Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Ukuthula KwemiNyaka EyiKulungwana—Nangale Kwayo!

Ukuthula KwemiNyaka EyiKulungwana—Nangale Kwayo!

“Bona uZimu abe ngikho koke kibo boke abantu.”—1 KOR. 15:28, NW.

1. Ngiziphi izinto ezithabisako ezilindelwe “siqubuthu esikhulu”?

UNGAKGHONA ukucabanga zoke izinto ezihle urhulumende onamandla nombusi onobulungisa nomusa azozenzela iinkhonzi zakhe ngeminyaka eyikulungwana? Izenzakalo ezithabisako zilindelwe “siqubuthu esikhulu” engeze wakghona ukusibala—esiphuluke ‘eentlayisekweni ezikulu,’ ezizokuphelisa iphasi lakaSathana elimbeli.—IsAm. 7:9, 14.

2. Khuyini isintu esiyibonileko hlangana neminyaka ezi-6 000 edlulileko?

2 Hlangana neminyaka ezi-6 000 zomlando wesintu, ukuzibusa komuntu mathupha kulethele isintu ubuhlungu obukhulu nomtlhago. IBhayibhili latjho kade lathi: “Ukubusa komuntu kubangele ukulimala komunye.” (Mtj. 8:9) Sibonani namhlanjesi? Ngaphandle kwezipi nokuvukela, kuneminye iimraro ethikazisako yomtlhago, ubulwelwe, ukusilaphazwa kwemvelo, ukutjhuguluka kobujamo bezulu, nokhunye. Iinkhulu zakarhulumende ziyayelelisa bona nesingenzi amatjhuguluko amakhulu silise ukonakalisa iphasi umphumela uzokuba yihlekelele.

3. UkuBusa kweemNyaka eyiKulungwana kuzokulethani?

3 Ngaphasi kweKosi enguMesiya uJesu Krestu nazokubusa nabo abazi-144 000, umBuso kaZimu uzokuthatha amagadango aphumelelako wokulungisa woke umonakalo owenziwe ebantwini nekhayeni labo, iplanethi eliPhasi. UkuBusa kweemNyaka eyiKulungwana kuzokwenza bona kuzaliseke isithembiso sakaJehova uZimu esithabisako esithi: “Ngibumba amazulu amatjha nephasi elitjha; begodu izinto zangaphambili ngeze zikhunjulwe, zifakwe ehliziyweni.” (Isa. 65:17) Ngisiphi isenzakalo esithabisako, esingakabonakali esisilindeleko? Ngesizo leliZwi lakaZimu elisiporofido, akhe sibone kancani izinto ezithabisako kodwana ‘ezingakabonakali.’—2 Kor. 4:18.

‘BAZOKWAKHA IZINDLU BEGODU BATJALE ISIDIRIBE’

4. Ngibuphi ubujamo bendawo yokuhlala abanengi abaqalene nabo namhlanjesi?

4 Ngubani ongeze athande ukuba nendlu okungeyakhe, indawo lapho yena nomndenakhe bangazizwa bavikelekile? Nokho, ephasini lanamhlanjesi, kumraro omkhulu ukufumana indawo yokuhlala. Abantu babuthelelene emadorobheni aminyeneko. Abanengi bahlala emikhukhwini nemakhiweni esilapheleko. Ukuba nendlu okungeyakho kuhlala kuyinto elibhudango kibo.

5, 6. (a) U-Isaya 65:21 noMika 4:4 bazokuzaliseka njani? (b) Singasifumana njani isibusisweso?

5 Ngaphasi kokubusa komBuso, isifiso sabo boke abahlali sokuba nezindlu okungezabo sizokuzaliseka, ngombana u-Isaya waporofida wathi: “Ngokuqinisekileko bazokwakha izindlu bahlale kizo; begodu ngokuqinisekileko bazokutjala isimu yamadribe badle iinthelo zayo.” (Isa. 65:21) Nokho, ukuba nezindlu okungezabo akusikuphela kwethemba abanalo. Ngaphezu kwalokho, abanye namhlanjesi bahlala eendlini okungezabo, bambalwa abahlala eendlini ezikulu. Kodwana kuhlala kunokutshwenyeka ngokobana umuntu angalahlekelwa mumuzi ngebanga lokutjhentjha kobujamo bezomnotho nofana ukugqekezelwa—nofana okumbi khulu kunalokho. Qala bona zoke izinto zizokuhluka kangangani ngaphasi kokubusa komBuso! Umporofidi uMika watlola: “Eqinisweni bazokuhlala ngiloyo naloyo ngaphasi komuthakhe wamadribe, nangaphasi komuthakhe wamafeya, akekho ozobasabisa.”—Mika 4:4.

