Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Kä krütai ye rakaikä ño?

¿Kä krütai ye rakaikä ño?

¿Kä krütai ye rakaikä ño?

“Mun abko ñan tä nüne kä ikote [...] kisere mun ñan kwandre jäme [köbö ye ie].” (1 TES. 5:4)

¿MÄ RABA MIKE GARE?

¿Kukwe meden rabai bare abokän mikata gare bersikulo nekänti?

1 Tesalonicenses 5:3

Apocalipsis 17:16

Daniel 2:44

1. ¿Dre käkwe ni dimikai ne kwe ni tädre juto biare ja tuakäre kukwe tare ben?

KUKWE rabai bare niebare Bibliabätä tä nemen bare kä nengwane ye kätä mike gare kukwe mada rakaikä abokän käkwe nitre ngwain nikenkä. Akwa, ¿dre käkwe ni dimikai ne kwe ni tädre juto biare? Apóstol Pablo ni nübaibare kukwe ne nuainne: “Jändrän tuen [...] yebtä [...] okwä ketete ñakare, akwa jändrän kuin Ngöbökwe tuen ñakare, yebtä nun töita”. Nikwe nünain kärekäre kä kwinbiti o Kä tibienbätä käbämikata ye tädre käre ni töite. Pablokwe kukwe ye tikani angwane, nuainbare kwe nitre kristiano ja mikaka täte metre dimikakäre töbike kukwe meden kwin tä niaratre kräke yebätä. Ja töi mikadre ye erere angwane, kukwe tare rabadre barebätä aune rüe rakadrekä ye ñaka niaratre ngwandre di nekä (2 Cor. 4:8, 9, 16-18; 5:7).

2. a) ¿Dre nuaindre tödekakäre jankunu Ngöböi? b) ¿Kukwe medenbätä ja tötikai nete aune ja tötika mada yebätä?

2 Pablokwe kukwe niebare ye tä kukwe ütiäte driere: nikwe nikradre kwekebe ja käne aune ja töi mikadre jondron ñaka tuin nie yebätä, ne kwe nikwe tödekadre jankunu Ngöböi (Heb. 11:1; 12:1, 2). Nüna kärekäre käbämikata ye känenkri kukwe keta jätä rabai bare yebätä ani ja tötike.

¿KÄ KRÜTAI YE KÄNENKRI DRE RAKAIKÄ?

3. a) ¿Dre rabai bare nieta 1 Tesalonicenses 5:2, 3 yekänti? b) ¿Nitre gobranka käkwe töbikai ño, aune nitre meden rabai niaratre yekri?

3 Tärä tikani Pablokwe nitre Tesalonicenses yei, yebiti mikani gare kwe kukwe meden keteiti rakaikä kena (ñäkädre 1 Tesalonicenses 5:2, 3 yebätä). Texto yekänti Pablokwe blitabare “köbö kri Jehovakwe” yebätä. Iglesia keta kabre ngwarbe tä ja bien Ngöbö mike täte ye gaite angwane “köbö kri” ye kömikai aune mikai krüte rü Armagedón yete. “Köbö kri Jehovakwe” kömika jämi känenkri nitre gobranka krikri kä jökräbiti tibien rabai niere: “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme”. Kukwe yebiti mikai gare kwetre kukwe keteiti o kukwe keta kabre mada rakaikä. Juta kwati rabai nütüre kukwe tare nemen bare ye rabaira nemen ükaninte ietre. ¿Nitre ji ngwanka käne kukwe madabätä käkwe dre nuaindi? Niaratre tä ja mike jondron kä nebätä yekri, ye medenbätä ni raba niere ja mikai kwetre gobranka yekri arato (Apoc. 17:1, 2). Nitre kukwe ngwarbe niekä nämene nüne Judá, ye erere niaratre ja ngwain. Nitre ye nämene niere: “¡Nünanta kwin jäme! ¡Nünanta kwin jäme!”, akwa Jehová nämene niere nüna ñaka jäme (Jer. 6:14; 23:16, 17).

4. ¿Kukwe meden gare kwin nie abokän ñaka nüke gare nitre kwati yei?

