Go na content

Go na table of contents

Kruktudu de na ala sei trutru?

Kruktudu de na ala sei trutru?

„A wrokope fu wi musu du sani gi wan lantikantoro. Nofo tron wi musu wakti tu noso dri mun fosi den pai wi gi dati. Ma no so langa pasa wan lantiman bèl mi èn a taigi mi taki wi kan kisi a moni moro gaw efu wi pai en wan tyuku.”​—JOHN. *

A PASA kaba taki wan sma du wan kruka sani nanga yu? Kande a no de a sani di wi kari na ini a paragraaf na tapusei, ma a musu fu de taki yu firi den bakapisi fu kruktudu wan leisi kaba.

Transparency International na wan organisâsi di e skrifi ala yari sortu kondre na den moro krukawan. Na ini 2011 den ben sori taki „a moro bigi pisi fu den 183 kondre nanga kontren di den ondrosuku, kruka srefisrefi”. Tu yari na fesi, na organisâsi disi taki dati den sani di den ondrosuku na ini 2009, sori taki kruktudu de na ala sei. Den taki: „A de krin taki ala presi na grontapu e kisi fu du nanga kruktudu.”

„Kruktudu na te sma e gebroiki a makti fu den fu kisi wini gi densrefi. Te sma di abi hei posisi no e du sani nanga wan krin ati, dan dati kan pori a libi fu tra sma, a wroko di den e du, noso a koloku fu den.”​—TRANSPARENCY INTERNATIONAL

Son leisi kruktudu kan meki taki sma e lasi libi srefi. Luku wan eksempre. A tijdschrift Time ben taki dati furu sma lasi libi di a bigi gronseki pasa na Haiti na ini 2010. Ma sma dede tu fu di trawan du kruka sani èn fu di den no broko den ede nanga sma libi. A e taki moro fara: „Den e meki sma di no kisi nofo skoro fu du bow-wroko, bow oso gi den èn den e pai den inspektoro fu lanti bigi tyuku so taki den no luku tumusi fini fa oso e bow.”

Sma kan puru kruktudu fu ala ten? Fu kisi wan piki na tapu na aksi dati, wi musu kon frustan san na a rutu fu kruktudu. Wi o luku a tori disi na ini a tra artikel.

^ paragraaf 2 Wi kenki a nen.