Üai deme niaratre jie ngwani

“Nitre Ngöbö kukwei niekä erametre ye käkwe ñan Ngöbö kukwei niebare jire chi ja töi jenebiti [...], Ngöbö Üai Deme [...] käkwe niaratre jie ngwani.” (2 PED. 1:21, NGT)

TÖBIKATARIKÄRE

¿Üai deme yebiti Ngöbökwe ja kukwei mikani gare ño nitre Biblia tikaka yei?

¿Biblia yebätä Ngöbö töi tikabare ye kukwe meden meden tä mike gare?

¿Mäkwe dre nuaindre mantre jetebe ne kwe mäkwe käre Biblia mikadre tuin ütiäte jai?

1. ¿Ñobätä nita Kukwe Ngöbökwe tikani üai deme köböire ye ribere jai?

NITRE kä jökräbiti tä kukwe ne ngwentari jai: ¿Ni kä meden känti jatani? ¿Ñobätä nita nete? ¿Medente ni näin? ¿Ñobätä nita nüne ne erere? ¿Nita krüte ye ngwane dre tä nemen bare nibätä? Kukwe Ngöbökwe tikani üai deme köböire ye ñaka akräke, ¿kukwe ngwantarita ne aune kukwe mada bäri ütiäte ngwantarita ye raba nüke gare nie? Biblia ñaka akräke, kukwe meden gare nie ye aibebiti ni rabadre ja jie ngwen metrere. Ye erere ngwane, ¿ni töi raba nemen Salmista erere “Jehová kukwei” yebätä? (Ñäkädre Salmo 19:7 yebätä).

2. ¿Dre käkwe ni dimikai Biblia tarere jankunu aune mike tuin jai jondron ütiäte Ngöbökwe biani nie ye erere?

² Nitre ruäre ñaka niena kukwe metre tarere nämene nuainne käne ye erere (Apocalipsis 2:4 mikadre ñärärä). Ye köböite, niaratre ñaka niena nüne Jehová tö ie erere (Isa. 30:21). Akwa ye erere nikwe ñaka nuaindre. Nikwe ja di ngwandre Biblia aune dre drieta kwe ye tarere jankunu, ñobätä ñan aune Biblia ye jondron ütiäte Ngöbö ni tarekä käkwe biani nie (Sant. 1:17). ¿Dre käkwe ni dimikai “Ngöbö kukwei” mike bäri ütiäte jai? Nitre Biblia tikaka ye jie ngwani ño nämene sribire ye ngwane yebätä nikwe töbikadretari, aune kukwe meden tä mike gare Biblia ye tikani Ngöbö üai yebiti mikadre gare ruäre jai arato. Ye käkwe ni töi mikai ñäkebätä mantre jetebe aune kukwe nietabätä ye mike täte (Heb. 4:12).

¿“NGÖBÖ ÜAI DEME [...] KÄKWE NIARATRE JIE NGWIANI” ÑO?

3. ¿Nitre Ngöbö kukwei niekä aune Biblia tikaka ye üai deme käkwe jie ngwani ño?

³ Nitre 40 käkwe Biblia tikabare kä nikani 1,610 ta yete, tika jatani kä 1513 kä 1 ye känenkri nükebe kä 98 kä 1 yete. Nitre ruäre ye nämene Ngöbö kukwei niekä ye “üai deme [...] käkwe [...] jie ngwiani” (ñäkädre 2 Pedro 1:20, 21 yebätä). Kukwe griekore kwitani abokän ie “jie ngwiani” nieta ye  abokän ni mada “ngwanta kwäräkwärä” ye kwrere aune kwita raba arato “töi mikani, nikani ngwena”. * Hechos 27:15 ye tä bämike ru mrente murie tä niken ngwena mentokwäre, o gitekä, kä mada kokwäre ye kwrere. Nitre Ngöbö kukwei niekä aune nitre Biblia tikaka ye üai deme käkwe jie ngwani, ye abokän Ngöbökwe ja die yebiti blitabare bentre, töi mikani aune jie ngwani gärätä. Ye medenbätä, niaratre ñaka ja töi jeñe tikabare, ñakare aune Ngöbö töi tikabare kwetre. Ruäre ngwane niaratre nämene kukwe rabai bare ja känenkäre tike akwa ye dre gärä nämene ñaka nämene nüke gare jire ietre (Dan. 12:8, 9). “Kukwe jökrä Tikani yebätä Ngöbökwe ja töi mikani”, ye medenbätä nitre kä nebätä töbikabare ño ye ñan ai tä tikanibätä (2 Tim. 3:16, NM).