4 Nire nire käkwe niedre “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme”, akwa ye käkwe mikai gare köbö Jehovakwe nibira no kömikakäre. Ye medenbätä, Pablokwe niebare: “Mun abko ñan tä nüne kä ikote ja mräkätre, aisete [köbö ye] abko btä mun töita, aisete munta ngibiare ngäbti kisere mun ñan kwandre jäme ie. Mun jökrä tä nüne kä ngwente Ngöbö träte” (1 Tes. 5:4, 5). Kukwe nieta Bibliabätä tä nakainkä kä nengwane ye ütiäte krubäte ye gare kwin nie, akwa nitre kwati ie kukwe ye ñaka gare. Bibliabätä niebare nitre käkwe niedi “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme”, ¿kukwe ye rakaikä ño metre? Nikwe ngübadre ne kwe rabadre gare nie. Akwa, “ni tädre ngwäte [...] ngibiare ngäbti amne nikwe ja ngibiadre kukwe kämekäme ngäniene” (1 Tes. 5:6; Sof. 3:8).

“JREINA” TÖ NGWANKA JAI

5. a) ¿“Ja tare nikadi kri” ye kömikai ño? b) ¿“Jreina” meden ie rabai gare ñaka nünain käre kwe?

5 ¿Kukwe kena ye bitikäre dre rakaikä mada? Pablokwe niebare känenkri: “Nitre [...] tädi niere krörö: Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme. Ye ngwane [...] juandi ngwarbe jökrä amne ñan kwäräbedre jire kwetre”. Kukwe keta kabre “juandi ngwarbe jökrä”, kena rü gaikä “Meri [...] bti kä ngwarbe” rüere, niara ye ara kädekata “Juta Kri Babilonia”, abokän tä kukwe ngwarbe mikata täte kä jökräbiti tibien bämike (Apoc. 17:5, 6, 15). Kukwe keta kabre tä kukwe ngwarbe driere aune iglesia keta kabre ye rüere rü gaikä, ye ngwane “ja tare nikadi kri krübäte” kömikai (Mat. 24:21; 2 Tes. 2:8). Nitre kwati kwain jäme rü yei. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune meribiti kä ngwarbe ye rabai tö ngwen jai aune ja rabai ruin “jreina” kwrere ie aune niedi kwe: “Ñan tita ja tare nike”. Akwa, batibe rabai gare ie ñaka nünain käre kwe. Niara gaite “köböiti [...] jire” jötrö ngwarbe (Apoc. 18:7, 8).

6. ¿Kukwe keta kabre tä kukwe ngwarbe driere ye nirekwe gaite?

6 ¿Nirekwe rü gaikä meribiti kä ngwarbe rüere? Kukwe Ngöbökwe tä mike gare “jändrän kri krübäte [...] krotu krä jätä” käkwe nuaindi. Nita ja tötike tärä Apocalipsis yebätä angwane tä nüke gare nie jondron nire kri krubäre ye abokän ONU, aune “krotu krä jätä” ye gobrantre jökrä kä nengwane abokän tä “jändrän kri krübäte kwrere bä tain” ye dimike (Apoc. 17:3, 5, 11, 12). * Rü gaikä rüere angwane gaite jökrä. Juta keta kabre tä sribire gwairebe aune tä ONU dimike ye käkwe jondron jökrä meribiti kä ngwarbe yekwe diainkä kän, niaratre mikai gare meri ye ja ngwen käme, niaratre ngätä kwetai aune “kukwadi jökrä”. Erametre gaite täte (ñäkädre Apocalipsis 17:16 yebätä).

7. ¿“Jändrän kri krübäte” käkwe rü gaikä ño?

