1–3. a) Mitkä tilanteet valaisevat Jeesuksen kahden vertauksen opetusta? b) Mihin kysymyksiin haluamme saada vastaukset?

KUVITTELE, että joku huomattava viranomainen pyytäisi sinua kuljettamaan hänet tärkeään tapaamiseen. Muutamaa minuuttia ennen lähtöä huomaat, ettei autossasi ole riittävästi polttoainetta, ja menet kiireesti ostamaan sitä. Sillä välin tuo viranomainen saapuu. Hän katselee ympärilleen mutta ei löydä sinua. Koska hän ei voi odottaa, hän pyytää kyytiä joltakulta muulta. Pian tulet takaisin ja toteat viranomaisen lähteneen ilman sinua. Miltä sinusta tuntuisi?

² Tai kuvittele, että sinä olet viranomainen ja olet valinnut kolme pätevää miestä huolehtimaan tärkeistä liiketoimista. Selität kaikille kolmelle heidän tehtävämääräyksensä, ja he ottavat ne auliisti vastaan. Mutta kun jonkin ajan päästä palaat, huomaat vain kahden hoitaneen tehtävänsä. Lisäksi se, joka ei ole tehnyt työtään, puolustelee itseään. Todellisuudessa hän ei edes yrittänyt. Miltä sinusta tuntuisi?

³ Nämä tilanteet tuovat mieleen Jeesuksen vertauksen neitsyistä ja vertauksen talenteista, joissa hän valaisi sitä, miksi jotkut voidellut kristityt osoittautuisivat lopun aikana uskollisiksi ja ymmärtäväisiksi mutta toiset eivät (Matt. 25:1–30). * Hän korosti vertausten opetusta sanomalla: ”Pysykää siis valveilla, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä” – toisin sanoen aikaa, jona Jeesus panisi täytäntöön Jumalan tuomion Saatanan maailmalle. (Matt. 25:13.) Meidänkin täytyy noudattaa tätä neuvoa. Mitä hyötyä on siitä, että pysymme valveilla, kuten Jeesus kehotti? Ketkä ovat osoittaneet olevansa valmiit pelastusta silmällä pitäen? Entä mitä meidän on nykyään tehtävä, jotta pysyisimme valveilla?

4. Miksi meidän ei tarvitse tietää lopun tarkkaa ajankohtaa pysyäksemme hengellisesti valveilla?

⁴ Joskus on tärkeää tietää tarkalleen, paljonko kello on. Emme halua myöhästyä, jos esimerkiksi olemme matkalla työhön tehtaaseen, menossa lääkärin vastaanotolle tai aikeissa käyttää julkisia liikennevälineitä. Toisaalta olisi haitallista tai jopa vaarallista tuijottaa kelloa, kun sammuttaa tulipaloa tai tekee katastrofin jälkeistä pelastustyötä. Tällaisissa tilanteissa on paljon tärkeämpää keskittyä käsillä olevaan tehtävään kuin pitää kiinni aikataulusta. Koska tämän järjestelmän loppu lähestyy lähestymistään, on tärkeämpää kuin milloinkaan keskittyä Jehovan antamaan työhön: kertoa hänen pelastusjärjestelyistään. Pysyäksemme hengellisesti valveilla meidän ei tarvitse tietää tarkkaa päivää ja hetkeä, jona loppu tulee. Oikeastaan se, että emme tiedä sitä, hyödyttää meitä ainakin viidellä tavalla.

5. Mitä se, ettemme tiedä päivää ja hetkeä, voi ilmaista sydämestämme?

⁵ Ensinnäkin se, ettemme tiedä lopun ajankohtaa, antaa meille mahdollisuuden ilmaista, mitä sydämessämme on. Näin voimme käyttää tahdonvapautta ja osoittaa olevamme uskollisia Jehovalle. Vaikka haluammekin säilyä elossa tämän järjestelmän lopusta, palvelemme Jehovaa rakkaudesta häneen, emme vain saadaksemme elämän. (Lue psalmi 37:4.) Saamme iloa Jumalan tahdon tekemisestä ja tajuamme hänen opetuksensa olevan hyödyksemme (Jes. 48:17). Hänen käskynsä eivät tosiaankaan ole meistä rasittavia (1. Joh. 5:3).