4-6. ¿Jehovakwe ja kukwei mikani gare ño nitre Biblia tikaka yei? Mä raba bämike.

⁴ Ne madakäre ¿nitre Biblia tikaka ye jie ngwani ño üai deme yekwe? ¿Niaratre ie kukwe kwatire kwatire niebare, o kukwe mikani gare jerekäbe ietre ne kwe niaratre käkwe niedre ja kukwei jeñebiti? Kukwe ye rükadre gare nie gäre, ani töbike ni sribi bökänkä käkwe tärä tika manandre yebätä. Kukwe ütiäte niedre ye ngwane, niarakwe tikadre akwle o meri kukwe tikaka niara kräke ye mikadre tike kwe, ye bitikäre niarakwe ja kä tikadrebätä. Mada ngwane, ni sribi bökänkä käkwe kukwe meden tikadre metrere ye mikadre gare jerekäbe kwe meri kukwe tikaka ie, meri yekwe kukwe ye tikadre ja kukwei jeñebiti aune kukwe niedre ye ererebätä. Biti, ni sribi bökänkä käkwe kukwe ye mikadre ñärärä aune kukwe meden ükate raba ye erere kwita manandre kwe meri kukwe tikaka yei. Mrä, tärä yebätä sribi bökänkä käkwe ja kä tikadre ye ngwane kukwe tikani täräbätä ye niarakwe ni raba niere.

⁵ Metrere, kukwe ketare ketare Bibliabätä ye tikabare “Ngöbökwe ja kise yebiti” (Éxo. 31:18). Ne madakäre, kukwe meden tikadre ye erere Jehovakwe niebare metrere. Ñodre, Éxodo 34: 27 yekänti nieta krörö: “Jehovakwe niebare Moisés ie: ‘Kukwe ne tike, ñobätä ñan aune erametre kukwe ne ererebätä tibike kukwe ükete mäbe aune Israel ben’”. Ye erere arato, niebare kwe Jeremías ni niara kukwei niekä ie: “Tikwe kukwe jökrä niedi mäi ye mäkwe tika täräbätä ja kräke” (Jer. 30:2).

⁶ Akwa, nitre Biblia tikaka yekwe kukwe meden meden känändre tikadre ye Ngöbökwe ñaka niebare ietre. Ñakare aune Ngöbökwe niaratre tuanimetre kukwe ye mike gare ja kukwei jeñebiti mikani niaratre töite aune brukwäte ye ererebätä. Ye erere, Eclesiastés 12:10 tä niere: “Ni gätä köböi kitaka käkwe kukwe ütiäte aune metre erere känänbare tikadre”. Ye erere arato, Lucas käkwe Tärä tikani ño ye niara arabe tä mike gare: kukwe känänbare kwe “jondron nakaninkä ño metre jökrä [...] kena” ye mikakäre gare jai, aune ye erere tikani “jirere jatäri” kwe (Luc. 1:3, Kuke Koin (tärä okwä ükaninte)). Erametre, Ngöbö üai köböire kukwe kwin tikabare Bibliabätä aune ñaka ni kä nebätä töi tikabare.

7. ¿Ngöbökwe nitre kä tibienbätä mikani Biblia tike yebiti niara töbätä krubäte ye tä bämike ño?