7 Kukwe rabai bare nieta Bibliabätä ye kätä mike gare rü gaikä ño rüere. “Dre [...] ie [Jehová] tö” ye mikai kwe gobrantre brukwäte, ne kwe meribiti kä ngwarbe ye niaratre gadrete (Apoc. 17:17). Iglesia jene jene ye köböite rü nuainta käbiti tibien, ye medenbätä, gobrantre juta jene te rabai nütüre bäri kwin iglesia jökrä ye diandrekä mento kwetre. Nitre ji ngwanka juta jene jene te rabai nütüre niaratre täi kukwe ye nuainne ja töi jeñebiti. Akwa, Ngöbö ara käkwe niaratre töi mikai iglesia tä kukwe ngwarbe driere ye gainte jökrä. Kukwe ñan tuabare rabai bare, nitre gobrainta Satanakwe ye arabe rikwitaita ja rüere kwärikwäri, aune Diablu ñan raba kukwe ye ketebätä jire chi (Mat. 12:25, 26).

JUTA NGÖBÖKWE RÜERE RÜ GAIKÄ

8. ¿“Gog kä Magog yekänti” käkwe rü gaikä nitre meden rüere?

8 Kukwe ngwarbe drieta Ngöböbätä ye riaikä, angwane nitre Ngöbö mikaka täte metre “tä nüne kwin” aune “ki ñaka” tärä niaratre kriemikakäre rabai tuinbätä (Ezeq. 38:11, 14). Nitre Jehová mikaka täte ñan raba ja kriemike rabai tuinbätä ye medenbätä, ¿dre rabai bare niaratre yebätä? Ni raba niere “juta keta kabre” käkwe rü kri gaikä nitre bobre ye rüere. Kukwe Ngöbökwe tä niere “Gog kä Magog yekänti”, ye ara Satana, käkwe rü ye jie ngwandi (ñäkädre Ezequiel 38:2, 15, 16 yebätä). ¿Ni rabadre ja töibikare kukwe rakaikä yebätä?

9. a) ¿Kukwe meden bäri ütiäte ni kristiano kräke? b) ¿Dre nuaindre kä nengwane tödeka nikwe mikakäre dite?

9 Ni Ngöbö mikaka täte ye rüere rü gaikä ye jürä ñaka nibätä. Ni rabadrete nire ye ñan aibätä ni töita, ñakare aune Ngöbö kä ye mikadre deme aune niara aibe Gobranka kri rabadre gare, ye bäri ütiäte ni kräke. Kukwe tikani Hebreore yete gre ketamä biti bäri Jehovakwe niebare: “Ti abokän Jehová rabai gare muen” (Ezeq. 6:7). Kukwe rabai bare niebare tärä Ezequiel yebätä ye ni tö tuai nemen bare, aune nita tö ngwen “nitre nünanka era metre” ye Jehovakwe diaintari (2 Ped. 2:9). Tödeka nikwe mikadre dite, ne kwe kukwe rabadre bare angwane nikwe ja ngwandre kwin metre Jehová okwäkänti. Ye medenbätä, ¿ni rabadre dre nuainne? Oradre, ja tötikadre Kukwe Ngöbökwe yebätä, töbikadrebätä aune Gobran Ngöbökwe kukwei driedre, ye köböire “jä doboko ye kwrere” nüna kärekäre ye rabai ni töite (Heb. 6:19; Sal. 25:21).

NIRE ABOKÄN JEHOVÁ YE RABAI GARE JUTA JÖKRÄ YEI

10, 11. ¿Rü Armagedón rakaikä ño aune dre rabai bare rü yete?

10 Rü gaikä juta Ngöbökwe rüere ye käkwe nitre ngwain nikenkä arato. Jehovakwe juta kwe kriemikai Jesús aune angeletre kwe yebiti (Apoc. 19:11-16). Ye ngwane “rü [...] Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä” yekwe ye rakaikä. Rü ye kädekata Armagedón arato (Apoc. 16:14, 16).

11 ¿Rü yete dre rakaikä? Jehovakwe Ezequiel mikani kukwe ne niere: “Däkien Kri, Jehová käkwe niebare: “Kä ngutuäre yekänti tikwe [Gog] kärädi murie ketakäre ngitrabiti. Nitre ja etebare käkwe ngitra diain jai ja murie ketakäre kwärikwäri”. Nitre rükä Satanakwe yebätä kä jürä rabai aune jondron rükäre kwetre yebiti ja murie ketai kwärikwäri kwetre. Diablukwe ñaka kwärbedi, Jehovata kukwe ne niere kräke: “Ñukwä jutra bätä azufre ye tikwe mikai näkäin niarabiti, nitre tä niara yekri aune juta jökrä tä niara yekri yebiti” arato (Ezeq. 38:21, 22). ¿Ngöbökwe rüdi ye ngwane dre rabai gare?