6. Miltä Jehovasta tuntuu se, että palvelemme häntä rakkaudesta? Selitä.

⁶ Toiseksi se, ettemme tiedä päivää ja hetkeä, antaa meille tilaisuuden ilahduttaa Jehovan sydän. Kun palvelemme Jehovaa rakkaudesta – emme ajankohdan vuoksi tai ainoastaan palkinnon toivossa – autamme häntä todistamaan vastustajansa Saatanan valehtelijaksi. (Job 2:4, 5; lue Sananlaskujen 27:11.) Koska tiedämme, miten paljon surua ja tuskaa Saatana on aiheuttanut, kannatamme ilomielin Jehovan suvereeniutta ja hylkäämme Saatanan jumalattoman hallinnon.

7. Miksi haluat elää uhrautuvaa elämää?

⁷ Kolmanneksi palveleminen tietämättä nimenomaista määräaikaa kannustaa meitä elämään uhrautuvaa elämää. Jotkut niistäkin, jotka eivät tunne Jumalaa, pitävät epätodennäköisenä, että elämä nykyisenlaisessa maailmassa jatkuisi kovin pitkään. Pelko uhkaavasta katastrofista saa heidät ajattelemaan: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.” (1. Kor. 15:32.) Me taas emme ole peloissamme. Emme halua eristäytyä toisista tyydyttääksemme omia itsekkäitä halujamme (Sananl. 18:1). Sen sijaan kiellämme itsemme ja käytämme halukkaasti aikaamme, energiaamme sekä muita resurssejamme Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen. (Lue Matteuksen 16:24.) Jumalan palveleminen, erityisesti toisten auttaminen tuntemaan hänet, tuottaa meille tyydytystä.

8. Mikä raamatullinen esimerkki osoittaa, että meidän tulee luottaa entistä täydemmin Jehovaan ja hänen Sanaansa?

⁸ Neljänneksi se, ettemme tiedä päivää ja hetkeä, auttaa meitä luottamaan täydemmin Jehovaan ja noudattamaan huolellisemmin hänen Sanaansa. Syntisinä ihmisinä meillä on luontainen taipumus luottaa itseemme. Paavali kehotti kaikkia kristittyjä: ”Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.” Vähän ennen kuin Joosuan oli määrä johtaa israelilaiset Luvattuun maahan, 23 000 heistä menetti Jehovan suosion. Paavali  sanoi: ”Nämä – – kirjoitettiin varoitukseksi meille, joille asiainjärjestelmien loput ovat saapuneet.” (1. Kor. 10:8, 11, 12.)

9. Miten vastoinkäymiset voivat jalostaa meitä ja lähentää meitä Jumalaan?

⁹ Viidenneksi sen ansiosta, ettemme tiedä lopun ajankohtaa, nykyiset vastoinkäymiset voivat jalostaa meitä. (Lue psalmi 119:71.) Tämän järjestelmän viimeiset päivät ovat tosiaan ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Tim. 3:1–5). Saatanan maailmassa monet vihaavat meitä, joten voimme uskomme vuoksi kohdata vainoa (Joh. 15:19; 16:2). Tällaiset koettelemukset jalostavat ja puhdistavat tulen tavoin uskoamme, jos emme anna periksi vaan etsimme nöyrästi Jumalan ohjausta. Näin Jehova tulee meille jopa läheisemmäksi kuin olemme ajatelleet olevan mahdollista. (Jaak. 1:2–4; 4:8.)

10. Milloin aika tuntuu kuluvan nopeasti?

¹⁰ Ajan kuluminen on suhteellista. Kun työskentelemme ahkerasti vilkuilematta kelloa, aika menee kuin siivillä. Niinpä jos syvennymme Jehovan meille antamaan kiinnostavaan työhön, loppu voi tulla nopeammin kuin odottaisimmekaan. Useimmat voidellut ovat näyttäneet tässä suhteessa erinomaista esimerkkiä. Tarkastellaanpa lyhyesti, miten jotkut heistä osoittivat olevansa valmiit ja toiset eivät, kun Jeesus oli asetettu Kuninkaaksi vuonna 1914.

