Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj totajtol kemaj kijtosneki kemaj

Maj totajtol kemaj kijtosneki kemaj

“Kuak tiknekis tikijtos ‘kema’, sayo xikijto ‘kema’. Uan kuak tiknekis tikijtos ‘amo’, sayo xikijto ‘amo’.” (MAT. 5:37)

1. ¿Toni kijtoj Jesús ika netenkaualis uan keyej?

MIAKPA, akin yekmelauj kichiuaj kemej Cristo amo moneki kichiuaskej se netenkaualis tein kinextis ke melauak tein kijtouaj, porin kitakamatij Jesús akin tayolmajxitij: “Kuak tiknekis tikijtos ‘kema’, sayo xikijto ‘kema’”. Jesús kinekia kiteajsikamatiltis ke moneki tikchiuaskej tein timotenkauaj. Tepitsin achto kijtojka: “Amo keman xikijto: ‘Kitstika Dios’”. Jesús kijtoj nejon, porin miakej itech nochi kichiuaj netenkaualismej maski amo kinemiliaj kichiuaskej kemej motenkauaj. Tein melauj, sayoj monekiskia tikijtoskej kemaj oso amo keman timotenkauaj tikchiuaskej teisa. Akin ‘kinekis kimajmaxitis itajtolis’ xa kinextis ke amo uelis se takuaujtamatis iuan, uan ke mokaujtok maj kiyekana “amokuali Satanás” (xikonixtajtolti Mateo 5:33-37).

2. ¿Kemansa uelis se kichiuas se netenkaualis?

2 ¿Kijtosnekik Jesús ke nochipa amo kuali maj se motenkaua? Tein melauj amo. Kemej tikitakej itech achto tamachtilis, Jiova uan itekitikauj Abrahán akin yolmelauak, kichiujkej netenkaualismej keman monekia. Uan no, iTanauatil Dios kijtouaya ke se taltikpaknenkej monekia kichiuas se netenkaualis uan ijkon kinextiskia ke kiyektaliskia seki kuejmolmej (Éx. 22:10, 11; Núm. 5:21, 22). Ika nejin, xa se tokniuj akin kichiua kemej Cristo monekis motenkauas ininixpan tekiuanij ke kijtos tein melauak. Oso kemansa, monekis kichiuas se netenkaualis uan ijkon kinextis ke melauak tein kinemilia oso kiyektalis kuejmol. Kemej neskayot, keman tayekankatiopixkat kiiluij Jesús maj kichiua se netenkaualis, yejua kichiuak uan kijtoj tein melauak ininixpan Tamelauanij judíos (Mat. 26:63, 64). Sayoj ke Jesús amo monekia kichiuas netenkaualis porin nochipa kijtouaya tein melauak. Maski ijkon, miakpa kiyeknextij ke melauak tein kijtouaya keman peuaya tajtouaya ika nejin tajtolmej: “Yek melau ten namechilia”. Oso no ueli mokepa: “Yekmelauj, yekmelauj” (Juan 1:51; 13:16, 20, 21, 38). Maj tikitakan toni okachi uelis timomachtiskej ika ineskayo Jesús, Pablo uan oksekin akin inintajtol kemaj kijtosnekik kemaj.

JESÚS, OKACHI KUALI NESKAYOT

3. ¿Toni motenkauak Jesús iuan iTajtsin tein moajsi iluikak uan toni kinankilij?

3 “Niuala ya [...] para nikchiuas sayo ten Tejuatsin tikonmonekiltia.” (Heb. 10:7.) Ika nejin tajtolmej, Jesús motenkauak iuan Dios ke kichiuas nochi tein moijtojka kichiuaskia teKonetsin tein moijtojka ualaskia, maski Satanás kixokoliskia “ikotsko” (Gén. 3:15). Nion se taltikpaknenkej motemakani kichiuas se tekit tein tel ouij kemej nejon. Jiova kinankilij Jesús uan kiiluij ke takuaujtamatia ke kichiuas tein motenkaujka, uan amo kiiluij maj kichiuani se netenkaualis (Luc. 3:21, 22).

4. ¿Keniuj kinextij Jesús ke mochikauak kichiuas kemej motenkaujka?