12. ¿Juta jökrä yei dre rabai gare?

12 Juta jökrä yei rabadi gare Jehová käkwe niaratre ganaindi. Nitre rükä Egipto nikani nitre israel jiebiti mren Tainte ta, ye ngwane namani niere: “Jehová tä rüre niaratre yekri”, aune ye erere nitre rükä Satanakri käkwe niedi (Éx. 14:25). Nire abokän Jehová ye rabai gare juta jökrä yei (ñäkädre Ezequiel 38:23 yebätä). ¿Kä nemena nuäi ne kwe kukwe keta kabre ye rabadre bare?

JUTA MADA BÄRI DITE ÑAKA RABAI

13. ¿Danielkwe blitabare ni nire üai kri ngrabare ketarikekäre ye tä dre mike gare?

13 Kukwe rabai bare niebare tärä Daniel yebätä ye kätä mike gare kä ño te nita nüne. Ni nire üai kri sribebare jä keta kabrebiti yebätä niarakwe kukwe mikani gare (Dan. 2:28, 31-33). Ni nire üai kri ye tä juta jene jene namani bäri dite jatäri ye bämike. Juta jene jene ye käkwe kukwe nuainbare juta Jehovakwe kirabe yebätä, juta ye abokän Babilonia, Medopersia, Grecia bätä Roma, aune juta mada mrä tä gobrane ni näire. Kukwe rabai bare niebare tärä Daniel yebätä ye tä mike gare ni nire üai kri ngoto aune ngotodaba ye tä juta mrä dite ye bämike. Rübare kri kena ye ngwane juta bäri dite Gran Bretaña aune Estados Unidos käkwe ja ketabare bäri kwin. Ye medenbätä, Danielkwe blitabare ni nire üai kri yebätä ngrabare ketarikekäre ye tä juta Gran Bretaña aune Estados Unidos bämike. ¿Ñobätä ni nire üai kri ngoto ye abokän ngrabare mrä? Ñobätä ñan aune ye tä mike gare juta mada dite ñaka rabai. Arato, ngoto aune ngotodaba tä mritani hierro aune dobrobe, ye kätä mike gare juta Gran Bretaña aune Estados Unidos ye ñaka dite krubäte juta mada nämene käne ye erere.

14. ¿Rü Armagedón rakaikä angwane juta meden bäri dite tädi gobrane?

14 Arato, texto ye arabe tä niere jä kri dianinkä ngutuäte. Jä ye tä Gobran Ngöbökwe bämike aune Jehová aibe rabadre gobrane ngutuä ye tä bämike. Kä 1914 ja känenkäre jä dianinkä ngutuä yete aune jä ye tä näin jötrö ngwarbe ni nire üai ye kokwäre, aune köböra mate ngoto yebätä. Rü Armagedón yete ni nire üai kri ngoto aune ngrabare keteitire keteitire ye rabai mrükaninte kiakia (ñäkädre Daniel 2:44, 45 yebätä). Rü Armagedón kömikai angwane Gran Bretaña aune Estados Unidos juta bäri dite ye tädi gobrane. ¡Kukwe niebare Bibliabätä rabai bare ye nikwe tuai angwane kä rabai juto krubäte nibätä! * Akwa, ¿Jehovakwe dre nuaindi Satana yebätä?

JEHOVAKWE RÜE BÄRI KRI GAITE ÑO

15. ¿Armagedón ye bitikäre dre nuaindi Satana aune chokalitre yebätä?