 ⁷ Ngöbökwe nitre kä tibienbätä mikani Biblia tike ye tä mike gare niara ye töbätä krubäte. Kukwe tikani ye ñaka tä Ngöbö kukwei aibe mike gare, ñakare aune ja namani ruin ño nitre yei mikata gare kwe. ¿Ñobätä Jehovakwe ñaka angeletre mikani Biblia ye tike? Ñobätä ñan aune ni kä tibienbätä yebätä kä jürä nemen, nemen ulire aune ngökata ye ngwane ja nemen ruin ño ie ye angeletre ñaka raba mike gare metre. Jehovakwe nitre kä nebätä ngite mikani Biblia ye tike aune niaratre tuanimetre kwe kukwe ye ükete üai deme nämene mike gare ietre ye ererebätä. Ye tä mike gare Ngöbökwe kukwe kwe ye mikani gare ja tare yebiti aune nuainbare kwe kukwe keta kabrebiti aune ja nemen ruin ño ni kä tibienbätä ie ye ererebätä.

ÑOBÄTÄ BIBLIA YE NGÖBÖ KUKWEI ANI MIKE GARE JAI

8. ¿Nitre Ngöbö mikaka täte akwa ñaka metre täräi ye ñobätä ñaka ja erebe Biblia yebe?

⁸ Kukwe keta kabre tä mike gare metre Biblia ye tikabare ngwane Ngöbökwe ja töi mikanibätä. Tärä keta kabre tä blite ngöböbätä akwa, ñaka tä ni dimike Ngöbö metre mike gare jai Biblia ye erere. Ñobätä ye ani mike gare jai, nitre kukwe hindú mikaka täte käkwe kukwe keta kabre mikadre täte ükaninte kantiko kwetre yebätä kädekata Veda. Kukwe keta kabre nieta nitre kukwe mikaka täte tötikakäre ye tä blite kantiko yebätä, kukwe tikani töbikatarikäre kädekata Upanishads aune kukwe namani bare kirabe tikani kädekata Ramayana aune Mahabharata. Tärä Bhagavad Gita yebätä ja ngwandre ño ye drieta, kukwe ye tä mikani arato tärä Mahabharata yebätä. Nitre Buda mikaka täte yekwe tärä tä keteiti kädekata Tipitaka (“Tres Cestas”). Nitre monje brare aune merire käkwe ja töi mikadre ño aune nünandre ño yebätä tärä keteiti ye tä blite; tärä mada ketebukäre ye tä blite metrere nitre Buda mikaka täte yebätä. Aune tärä komäkäre yebätä Buda nämene kukwe driere ja kadabiti ye tä tikani, niara ñaka ja biani ngöbö aune ñaka blitabare krubäte kwe Ngöbö yebätä. Kukwe keta kabre namani bare, kukwe ükaninte nünandre ño kräke, kukwe chokakwe driekäre aune kantiko ye tä tikani tärä yebätä, akwa kukwe ye ñaka nüke gare kwin. Tärä deme nitre islam yekwe tä dirire Ngöbö itibe mikadre täte yebätä aune Ngöbö ye ie kukwe jökrä gare nieta kwe bätä dre rabai bare ja känenkäre ye raba mike gare arato. Akwa Ngöbö kä, Jehová, tä tikani krubäte Bibliabätä ye ñaka kädekete jire.

9, 10. ¿Dre drieta Bibliakwe Ngöbö yebätä nie?