11. Miksi jotkut voidellut päättelivät vuoden 1914 jälkeen, että Sulhanen viipyi?

¹¹ Palauta mieleesi Jeesuksen vertaus neitsyistä ja hänen vertauksensa talenteista. Jos neitsyet olisivat tienneet, milloin sulhanen tulee, ja jos orjat olisivat tienneet, milloin isäntä saapuu, heidän ei olisi tarvinnut pysyä valveilla. Mutta koska he eivät olleet selvillä tuosta ajankohdasta, heidän täytyi pysyä valmiina. Vaikka voidellut olivat vuosikymmenien ajan odottaneet vuoden 1914 olevan käänteentekevä, he eivät ymmärtäneet tarkasti, mitä silloin tapahtuisi. Kun jotkin heidän odotuksensa eivät toteutuneet, Sulhanen eli Jeesus saattoi heistä näyttää viipyvän. Eräs veli muisteli myöhemmin: ”Muutamat meistä uskoivat tosissaan menevänsä taivaaseen tuon lokakuun [1914] ensimmäisellä viikolla.”

12. Millä tavoin voidellut osoittautuivat uskollisiksi ja ymmärtäväisiksi?

¹² Miten lannistavaa mahtoikaan olla, ettei odotettu loppu tullutkaan! Lisäksi veljet saivat ensimmäisen maailmansodan aikana osakseen vastustusta. He vaipuivat unen kaltaiseen toimettomuuden tilaan. Vuonna 1919 kuului kuitenkin kehotus herätä. Jeesus oli tullut Jumalan hengelliseen temppeliin, ja oli koittanut tarkastuksen aika. Mutta jotkut eivät läpäisseet tarkastusta eivätkä siksi saaneet jatkaa Kuninkaan ”liiketoimintaa” (Matt. 25:16). Koska he eivät olleet hankkineet lamppuihinsa lisää hengellistä öljyä, he olivat verrattavissa tyhmiin neitsyihin. Ja laiskan orjan tavoin he olivat haluttomia tekemään henkilökohtaisia uhrauksia Valtakunnan vuoksi. Silti useimmat voidellut osoittivat jopa noina vaikeina sotavuosina horjumatonta uskollisuutta ja harrasta halua palvella Isäntäänsä.

13. Millainen asenne orjaluokalla oli vuoden 1914 jälkeen, ja millainen se on nykyään?

¹³ Pian vuoden 1914 jälkeen Vartiotornissa julkaistiin seuraavat merkittävät sanat: ”Veljet, ne meistä, joilla on oikea asenne Jumalaa kohtaan, eivät ole pettyneitä minkään Hänen järjestelynsä vuoksi. Me emme toivoneet, että oma tahtomme tapahtuisi; kun siis havaitsimme, että meillä oli vääriä odotuksia vuoden 1914 lokakuun suhteen, niin olimme iloisia, että Herra ei muuttanut  suunnitelmaansa meidän mielemme mukaiseksi. Me emme halunneet Hänen tekevän niin. Me vain toivomme voivamme ymmärtää Hänen suunnitelmansa ja tarkoituksensa.” Tällainen nöyryys ja antaumus on edelleen ominaista Herran voidelluille. He eivät väitä sanojensa olevan henkeytettyjä. He yksinkertaisesti haluavat huolehtia Herran ”liiketoiminnasta” maan päällä. Nykyään ”muiden lampaiden” ”suuri joukko” – kristityt, joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä – jäljittelee heidän valppauttaan ja intoaan (Ilm. 7:9; Joh. 10:16).

14. Miten pysyminen lähellä kanavaa, jota Jumala käyttää hengellisen ravinnon jakeluun, varjelee meitä?

¹⁴ Voideltujen kristittyjen lailla myös valppaat suuren joukon jäsenet pysyvät lähellä kanavaa, jota Jumala käyttää hengellisen ravinnon jakeluun. Sen välityksellä heille opetetaan, miten hyötyä Jumalan sanasta ja hänen hengestään. Tällä tavoin hekin hankkivat lamppuihinsa lisää hengellistä öljyä. (Lue psalmi 119:130 ja Johanneksen 16:13.) Näin he voivat osoittaa olevansa valmiit Kristuksen paluuseen ja saada voimaa jatkaa toimintaansa vaikeistakin koettelemuksista huolimatta. Esimerkiksi eräässä natsien vankileirissä veljillä oli aluksi käytössään vain yksi Raamattu. Niinpä he pyysivät rukouksessa lisää hengellistä ravintoa. Vähän myöhemmin he saivat tietää, että muuan äskettäin vangittu veli oli onnistunut salakuljettamaan leiriin puujalkansa sisällä muutamia Vartiotornin tuoreita numeroita. Eloon jääneiden joukossa oli voideltu veli nimeltä Ernst Wauer, joka muisteli myöhemmin: ”Jehova auttoi ihmeellisellä tavalla meitä painamaan muistiimme kirjoituksissa olleet vahvistavat ajatukset.” Sitten hän sanoi: ”Hengellisen ruoan saaminen on nykyään hyvin helppoa, mutta arvostammeko me aina sitä? Olen vakuuttunut siitä, että Jehovalla on runsaita siunauksia niiden varalle, jotka luottavat häneen, pysyvät uskollisina ja ruokailevat hänen pöydässään.”