6 Sinethemba elithabisakwelo emkhumbulweni, khuyini okufuze siyenze? Kwamambala, soke sitlhoga izindlu ezaneleko. Ngitjho nanyana kunjalo, kunokulwela ukufumana izindlu esibhudanga ngazo nje—mhlamunye singene eenkolodweni ezikulu bona sizifumane—ngeze na kwaba kuhlakanipha ngathi ukudzimelela esithembisweni sakaJehova? Khumbula lokho uJesu akutjhoko ngaye: “UJesu wathi kuye: ‘Iimpungutjha zinemigodi, iinyoni zineenhlakana, kodwana iNdodana yomuntu ayinalapha ingahlala khona nalapha ingaphumula khona.’ (Luka 9:58) UJesu bekanekghono namandla wokwakha namtjhana wokuthenga indlu ephuma phambili nanyana ngimuphi umuntu angaba nayo. Kubayini bekangenzi njalo? Ngokukhanyako, uJesu bekafuna ukubalekela nanyana ngisiphi isithikaziso nobudisi obungamkhandela bona abeke umBuso qangi. Singakghona na ukulandela isibonelo sakhe singavumeli izinto eziphathekako zibe zizinto eziqakatheke khulu ekuphileni kwethu begodu zisibangele ukutshwenyeka?—Mat. 6:33, 34.

“IPISI NEMVANA . . . KUZOKUDLA NDAWONYE”

7. Ngibuphi ubuhlobo hlangana kwabantu neenlwana obagunyazwa nguJehova ekuthomeni?

7 Nekabumbako, ekugcineni komsebenzakhe wephasini uJehova wenza abantu. EsiSebenzini sakhe esineKghono, iNdodanakhe elizibulo, uJehova watjho umnqophwakhe okhethekileko: “Asenze umuntu ngomfanekiso wethu, asifuze, athotjelwe ziimfesi zelwandle neembunjwa eziphaphako zezulwini neenlwana ezifuywako zephasini nazo zoke iinlwana ezikhambako ephasini.” (Gen. 1:26) Ngalokho, u-Adamu no-Efa, ekugcineni nabo boke abantu, banikelwa igunya lokubusa zoke iinlwana.

8. Ngikuphi ukuziphatha kweenlwana okujayelekileko namhlanjesi?

8 Kungakghoneka na ngabantu bona bathotjelwe ziinlwana zoke begodu babe nokuthula nazo? Abantu abanengi bayazithanda iinlwana zabo ezifuywako, njengezinja nabokatsu. Alo, kuthiwani ngeembandana zomango? Omunye umbiko uthi: “Abososayensi abakhe basebenzelana ngokuseduze neembandana begodu bafunda ngazo bafumene bona zoke iimbandana zinamazizo.” Kwamambala, siyazibona iinlwana bona ziyathukwa namtjhana ziba nelaka nezisongelwako, kodwana ziyakwazi na ukutjengisa amazizo wazo? Umbiko uragela phambili uthi: “Lokha nezikhulisa abantwabazo iimbandanezi zembula iimfanelo zazo ezihle khulu—ikghono lazo elimangalisako lokutjengisa ithando.”

9. Malungana neenlwana, ngimaphi amatjhuguluko esingawalindela?

9 Akukafuzi sirareke lokha nesifunda eBhayibhilini bona kuzokuba nokuthula hlangana kwabantu neenlwana. (Funda u-Isaya 11:6-9; 65:25.) Kubayini? Khumbula bona uNuwa nomndenakhe nebaphuma ngemkhunjini ngemva kwakaKukhulamungu, uJehova wathi kibo: “Ukunesaba okukhulu kuzohlala kukhona kizo zoke iimbunjwa eziphilako zephasi.” Kwanje iinlwana ezinengi ziyabaleka nezibona abantu ukwenzela bona zizivikele. (Gen. 9:2, 3) Kubayini uJehova angasusi ukusabokho, ukwenzela bona umnqophwakhe wekuthomeni uzaliseke? (Hos. 2:18) Qala bona sikhathi esithabisa kangangani esilindele boke abazokuhlala ephasini!

‘UZOKUSULA ZOKE IINYEMBEZI’

10. Kubayini abantu balila?

10 USolomoni nekabona “zoke izenzo zokugandelela ezenziwa phasi kwelanga,” walila: “Qala! iinyembezi zabagandelelwako, kodwana banganamduduzi.” (Mtj. 4:1) Izinto ziyafana nanamhlanjesi, namtjhana zimbi khulu. Bobani hlangana nathi abangakhenge balile ngamabanga athileko? Kuliqiniso, ngezinye iinkhathi kungaba ziinyembezi zethabo. Nokho, esikhathini esinengi, siyalila ngebanga lokobana iinhliziyo zethu zizwa ubuhlungu.