4 Jesús nochipa kichiuak tein tamachtiaya, ta keman kijtoj kemaj kijtosnekik kemaj. Amo kikauak maj nion teyi kitsakuiliani kichiuas tekit tein iTajtsin kimakaka: kiteixmatiltis kuali tanauatilmej ika iTekiuajyo Dios uan kinmachtis akin iTajtsin kichiuaya maj motokikan iuan (Juan 6:44). Biblia kiyeknextia ke Jesús senkis kichiuak tein motenkaujka iuan Dios, keman kijtoua: “Nochi ne tenilil tenika Totajtsin Dios moyektenkauak nochi Yejuatsin kiyektamichiuati ika por Cristo Jesús” (2 Cor. 1:20). Kemej tikitaj, Jesús kikauak okachi kuali neskayot porin kichiuak tein motenkaujka iuan iTajtsin. Axkan maj ika titajtokan aksa akin mochikauak kitojtokas ineskayo Jesús.

PABLO, SE TAKAT TEIN KICHIUAK KEMEJ MOTENKAUAK

5. ¿Toni neskayot techkauilij tatitanil Pablo?

5 “Notekotsin, ¿toni moneki nikchiuas?” (Hech. 22:10.) Pablo, akin ijkuak moixmatia kemej Saulo, ika nejin tajtolmej tein kisayaj itech iyolo kinankilij toTekotsin Jesús keman monextij iixpan uan ijkon kitsakuilij maj amo kisentokaniok kintajyouilti imomachtijkauan. Saulo moyolnonotsak ika tein achto kichiujka, moauij uan kiteixmatiltij Jesús itech nochi xolalmej ijkon kemej kinauatij. Kisentokak kinotsak “noTekotsin” uan kitakamatik hasta keman tamik inemilis itech taltikpak (Hech. 22:6-16; 2 Cor. 4:5; 2 Tim. 4:8). Yejua amo katka kemej akin Cristo kiniluij: “¿Keye namejuan nannechnotsaj ke Ninamotekotsin, komo amo nankitakamatij ten nejua namechilijtok?” (Luc. 6:46). Kemaj, Jesús kichia maj nochin tein kiseliaj kemej ininTekotsin, kichiuakan ijkon kemej motenkauaj, kemej kichiuak tatitanil Pablo.

6, 7. 1) ¿Keyej Pablo amo niman mokepak Corinto? 2) Akin kijtouayaj ke amo uelia iuan takuaujtamatiskej, ¿melauak tein kijtouayaj? 3) ¿Keniuj moneki tikinitaskej tokniuan akin kinixtalijtokej maj techyekanakan?

6 Ika nochi iyolo, Pablo kiteixmatiltij kuali tanauatilmej ika iTekiuajyo Dios itech nochi Asia Menor uan seki xolalmej tein pouiaj Europa, kampa kipeualtij miak nechikolmej uan oksepa kinkalpanoj. Kemansa kiitak ke monekia kiyektematiltis ika se netenkaualis ke melauak tein kijkuilouaya (Gál. 1:20). Keman sekin corintios kijtojkej ke amo uelia iuan takuaujtamatiskej, Pablo motajtouij ika nejin tajtolmej: “Nejua nimoyektenkauak ijkon keme Totajtsin Dios moyektenkauak de kichiuas neitenilil. Uan amo namechilij sepan san de ke niyas, uan amo niyas” (2 Cor. 1:18). Keman kijkuiloj nejon, Pablo kiska Éfeso uan yaya Macedonia uan satepan ajsiskia Corinto. Yekinika kinemiliaya ajsis Corinto achto ke yaskia Macedonia (2 Cor. 1:15, 16). Sayoj ke, ijkon kemej kinpanoua kemansa tokniuan takalpanouanij axkan, monekik kipatas kemej kiixtalijka takalpanotiuj, sayoj ke amo porin mochiuak teisa tein amo motelnekia oso porin kinekia kichiuas itanejnekilis, ta porin mochiuak se ouijkayot. Pablo amo niman takalpanoto Corinto porin ijkon kinpaleuiskia akin pouiaj itech nejon nechikol. Maj tikitakan keyej.