15 Kena, nitre gobrainta Satanakwe tä Kä tibienbätä ye jökrä riaikä niara okwäbiti. Ye bitikäre, niara mikai ja ngie nuin arato. Dre rabai bare ye apóstol Juan tä niere nie (ñäkädre Apocalipsis 20:1-3 yebätä). Ángel nämä “llabe jukwe Kä Timonbti ngwena kisete” ye ara Jesukristo, niarakwe Satana bätä chokalitre kai ngite aune kitai kwe kä mil krati te, kä mäkä mente nguse ñan raba krüte yekänti (Luc. 8:30, 31; 1 Juan 3:8). Kukwe rakaikä yebiti kulebra dokwäbiti rätäi kena (Gén. 3:15). *

16. ¿“Kä Timonbti” te Satana kitadi yete tädi ño?

16 ¿“Kä Timonbti” te Satana aune chokalitre kitadi ye dre gärätä? Kukwe griekore, ábyssos, niebare Juankwe ye abokän “kä mente nguse ñan raba krüte” meden gärätä, arato nie raba “kämäkä nemen krüte medente ñan raba nüke gare”. Ye medenbätä, Jehová aune ángel tä “llabe jukwe Kä Timonbti ngwena kisete” aibe raba nemen yete. Kä yekänti Satana rabai kwekebe ni krütani ye kwrere, ne kwe ñaka rabadre nitre töi kwite kukwe mada jiebiti. ¡“Kwra lion [...] tä niken ngwäne krikri” ye kada ketai! (1 Ped. 5:8.)

KUKWE RAKADIKÄ YE BITIKÄRE KÄ RABAI JÄME

17, 18. a) ¿Kukwe meden rabai bare ja känenkäre nikwe miri gare jai? b) Kukwe rakaikä ye bitikäre ¿dre rabai bare?

17 Kukwe keta kabre ütiäte abokän nitre ngwain nikenkä ye nibira no. Kukwe meden nitre töi mikai niere “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme”, ye ni tö tuai. Ye bitikäre, Babilonia Kri gaite, Gog kä Magog yekänti käkwe rü gaikä, rü Armagedón rakaikä bätä Satana aune chokalitre kitai kä mäkä mente nguse ñan raba krüte yekänti, ye nikwe tuai nemen bare. Kukwe käme ye jökrä riaikä angwane Kristo Gobrandi Kä Mil krati te, aune kä ye ngwane nikwe nünain “jäme” (Sal. 37:10, 11).

18 Kukwe ketarike abokän “tuen ñakare”, akwa “yebtä [ni] töita” ye nikwe mirira gare jai. Kukwe mada ketarike rabai bare yebätä nikwe ja tötikai ja tötika mada yebätä.

[Nota]

^ párr. 6 Tärä Apocalipsis... ¡se acerca su magnífica culminación!, páginas 251 nemen 258 mikadre ñärärä.

^ párr. 14 Daniel 2:44 tä niere “gobrantre mada [...] gaite jökrä”, “gobrantre” nieta ye abokän juta jene jene namani bäri dite aune tä ni nire üai ngrabare keteitire keteitire bämike meden gärätä. Texto mada Bibliabätä tä mike gare “nitre gobranka krikri kä jökräbti temen” rüdi Jehová “Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä” yebe (Apoc. 16:14; 19:19-21). Armagedón yete ni nire üai kri abokänbätä Danielkwe blitabare ye ñan aibe gaite, ñakare aune gobrantre kä jökräbiti tibien gaite arato.

^ párr. 15 Kä mil krati rikai ta angwane, Satana aune chokalitre kitai ñö okwä kri tä “jutra ngitiekä asufrebe” yete, ye ngwane dokwä trekaite täte (Apoc. 20:7-10; Mat. 25:41).

[Kukwe ngwantarita]

[Recuadro página 45]

KUKWE KETARIKE RAKAIKÄ:

1 Nitre niedi “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme”

2 Juta mada mada rü gaikä “Babilonia Kri” rüere aune gaite

3 Rü gaikä juta Jehovakwe rüere

4 Rü Armagedón

5 Satana aune chokalitre kitai kä timon mente nguse

[Jondron üai bämikani página 3]

[Jondron üai bämikani página 4]

[Jondron üai bämikani página 4]

[Jondron üai bämikani página 5]

[Jondron üai bämikani página 5]

[Jondron üai bämikani página 5]