11. Ngikuphi ukulandisa kweBhayibhili okukuthinta ihliziyo ngokukhethekileko?

11 Khumbula izenzakalo ezinengi ezikghwatha ihliziyo namazizo njengombana sifunda ngazo eBhayibhilini. Nekuhlongakala uSara aneemnyaka eli-127, “u-Abrahama wangena ukuzokulilela uSara.” (Gen. 23:1, 2) Lokha uNawomi alayelisa abomalukazana bakhe ababahlolokazi, “bathoma ukuphakamisa amaphimbwabo balila,” ngemva kwalokho “baphakamisa amaphimbwabo balila khulu.” (Rude 1:9, 14) IKosi uHezekiya lokha neyibanjwa kugula begodu kubonakala bona izokuhlongakala, yathandaza kuZimu begodu ‘yalila khulu,’ lokho kwamthinta uJehova. (2 Kho. 20:1-5) Godu ngubani ongeze athintwa kulandisa kompostoli uPitrosi aphika uJesu? Nekezwa umkukurumbu ulila, uPitrosi ‘waphumela ngaphandle wayokulila kabuhlungu.’—Mat. 26:75.

12. Ukubusa komBuso kuzoyiletha njani ipumuzo esintwini?

12 Ngebanga lezehlakalo eziyihlekelele—ezincani nezikulu—ezisehlelako, isintu siyitlhoga khulu induduzo nepumuzo. Ngilokho ukuBusa kweemNyaka eyiKulungwana okuzokulethela abantu: “[UZimu] uzobesula zoke iinyembezi emehlweni wabo. Ukufa angekhe kusaba khona, nokulila nobuhlungu ngekhe kusaba khona, ngombana izinto zokuthoma zidlulile.” (IsAm. 21:4) Njengombana kuthabisa bona ukulila nobuhlungu ngekhe kusaba khona, isithembiso sakaZimu sihlanganisa nokususa inaba lesintu—ukufa. Kuzokwenzeka njani lokho?

‘BOKE ABAFILEKO . . . BAZOKUPHUMA’

13. Ukufa kubathinte njani abantu kusukela u-Adamu ona?

13 Kusukela u-Adamu ona, ukufa kubuse njengekosi esintwini. Kube linaba elingabonakaliko okunganamuntu ongalwa nalo ngokuphumelelako, umthombo wesizi elingamedekiko. (Rom. 5:12, 14) Eqinisweni, ‘ngebanga lokusaba ukufa,’ iingidi ‘ngesikhathi soke sokuphila kwazo zibotjhelelwa ebugqilini.’—Heb. 2:15.

14. Uzokuba yini umphumela ukufa nekutjhatjalalisiweko?

14 Amaphuzu weBhayibhili akhuluma ngesikhathi lapho ‘inaba lamaphelelo, elikukufa lizokutjhatjalaliswa khona.’ (1 Kor. 15:26) Singabala iinqhema eembili ezizokuzuza kilokho. ‘Ngesiqubuthu esikhulu’ esiphila gadesi, kuzokukghoneka ngaso bona siphulukele ephasini elitjha lapho sizokuphila ngokungapheliko. Iingidi zabantu esele zihlongakele, zizokuvuswa. Uyalibona na ithabo lapho labo abasesiqhemeni esingehla bazokwamukela khona abavusiweko? Ukuqalisisa okhunye ukulandisa kweBhayibhili okumalungana nevuko kungasizwisa bona kuzokuba njani.—Funda uMarkosi 5:38-42; Luka 7:11-17.

15. Uzokusabela njani newubona othandekako abuyiselwa ekuphileni?

15 Cabanga ngamezwi athi, “barareka kwamambala” begodu bathoma ‘ukudumisa uZimu.’ Ngathana bewukhona nekwenzeka lokho, mhlamunye nawe gade uzozizwa ngendlela efanako. Kwamambala, ukubona abathandekako bethu abahlongakeleko babuyiselwa ekuphileni ngevuko kuzosithabisa khulu. UJesu wathi: “Siyeza isikhathi lapha abafileko bazalizwa ilizwi layo, baphume.” (Jwa. 5:28, 29) Akakho namunye kithi owakhe wabona isenzakalo esinjalo senzeka; ngokuqinisekileko sizokuba ngesikhulu ‘sezinto ezingakabonakali.’

UZIMU UZOKUBA ‘NGIKHO KOKE KIWO WOKE UMUNTU’

16. (a) Kubayini kufuze sikhulume ngetjiseko ngeembusiso ezingakabonakali? (b) Khuyini uPowula ayitjho bona akhuthaze amaKrestu weKorinte?