7 Keman Pablo yetoyaok Éfeso, kimatik ke itech nechikol Corinto tokniuan moxexelojtoyaj uan kikaujtoyaj maj onkani auilnemilis (1 Cor. 1:11; 5:1). Kemej kinekia kinpaleuis, Pablo kinijkuilouilij yekinika amaix. Satepan, Pablo kisak Éfeso sayoj ke amo niman yajki Corinto, ta okachi kuali kiixtalij kinmakas okseki tonalmej uan ijkon kichiuaskiaj tein kinyolmajxitijka, uan keman yejua ajsiskia, okachi kinyolchikauaskia ika itakalpanolis. Kemej kinekia kinmatiltis ke yejua nejon kichiujka maj kipata tein kiixtalijtoya, kinijkuilouilij ojpatika amaix: “Ayamo niyajtok namechonkalpanojtiu ijkon keme nikyolnemiliaya nikchiuas [...] porin amo niknekia oksepa namechyolxokolitiu. Uan Dios kuali kimatok ke namechilijtok ika sayo ten melau. Uan komo nejua sayo namechilijtok ika xolopijyot san, ijkuakon ma niuetsi san tech in ixpoliuilis” (2 Cor. 1:23). Maj amo keman tikchiuakan kemej akin kijijtojkej Pablo, okachi kuali maj tikinpoujkaitakan tokniuan akin kinixtalijtokej maj techyekanakan. Moneki no ijkon tikchiuaskej kemej Pablo, ijkon kemej yejua kitojtokak ineskayo Cristo (1 Cor. 11:1; Heb. 13:7).

OKSEKI KUALI NESKAYOMEJ

8. ¿Toni neskayot techkauilij Rebeca?

8 “Nikneki niyas.” (Gén. 24:58.) Ika nejin tajtolmej, Rebeca kiiluij imomaj uan iikniuj takat ke kinekia yas uan mochiuas inamik Isaac, ikonetsin Abrahán, maski monekiskia kisas ichan itech nejon tonal uan nejnemiskia panoua 800 kilómetros iuan se takat akin amo kiixmatia (Gén. 24:50-58). Keman Rebeca kijtoj kemaj kijtosnekik kemaj, uan mochiuak se kuali inamik Isaac uan kimoujkatokak Dios. Itech nochi tonalmej tein nemiskiaok, chanchiuak itech kaltaken kemej aksa akin okseko kayot, itech Tal tein Dios motenkaujka kinmakas. Uan Dios kitatiochiuij porin nochipa kichiuak kemej motenkaujka, uan kipiak tatiochiualis maj itech ichankauan ualani Jesucristo, teKonetsin tein moijtojka ualaskia (Heb. 11:9, 13).

9. ¿Kichiuak Rut tein motenkaujka?

9 “Amo, ta mouan timokepaskej itech moxolal.” (Rut 1:10.) Rut uan Orpá kayomej Moab akin amo nemiajok inintakauj, kiiluijtiyayaj nejin tajtolmej ininmonan Noemí, akin no amo nemiaok itakauj, keman yejua kisak Moab uan mokepaya Belén. Noemí kinteltataujtij maj mokauanij Moab, uan yejua ika Orpá mokepak ialtepeuj. Sayoj ke ijkuak Rut kijtoj amo kijtosnekik amo (xikonixtajtolti Rut 1:16, 17). Yejua amo kikauak Noemí maski nejon kijtosnekia ke kinkauaskia ichankauan uan itaneltokalis tein amo melauak ompa Moab. Uan kemej nochipa kiueyichiuak Jiova, yejuatsin kitatiochiuij, porin yejua katka semej makuil siuamej akin Mateo kijkuiloj itech tokaymej tein itech ualeuak Cristo (Mat. 1:1, 3, 5, 6, 16).

10. ¿Keyej Isaías techkauilij se kuali neskayot?

10 “¡Nikan niyetok nejua! Xinechtitani nejua.” (Is. 6:8.) Achto ke kijtos nejin tajtolmej, Isaías kiitak se taman tein semi kualtsin. Ompa nesik Jiova tokotsyetok itech itrono ajkuakopa itech templo tein kipiaya Israel. Uan ompa Isaías kikakik keman Jiova tajtanik: “¿Akoni niktitanis, uan akoni kichiuatiuj tein tikixtalijtokej?”. Jiova kiyoleujtoya aksa maj kinixmatiltiti iTajtol nochin israelitas akin amo tatakamatiaj. Keman Isaías kijtoj kemaj kijtosnekik kemaj. Yejua kichiuak tekit kemej tanauatijkej panoua 46 xiujmej, uan itech nochi nejon xiujmej kiteixmatiltij ke Dios kintatsakuiltiskia akin amo tatakamatiaj, uan kitetapouij ke satepan kichiuaskia maj oksepa mokepakan itech tal kampa kinekia maj kiueyichiuakan.