15, 16. Miten erään pariskunnan into sananpalveluksessa palkittiin, ja mitä voimme oppia tällaisista kokemuksista?

¹⁵ Muut lampaat antavat täyden tukensa Kristuksen veljille myös ahkeroimalla Isännän antamassa työssä (Matt. 25:40). Toisin kuin Jeesuksen vertauksen paha ja laiska orja he ovat halukkaita  tekemään uhrauksia ja ponnistelemaan voidakseen asettaa Valtakunnan edut ensi sijalle. Esimerkiksi Jon ja Masako saivat kutsun lähteä Keniaan auttamaan kiinankielisellä kentällä. Vaikka heillä oli aluksi joitakin epäilyksiä, he harkitsivat rukoillen olosuhteitaan ja päättivät muuttaa sinne.

¹⁶ Heidän ponnistelunsa palkittiin runsaskätisesti. ”Kenttäpalvelus on täällä aivan uskomatonta”, he sanoivat. He aloittivat seitsemän raamatuntutkistelua ja saivat useita jännittäviä kokemuksia. He lisäsivät: ”Kiitämme Jehovaa joka päivä siitä, että hän on antanut meidän olla täällä.” Tietysti monet muutkin veljet ja sisaret ovat ratkaisuillaan osoittaneet haluavansa olla kiireisiä Jumalan palveluksessa, tuleepa loppu milloin tahansa. Ajattele niitä tuhansia, jotka ovat valmistuneet Gilead-koulusta ja ryhtyneet lähetyspalvelukseen. Ehkä voisit luoda silmäyksen tähän erikoispalvelukseen lukemalla Vartiotornista 15.10.2001 kirjoituksen ”Teemme parhaamme!”, jossa kuvailtiin päivää lähetystyössä. Mieti sitä tarkastellessasi, millä tavoin sinä pystyisit lisäämään palvelustasi Jumalan ylistykseksi ja kasvattamaan siten iloasi.

17. Miten olemme hyötyneet siitä, ettemme tiedä päivää ja hetkeä?

¹⁷ Se että emme tiedä tämän järjestelmän lopun tarkkaa päivää ja hetkeä, ei saa meitä tuntemaan itseämme turhautuneiksi tai pettyneiksi. Siitä on päinvastoin ollut hyötyä, sillä se on auttanut meitä uppoutumaan rakastavan Isämme Jehovan tahdon tekemiseen ja pääsemään yhä lähemmäs häntä. Koska olemme keskittyneet Isännältä saamaamme työhön ja karttaneet huomiota hajottavia tekijöitä, olemme saaneet paljon iloa (Luuk. 9:62).

18. Miksi haluamme jatkaa uskollisesti Jumalan palvelusta?

¹⁸ Lähestymme nopeasti Jumalan tuomiopäivää. Kukaan meistä ei halua tuottaa pettymystä Jehovalle tai Jeesukselle. He ovat uskoneet meille kallisarvoisia palvelustehtäviä näinä viimeisinä päivinä. Miten kiitollisia olemmekaan luottamuksesta, jota he ovat meitä kohtaan osoittaneet! (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 1:12.)

19. Miten voimme osoittaa olevamme valmiit?

¹⁹ Onpa toivonamme elää taivaassa tai maanpäällisessä paratiisissa, totelkaamme edelleen päättäväisesti Jumalan käskyä saarnata ja tehdä opetuslapsia. Emme edelleenkään tiedä tarkkaa päivää ja hetkeä, jona Jehovan päivä tulee, eikä meidän tarvitsekaan tietää. Voimme osoittaa ja osoitamme olevamme siihen valmiit. (Matt. 24:36, 44.) Olemme varmoja, että niin kauan kuin luotamme täysin Jehovaan ja asetamme hänen Valtakuntansa ensi sijalle, emme tule pettymään (Room. 10:11).