⁹ Nitre Ngöbö mikaka täte akwa ñaka metre täräi keta kabre ye ñaka blite krubäte o jire Ngöböbätä. Akwa Ngöbö Jehová ye abokän ño aune dre nuainta kwe ye Biblia tä mike gare jökrä nie. Tä ni dimike Ngöbö töi kwin keta kabre ye mike gare jai. Ngöbö dite krubäte, töbätä aune kukwe kwin nuainne ye ñaka aibe tä mike gare, ñakare aune Ngöbö ye ni tarekä tä mike gare arato (ñäkädre Juan 3:16 aune 1 Juan 4:19 yebätä). Ne madakäre, tä niere nie Ngöbö “tä ni kitete ñakare ni mda mda ngätäite, akwa ni nünanka juta mdente mdente käta Ngöbö mike ütiäte jae amne tä nüne metre abko Ngöböta juto biare kaen ngäbti jökrä” (Hech. 10:34, 35). Biblia kwitanina kukwe keta kabre jene jene yebiti ye kätä mike gare metre Ngöbö ñaka ni kitete ni mada mada ngätäite. Kukwe 2,400 jene  jene yebiti Biblia ye kwitanina, täte o ötare. Ye medenbätä, nitre jökrä bäsi raba ñäke Biblia sribebare ötare yebätä niaratre kukwei yebiti.

¹⁰ Jesukwe niebare: “Ti Rün tikwe tä sribire käre abti kä nüke mtare abko erere tita sribire arato” (Juan 5:17). Jehová ye abokän Ngöbö “kirabe aune kärekäre”. Ye medenbätä, ¡ni raba töbike jondron jökrä nuainbarera kwe yebätä! (Sal. 90:2). Ngöbökwe dre nuainbare kirabe, tä dre nuainne kä nengwane aune dre nuaindi kwe ja känenkäre ye Biblia aibe tä mike gare. Dre tuin kwin ie, aune dre tuin käme ie ye tä mike gare nie arato bätä ño ni raba nökrö niara ken ye tä mike gare nie (Sant. 4:8). Ni tö dre diain nuaindre jai o jondron meden ie ni tö ja kräke ye nikwe ñaka tuanemetre ja denkä mento Ngöböbätä.

11. ¿Kukwe meden meden ütiäte aune tö ngwan raba ie tä Bibliabätä?

¹¹ Kukwe ütiäte aune tö ngwan raba ie tä Bibliabätä, ye kätä mike gare Biblia ye kite Ngöbökri arato. Isaías kukwe ngwanintari nitre nünanka niara näire yei abokän nieta bersikulo nekänti: “¿Nirekwe üai Jehovakwe ye dianina chi jai aune nire raba mäträre niarabätä?” (Isa. 40:13). Kukwe nieta bersikulo yekänti ye arabe Apóstol Pablo ngwanintari: “¿Nire ie Ji dokwäte kri [Jehová] töi nükani gare? ¿Nirekwe diridi niara ie?” (1 Cor. 2:16, NGT). Erametre, ni ñaka tärä jire iti nuainkäre. Ye medenbätä ni gure metre, monsotre, jondron dianta jai ja näkwitara, ni dianta jai ja ketamuko, sribi, blita metre aune ja ngwandre ño kräke Biblia tä kukwe niere ye mikata täte angwane, kukwe kwin tä nemen nikwe. Biblia tä käre kukwe kwin niere mäträkäre nibätä. Akwa ni kä tibienbätä ye ñaka töbätä kukwe meden kwin nuaindre nikwe ye niekäre nie (Jer. 10:23). Kukwe nieta kwetre mäträkäre nibätä ye ñaka kwin tä nemen gare metre angwane, käre tätre kukwe ye miketa ñärärä aune üketeta. Ye erere Biblia tä niere; ‘ni kä nebätä töi ye ñaka ütiäte’ (Sal. 94:11).

12. ¿Ñobätä Biblia ye täbe ni näire?

