Känändre nekänti

Indice yete känändre

Mä ja ngwan töbätä: “ja jie ngwandre ño metre” ye känä mäkwe

Mä ja ngwan töbätä: “ja jie ngwandre ño metre” ye känä mäkwe

Mä ja ngwan töbätä: “ja jie ngwandre ño metre” ye känä mäkwe

Nänta mrenbiti ye kwrere ja nire ye bämikata. Nitre nänkä mrenbiti tä niken mrente nguse rube ngöi ye kwrere nitre kwatibätä kukwe tare namanina bare, ñobätä ñan aune kukwe gare krubäte ietre akwa ye ñaka tä dimike (Sal. 107:23, 27). ¿Ñobätä kukwe bämikata ne kwin krubäte?

Kirabe, kukwe mika nämene gare krubäte jai nänkäre mren yete ta. Nitre mada ie nändre ño mrenbiti nämenena gare yebe ja kita nämene ye nuainkäre, ñodre ni sribikä timon yebätä yebe ja kita nämene (Hech. 27:9-11). Jondron üai sribebare kirabe tä nitre ye kwrere bämike bäri ütiäte nitre mada kräke. Nänkäre mren te ruäre, nitre nämene kukwe mike gare jai, murie, muke aune kukwe mada ja jie ngwankäre yebätä. Biblia tä blite ni ru mrente ngwanka abokän ie “ja jie ngwandre ño metre” nämene gare yebätä, kukwe ye arabe kwita raba “töbätä” arato (Eze. 27:8; nota).

Kukwe keta kabre tare ben ja tuata kä nengwane ye bämika raba nitre kräke ñaka nämene nemen nuäre nänkäre mrenbiti ye kwrere. ¿Dre raba ni dimike ja tuakäre kukwe tare yebe?

“JA JIE NGWANDRE ÑO METRE” YE ÑOKÄNTI RABA NEMEN GARE NIE

Nänta mrenbiti ye kwrere ja nire bämikata, ye medenbätä ani kukwe metre Bibliabätä ne mike gare jai, tä niere: “Ni töbätä tä ni mada kukwe nuin aune tä ja tötike bäri, aune ni ie kukwe nüke gare yei ja jie ngwandre ño metre ye nemen gare” (Pro. 1:5, 6). Kukwe hebreore abokän kwitani “ja jie ngwandre ño metre” ye abokän blitata ni ru mrente ngwanka kirabe nämene ru ngwen ño kwin yebätä. Ni ie ja jie ngwan gare bäri kwin meden gärätä kukwe yebiti.

Ye ñaka nuäre, akwa ni jökrä raba ja kite “ja jie ngwandre ño metre” yebätä aune ja jie ngwan raba nemen gare nie ni nänkä mrebiti ye kwrere. Tärä Proverbios tä mike gare ye erere, ni rabadre kukwe ye “mike gare jai”, “mike nüke gare jai” aune “töbike kwin” (Pro. 1:2-6; 2:1-9). Ngöbö kukwei känändre ja jie ngwankäre ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti, ñobätä ñan aune nitre kukwe käme nuainkä yei dre nuaindre ye raba nemen gare ne kwe tö drei ye rabadre kwetre (Pro. 12:5).

Ye medenbätä, ütiäte krubäte ni tädre ja tötike käre Ngöbö Kukwei yebätä, ñobätä ñan aune ye aibe köböire kukwe ütiäte krubäte rabai gare Jehová yebätä nie aune Jesukristo tä ja ngwen niara erere yebätä kukwe rabai gare nie arato (Juan 14:9). Ne madakäre, gätä nuainta yete kukwe keta kabre ütiäte tä nemen gare nie. Aune nitre mada ie kukwe gare yebätä ni raba kukwe mike gare jai arato, ñodre ni rün yebätä ni raba kukwe mike gare jai (Pro. 23:22).

DRE RABA NEMEN BARE YE MIKADRE GARE JAI AUNE JA ÜKADRETE KRÄKE

Nikwe ja tuadre kukwe tare mren rubun kwrere ben ye ngwane, “ja jie ngwandre ño metre” ye ütiäte krubäte. Kukwe kri rabadre ni kisete ye ngwane, tödeka ñaka nikwe ye raba ni mike di nekä aune kukwe tare mike nemen bare nibätä (Sant. 1:5, 6).

Kukwe kwitata “ja jie ngwandre ño metre” ye ribeta krubäte rü nuainta ye ngwane arato. Nieta: “Ja jie ngwandre ño metre ye köböire mäkwe rüdi, aune nitre kwati käkwe mäträi ye köböire ni raba nemen kwäre” (Pro. 20:18; 24:6).

