirnin imata ruranampaqtaq Jesus churapakarqan?

12 Noe, Moises, Jeremías, Pablu y wakin cristiänokunaqa, Diospa kaqchö masta rurayänampaqmi tiemponkunata y kallpankunata utilizäyarqan, tsëmi noqantsikpis pëkunanölla rurëta procuranantsik. Pero musyanqantsiknöpis, Jesusmi pï mëpitapis Jehovällapaq más kawarqan (1 Ped. 2:21). Bautizakurirllam llapan kawëninta utilizarqan alli willakïpita yachatsikunampaq y Jehoväta respetanampaq. Tsënöllam juk cristiänopis Diosta duëñontanö rikarqa kawëninchö pëllatana sirwita puntaman churanan. ¿Tsëtaku qam rurëkanki? ¿Imanötaq Diospa kaqchö más rurëta y kawënikichö necesitanqëkikunapaq trabajanqëkita rikankiman? (Lei Salmo 71:15 y 145:2.)

13, 14. a) ¿Llapan bautizakushqa cristiänokunata imata rurayänampaqtaq Jehoväpa markan animan? b) ¿Ima kushikïtataq Diosta sirweqkuna tarita puëdeyan?

13 Atska watapanam Jehoväpa markanqa llapan cristiänokunata animashqa Diosta mañakïkurnin, precursor këta puëdeyanqanta o mana puëdeyanqantapis rikäyänampaq. Tukï pasakuptinmi Diosta wakin sirweqkunaqa cada killa qanchis chunka hörakuna Diospita yachatsikïta puëdeyantsu, tsënö kaptimpis manam llakikuyanmantsu tsënö rurëta mana puëdeyanqampita (1 Tim. 5:8). ¿Y qamqa? ¿Rasumpaku precursor këta puëdenkitsu?

14 Kë wata Jesus Wanunqanta Yarpë witsanchö mëtsika cristiänokuna alläpa kushishqa kayanqanman yarpë. Marzo killachömi precursor auxiliar këta munaqkuna akrakïta puëdeyarqan kima chunka o pitsqa chunka hörakuna Diospita yachatsikïchö kayänampaq (Sal. 110:3). Atska millón cristiänokunam tsë invitacionta chaskikuyarqan, y tsënö rurayanqampitam, congregacionkunaqa shonqupita patsë alläpa kushishqa kayarqan. ¿Qampis tsënö kushishqa kanëkipaq manatsuraq tiempïkita rakinkiman? Cada junaq ushëmi juk cristiänoqa kushishqa sientekun y kënömi Jehoväta nin: “Kanan junaqqa llapan puëdenqäwanmi qampita yachatsikurqö”.

15. ¿Imaman yarpëkur-raq juk joven cristiano estudianman?

15 Joven karqa y colegiochö secundariëkita ushëkarnaqa, quizaschi alli saludyoq y alläpa yarpachakïyoqqa kankitsu. ¿Yarpachakurqunki precursor regularnö yanapakunëkipaq? Quizaschi profesorkunaqa niyäshurqunki jatun estudiokunata y kë mundochö reqishqa këta ashinëkipaq. Pëkunaqa nunakunallamanmi y tariyänampaq kaqkunallamanmi markäkuyan o yärakuyan, tsëkunaqa manam shamoq tiempopaq yanapakuyantsu. Pero Jehoväpa kaqchö más rurëta ashirqa, imëkapitapis más alli kaqtam ashikanki. Jinamampis Jesus ruranqantam qatikanki. Tsëta ruranëkipaq churapakanqëkiqa kushitsishunkim y tukï mana allikunapitam tsapäshunki y Jehovällatana sirwinëkipaq awnikunqëkita cumplïkanqëkitam rikätsikunqa (Mat. 6:19-21; 1 Tim. 6:9-12).

16, 17. Trabäjopaq y juk rurëkunapaq yarpachakurnin, ¿ima tapukïkunatataq rurakushwan?