¹² Kirabe nitre tä ja di ngwen kukwe Biblia ye juankäre ngwarbe ye kätä mike gare arato, Ngöbökwe Biblia ye tika manabare. Kä 168 kä 1 känenkri yete, rei Antíoco lV nünanka juta Siria känti käkwe ja di ngwani tärä sribebare abokänbätä Ngöbö Kukwei nämene tikani ye kukwakäre. Kä 303 kä 1 yete, gobran Roma Diocleciano käkwe kukwe ükaninte ju ja ükarakrö nitre kristiano ie ye juankäre ngwarbe aune Biblia kukwakäre. Kä kwati krubäte te niaratre ja mikani Ngöbö kukwei rüere. Siklo XI ye bitikäre, nitre kädekani papa ye ñaka tö namani kukwe Bibliabätä mika manain gare, aune Ngöbö Kukwei kwitadre nitre blite kukwe jökräbiti kräke ye rüere ja mikani kwetre. Satana aune nitre tä ja mike niarakri käkwe ja mikani Biblia rüere akwa yebiti ta, Biblia täbe ni näire. Jehová ñaka nitre tuenmetre Biblia jondron ütiäte biani kwe nie ye juen ngwarbe.

KUKWE KETA KABRE TÄ MIKE GARE NITRE KWATI IE BIBLIA YE KITE NGÖBÖKRI

13. ¿Bibliabätä Ngöbökwe ja töi mikani ye kukwe meden meden tä mike gare?

¹³ Bibliabätä Ngöbökwe ja töi mikani ye kukwe mada tä mike gare: kukwe nieta kwe yebiti ñaka tä kukwe bä jene niere, jondron sribebare ye mikata gare metre kwe, kukwe niebare kirabe namanina bare metre, nitre kukwe tikaka käkwe ja mikani ngite ye jökrä tä mike gare, die ni töi kwitakäre, kukwe namani bare kirabe ye tä mike gare metre aune kukwe ngwantarita párrafo kena yekänti mikata gare metre kwe. Biblia kite Ngöbökri ye kukwe meden käkwe mikanina gare metre nitre kwati ie, ye ani mike gare jai.

14-16. a) ¿Ni kukwe musulmán mikaka täte, meri hindú aune meri ie Ngöbö tärä o ñakare ñaka nämene nüke gare yei dre käkwe mikani nüke gare, Biblia ye kite Ngöbökri? b) ¿Dre tä mike gare Biblia yebätä Ngöbökwe ja töi mikani abokän mä töta nemen kädriei kukwe drieta yekänti?

¹⁴ Juta keteiti Oriente Medio yekänti Anwar * ririabare ye ngwane, mräkätre nämene näin kukwe musulmán yebätä. Niara nämene nüne ken kä Norteamérica yekänti angwane, nitre testiko Jehovakwe nükani niara känti gwi blitakäre Bibliabätä ben. Niara tä niere: “Kä ye näire ti nämene  kukwe ñaka metre niere nitre kukwebätä ye rüere, ñobätä ñan aune nitre ja bianka kristiano yekwe ni mada murie ketani mikani gare tie. Akwa, ti tö nämene kukwe jökrä mikai gare jai yebätä tikwe ja tötika Bibliabätä ka ngäbitiba”. Kä nikani braibe ta angwane, Anwar nikaninta juta kwe yekänti aune ñaka namanina ja tötike nitre testiko ben. Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, nikani nüne Europa, yete niarakwe ja tötika Bibliabätä kömikaninta aune niebare kwe: “Kukwe nieta Bibliabätä namanina bare metre, ñaka kukwe kwite jene, aune nitre Jehová mikaka täte ja tarere kwärikwäri ye tä bämike Biblia ye Ngöbö Kukwei”. Anwar ja ngökabare ñöte kä 1998.

¹⁵ Asha, kä 16 biti, ye mräkätre kukwe hindú mikaka täte. Niara tä niere: “Ti nämene niken templote o kukwe kri nämene nemen ti kisete ye aibe ngwane ti nämene orare, akwa ti nämene nüne kwin angwane ti töi ñaka nämene Ngöböbätä”. Aune tä niere arato: “Akwa nitre testiko Jehovakwe rükaba ti känti angwane, tikwe ja töi kwitaba jötrö ngwarbe”. Asha ja tötikabare Bibliabätä aune namani ja mäke kwin Jehovabe. ¿Biblia ye tikabare ngwane Ngöbökwe ja töi mikanibätä ye dre käkwe mikani nüke gare ie? Niara tä mike gare: “Biblia yekwe kukwe ngwantari nämene tikwe ye jökrä mikani gare tie. Ngöbö ñaka tuin tie, ti ñaka nemen templote aune ti ñaka nemen ngükodokwäbiti jondron üai sribebare ye ngwärekri akwa, Biblia ti dimikani tödeke Ngöböi”.