Ni rükä tä kukwe ükete rü nuainkäre ye erere, kukwe meden tare raba nemen bare nibätä kukwe ja üairebiti yebätä töbikadre käne (Pro. 22:3). Ñodre, sribi mrä biandre mäi o mä mikadre sribi bäri ütiäte nuainne ye ngwane mäkwe kadre ngäbiti o ñakare yebätä mä rabadre töbike. Erametre ngwian ganaindi nuäi mäkwe aune mäkwe kä diainkä nuäi jai nänkäre sribi käi yekänti aune rükakäreta gwi ye mäkwe ngwandre törö jai. Akwa, mäkwe töbikadre kukwe madabätä arato, kukwe nieta Bibliakwe ye ererebätä mäkwe sribi diain nuaindre jai, o ora nuäi te mäkwe sribi nuaindi aune sribi meden nuaindi mäkwe yebätä sribi Ngöbökwe ñaka rabai nemen bare mäi yebätä mäkwe töbikadre (Luc. 14:28-30).

Loretta, testiko Jehovakwe, yekwe sribi kwin nämene mrö sribebarera abokän rürübäin nämene yekänti. Sribi ye jänikani kä mada känti ye ngwane sribi mada bäri ütiäte driebare nuaindre ie. Nitre sribi jie ngwanka käkwe niebare ie: “Sribi kwin ne erere ñaka raba kwen mäi. Ne madakäre, kä yekänti Ju ja Ükarakrö tärä mikanina gare nuen”. Akwa nükanina gare niarai sribi mada mrä mikai nuaindre ie ye köböite kä ñaka rabai nemente krubäte sribi Ngöbökwe nuainkäre ie. Loretta töi nämene metrere jondron braibe tuai jakwe sribi Ngöbökwe nuainkäre bäri. Ye medenbätä, nitre sribi jie ngwanka käkwe niebare, niara ye aibe nämene sribire kwin yebätä ñan tö namani tuai sribi ye tuenmetre, akwa yebiti ta niarakwe sribi ye tuanimetre. Kä nengwane kä niena gre Loretta yebiti sribi prekursora nuainkäre, Ngöbö Kukwei ye ererebätä töbikabare kwe sribi yebätä, köböire kukwe kwin namani kwe ye nüke gare metre ie. Niara tä ja mäke bäri kwin Jehovabe, aune nitre kwati dimikanina kwe Kukwe metre Bibliabätä ye kain ngäbiti.

Ni ja mräkäre ye kräke “ja jie ngwandre ño metre” ye ribeta jai arato. Monsotre tötikadre ye abokän nuainta kä kwati krubäte te, aune ja töi mikata kukwe ja üaire o sribi nikwe yebätä ye köböite kukwe kwin o kukwe tare raba nemen bare ni ja mräkäre jökräbätä ja känenkäre (Pro. 22:6). Nitre kristiano monsoi tärä ye rabadre ngwentari jai: “Nunta blite aune kukwe bämike yebiti ¿nunta kukwe ja üaire ütiäte ye driere monsotre ie ne kwe niaratre dimikadre kwe ja ngwen töbätä rabadre ünä ye ngwane? ¿Nunta nüne ño yebiti nunta driere ietre jondron braibebiti nünandre kä jutobiti aune ja töi mikadre kukwe driere bäri?” (1 Tim. 6:6-10, 18, 19).

Nitre töita jondron kä nebätä tuabätä jakwe o ja tuabätä ütiäte ye ñaka ai köböire nüna kwin erametre raba nemen nikwe. Kukwe ne nükani gare rei Salomón ie aune tikabare kwe Ngöbö die yebiti: “Nitre Ngöbö mikadre täte ye kräke kukwe kwin rabai bare, ñobätä ñan aune tä jürä ngwen jabätä” (Ecl. 8:12). Erametre, kukwe ye tä bämike, Ngöbö Kukwei tä “ja jie ngwandre ño metre” driere metre känändre ye bäri kwin (2 Tim. 3:16, 17).

[Jondron üai bämikani página 30]

Ni sribikä timon yebätä ye ütiäte mikakäre gare, käre üai ye jüka nämene bäri kri nitre mada nänkä rute ben ye kräke

[Ni (nitre) jondron üai bianka]

Su concessione del Ministero per i Beni e le Attività Culturali. Copia o üai ne ñaka mikadre tuadre jondron mada mada te.