16 Diosta sirweq atskaq cristiänokunam mëtsika hörakuna trabajayan familiankuna necesitäyanqanta qoyänampaq. Tsënö kaptimpis, quizaschi wakinqa familiankuna necesitayanqampitapis más trabajëkäyan (1 Tim. 6:8). Imatapis mushoqta jorqarëkämoq mundoqa tukïnöpam creitsimënintsikta munan más kushishqa kawanapaqqa, tsëllaraq yarqamoqkunata rantinantsik precisanqanta. Pero Diosta rasumpa sirweq cristiänokunaqa manam munantsiktsu imatapis puntaman churanapaq kaqkunata Satanás nimänantsikta (1 Juan 2:15-17). Y jubilakushqa kaqkunaqa, ¿ima más precisaqchöraq tiemponkunata utilizäyanman Jehoväpita llapan tiemponkunawan mana yachatsikurqa?

17 Llapan bautizakushqa cristiänokunam tapukunantsik: “¿Kawënïchö imatataq más precisaqpaq churëkä? ¿Diospa Gobiernontaku más precisaqpaq churëkä? ¿Jesusnöku munënïkunata qepaman churëkä? ¿Wiyakïkäku mana jaqishpa qatinäpaq consejakunqanta? ¿Tiempota jorqämantsuraq Diospa kaqchö y pëpita yachatsikïchö más yanapakunäpaq? Diospita más yachatsikunäpaq kanan mana puëderpis, ¿munënïta jaqirirku llapan puëdenqäta rurëkä?”.

‘DIOS MANA YANAPAYÄSHUPTIQUIGA MANAM VOLUNTÄNIQUICUNA CANMANTSU’

18, 19. ¿Mañakunqëkichö imakunapaqraq Diosta mañakunkiman y imanir-raq tsëta ruraptikiqa Jehová kushikunqa?

18 Alläpam kushikuntsik Diospa markan llapan shonqunkunawan yanapakïkäyanqanta rikar. Tsënö kaptimpis, tiemponkuna këkaptimpis wakin cristiänokunapaqa manam precursor kayänampaq munëninkuna kantsu, y mana yachayänampaq kaqtam pensayan (Éxo. 4:10; Jer. 1:6). ¿Imataraq rurayanman tsënö sientekurqa? Alläpa allichi kanman Diosta mañakuyanqanchö tsëpaqpis parlayanqanqa. Pablum Filipos markachö këkaq cristiänokunata këta qellqarqan: “Quiquin Dios Yayam tsaynö shumag alli cawacuyänayquipagga yanapayäshunqui. Dios Yaya mana yanapayäshuptiquiga manam voluntäniquicunapis canmantsu, pay munangannö cawacuyänayquipag” (Fili. 2:13, NTCN). Awmi, Diospa kaqchö más yanapakunëkipaq munëniki mana yuriptinqa, Jehoväta mañakï tsë munëta shonqïkiman churanampaq y tsë rurëta yanapashunëkipaq (2 Ped. 3:9, 11).

19 Diosman alli markäkoq o yärakoqmi Noe, Moises, Jeremías, Pablu y Jesusqa kayarqan. Juk cösaskunaman mana yarpachakushpam llapan tiemponkunata y kallpankunata utilizäyarqan Jehová ruranampaq kaqkunata willakuyänampaq. Ichikllachönam ushakë junaqqa chäramunqa, tsëmi Diosllatana sirwinantsikpaq awnikushqakunaqa tsë nunakuna rurayanqannölla llapan puëdenqantsikmannö rurëkänantsik (Mat. 24:42; 2 Tim. 2:15). Tsënöpam Jehoväta kushitsishun y atska bendicionkunata chaskishun (lei Malaquías 3:10).

[Päginapa ura kuchunchö willakï]

^ par. 9 Rikäri Dios nos habla mediante Jeremías nishqan libropa 104-106 päginankunata.

[Yachakunapaq kaqpa tapukïninkuna]

[21 kaq päginachö dibüju]

Nunakunaqa manam cäsokuyarqantsu Noe willakunqanta

[24 kaq päginachö dibüju]

¿Yarpachakurqunkiku precursor regular kanëkipaq?