16 Liqiniso, iphazimulo yangomuso ilindele labo abazibonakalisa bathembekile kuJehova eenkhathini ezibudisezi! Nanyana iimbusiso ezikulu zingakabonakali, ukuhlala sizikhumbula kuzosisiza bona sidzimelele eentweni eziqakatheke kwamambala begodu sibalekele ukuphambukiswa zizinto ezikhangiswa liphaseli. (Luka 21:34; 1 Thi. 6:17-19) Hlangana nokukhulekela komndeni, nalokha nesicoca nesikholwa kunye nabo, nesicoca neemfundo zeBhayibhili nalabo abanekareko, asikhulumeni ngetjiseko ngethemba esinalo. Lokhu kuzosisiza bona silibulunge likhanya emikhumbulweni neenhliziyweni zethu. Umpostoli uPowula wenza khona lokho nekakhuthaza amaKrestu akunye nawo. Kwaba njengokungathi ubabeka eduze nokuBusa kwakaKrestu kweemNyaka eyiKulungwana. Linga ukwakha isithombe salokho okutjhiwo mamezwi kaPowula afumaneka kweyoku-1 Korinte 15:24, 25, 28.Funda.

17, 18. (a) Kungayiphi indlela uJehova aba “ngikho koke kiwo woke umuntu” ekuthomeni komlando wesintu? (b) Khuyini uJesu azoyenza bona abuyisele ukuthula nokuvumelana?

17 Ayikho enye ihlathululo engcono yevuthondaba ekulu kunamezwi athi ‘uZimu angaba ngikho koke kibo boke abantu.’ Kutjho ukuthini lokho? Cabanga ngesikhathi se-Edeni lokha abantu baphelele, u-Adamu no-Efa, bebayingcenye yomndeni kaJehova wendawo yoke onokuthula nobunye. UJehova, umBusi weNdawo yoke, bekabusa ngokunqophileko phezu kwazo zoke iimbunjwa zakhe, iingilozi nabantu. Bebakghona ukukhuluma naye ngokunqophileko, bamkhulekela begodu ababusisa. ‘Bekangikho koke kibo boke abantu.’

18 Ubuhlobo obunokuthulokho bathikaziseka lokha uSathana aba nomthelela ebantwini, abenze bavukela ubukhosi bakaJehova. Nokho, kusukela ngo-1914, umBuso wobuMesiya uthethe amagadango aragela phambili bona ubuyisele ubunyobo nokuvumelana. (Efe. 1:9, 10) Hlangana nokuBusa kweemNyaka eyiKulungwana, izinto ezikarisako ‘ezingakabonakali’ zizokwenzeka kwamambala. Bese kuba ‘kuphela,’ okutjho ukuphela kokuBusa kwakaKrestu KweemNyaka eyiKulungwana. Ngemva kwalokho kuzokwenzekani? Nanyana anikelwe “amandla ezulwini nephasinapha,” uJesu akasimarhamaru. Akanawo nakancani umnqopho wokuthatha isikhundla sakaJehova. Ngokuthobeka ‘unikela umbuso kuZimu wakhe noYise.’ Uzokusebenzisa isikhundla negunya lakhe elikhethekileko ‘kube lidumo kuZimu.’—Mat. 28:18; Fil. 2:9-11.

19, 20. (a) Iinkhonzi zoke zomBuso zizokutjengisa njani bona ziyabamukela ubukhosi bakaJehova? (b) Ngiliphi ithemba elikhulu esililindeleko?

19 Ngesikhatheso, iinkhonzi zephasini zomBuso zizabe sezenziwe zaphelela. Zizokulandela isibonelo sakaJesu begodu ngokuthobeka nangomoya ovumako zitjheje ubukhosi bakaJehova. Zizokuba nethuba lokutjengisa bona zinaso isifiso sokwenza njalo ngokuphumelela esilingweni samaswaphela. (IsAm. 20:7-10) Ngemva kwalokho, zoke iinhlubuki—abantu neembujwa zomoya—zizokutjhatjalaliswa unomphela. Qala bona kuzokuba sikhathi esithabisa kangangani leso! Umndeni wendawo yoke uzokuthaba udumisa uJehova, ozabe ‘angikho koke kibo boke abantu.’—Funda iRhalani 99:1-3.

20 Kghani izinto zamambala eziphazimulako zomBuso ezisezako zizokwenza bona udzimelelise ukunaka nemizamwakho ekwenzeni intando kaZimu? Ungakghona na ukubalekela ukuphambukiswa lithemba nenduduzo yamala iphasi lakaSathana eliyinikelako? Kghani uzozimisela ngokuqinileko ukusekela nokuphakamisa ubukhosi bakaJehova? Kwanga izenzo zakho zingatjengisa bona kusifiso sakho ukwenza njalo ngokungapheliko. Ngalokho-ke uzokuba nelungelo lokuthabela ukuthula nehlalakuhle yeemnyaka eyikulungwana—nangale kwayo!