¹⁶ Paula tötikani kukwe Católica yebätä, akwa niara namanina ünän ye ngwane, Ngöbö ye tärä o ñakare ye ñaka namani nüke gare metre ie. Ye ngwane kukwe namani bare abokän niara tä mike gare nie: “Ja ketamuko tikwe ye ti ñaka nämä tuin jire sö rikabara kabre ta ye ngwane abokän ben ja kwanba tie, akwa niara ñaka nämä ja ngwen käne ye erere. Niarakwe ja klo sökani, ja dokwä druen tikaninkä aune kä nämä jutobätä rababa tuin tie, yebätä niara nämene medente aune dre namani barebätä tikwe ngwantariba ie. Niara nämene ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben nieba kwe tie aune kukwe drieba kwe tie”. Biblia niara töi kwitani aune Biblia ye tikabare ngwane Ngöbökwe ja töi mikanibätä nükani gare ie.

“MÄ KUKWEI YE ÑOTRA KWRERE TI NGOTO KRÄKE”

17. ¿Ngöbö Kukwei yebätä mäkwe ñäkäi mantre jetebe aune kukwe nieta kwe yebätä mäkwe töbikaitari angwane dre kwin rabai mäkwe?

¹⁷ Biblia ye jondron ütiäte Jehovakwe biani nie üai deme yebiti. Mäkwe ñäkäi mantre jetebebätä kä jutobiti, ye köböire Biblia aune ni käkwe Sribe manabare ye raba bäri tare mäkwe (Sal. 1:1, 2). Mäkwe orasion nuain ja tötikakäre kukwe keteitire keteitire Bibliabätä yebätä ne kwe üai deme käkwe mä töi ye jie ngwandre (Luc. 11:13). Biblia yebätä Ngöbö töi tä mikani, ye medenbätä dre nieta kwe yebätä mäkwe töbikaitari angwane, niara töita ño kukwe ruärebätä ye erere mä töi rabai.

18. ¿Ñobätä mä tö kukwe Bibliabätä ye mikai gare bäri jai?

¹⁸ Kukwe erametre ye jata nüke gare bäri kwin mäi angwane, mäkwe ye erere nuain köbö kwatire kwatire (ñäkädre Salmo 119:105 yebätä). Nita ja mike ñärärä ñuaite ye kwrere mäkwe ja mika ñärärä kwin Biblia yebiti, kukwe medenbätä mäkwe ja töi kwitadre ye rüka gare mäi angwane, mäkwe nuain jötrö ngwarbe (Sant. 1:23-25). Sribita ngitrabiti ye kwrere mäkwe Biblia yebiti blita kukwe mikata täte mäkwe ye mikakäre gare aune kukwe ngwarbe drieta tä nitre töi jäme brukwäte ye diankakäre (Efe. 6:17). Mäkwe nuaindi ye erere angwane, nitre Ngöbö kukwei niekä aune nitre mada dianinkä Biblia tikakäre ye erametre Ngöbökwe jie ngwani “üai deme yebiti” abokänbätä mäkwe debe bian Ngöböi.

[Nota]

[Kukwe ngwantarita]

[Kukwe nieta página 29]

Mä ñäkä mantre jetebe Bibliabätä aune ni käkwe Biblia Sribe manabare ye rabai bäri tare mäkwe

[Jondron üai bämikani página 26]

Ni tärä tika mananka ye tä ja kä tike tärä yebätä angwane, tärä ye niarakwe ni raba niere