11. 1) ¿Keyej motelneki maj tikchiuakan tein timotenkauaj? 2) ¿Katiyejua neskayomej ika taltikpakneminij tein amo kichiujkej kemej motenkaujkaj technejmachtiaj?

11 ¿Keyej kichiuak Jiova maj nejin neskayomej moijkuilouanij itech iTajtoltsin? ¿Uan keyej motelneki maj totajtol kemaj kijtosneki kemaj? Biblia kiyekijtoua ke akin “amo keman kichiuaj ten moyektenkaukaj [...] kinnamiki ma mikikan” (Rom. 1:31, 32). Faraón akin tayekanaya Egipto, tekiuaj Zedequías akin tayekanaya Judá uan Ananías uan Safira kijtojkej kemaj sayoj ke amo kijtosnekik kemaj uan yejua ika tel amo kuali tein kinpanok. Nejin neskayomej techpaleuiaj kemej se tanejmachtilis (Éx. 9:27, 28, 34, 35; Ezeq. 17:13-15, 19, 20; Hech. 5:1-10).

12. ¿Toni techpaleuis maj tikchiuakan kemej timotenkauaj?

12 Itech nejin itamian tonalmej techyoualouaj taltikpakneminij tein “amo uelis se takuautamatis i[ni]uan porin sayo takajkayauaj” uan ‘mopoujtinemij no kemej taneltokanij’ sayoj ke amo melaujkej ika tein kijtouaj (2 Tim. 3:1-5). Yejua ika moneki maj tikchiuakan tein techpaleuis maj amo iniuan timosentilikan, ta okachi kuali maj timosentilikan iniuan akin mochikauaj kichiuaskej tein motenkauaj (Heb. 10:24, 25).

KEMAJ TEIN OKACHI MOTELNEKI

13. ¿Katiyejua kemaj tein okachi motelneki kijtoua se imomachtijkauj Jesucristo?

13 Netenkaualis tein se taltikpaknenkej ueli kichiua uan tein okachi motelneki yejua keman motemaktia iuan Dios. Akin kinekij mochiuaskej imomachtijkauan Jesús expa ueli tanankiliaj kemaj ijkuak kintajtaniaj ox yekmelauj kinekij kitojtokaskej Cristo (Mat. 16:24). Keman omen tayekananij itech nechikol mosentiliaj iuan akin kineki mochiuas tanojnotskej akin ayamo moauia, kitajtaniaj: “¿Yekmelauj tikonneki tionmochiuas tionitaixpantijkauj Jiova?”. Satepan, keman kisentoka kichiua kemej momachtia uan kineki moauis, tayekananij iuan mosentiliaj uan kitajtaniaj: “¿Tikonchiuakya se netataujtil kampa tionmotemaktij iuan Jiova?”. Uan satepan, keman moauitijya, kintajtaniaj: “Ika inemilis Jesucristo tein kitemakak, ¿tionmoyolnonotsakya ika motajtakoluan uan tionmotemaktijya iuan Jiova uan ijkon tikonchiuas Itanejnekilis?”. Ijkon, sejse taltikpaknenkej ininixpan miakej tanankilia kemaj ijkuak motenkaua kitekitilis Dios nochipaya.

14. ¿Toni netajtanilmej moneki timochiuiliskej kemansa?

14 Komo tejuatsin yankuixtok tionmoauij oso miak xiujmejya, motelneki kemansa xionmochiuili nejin netajtanilmej: “¿Niksentoka niktojtoka ineskayo Jesús uan notajtol kemaj tein okachi motelneki kisentoka kijtosneki kemaj? ¿Niksentoka niktayekanaltia tanojnotsalis uan nikinchiua imomachtijkauan Jesús ijkon kemej yejua technauatij?” (xikonixtajtolti 2 Corintios 13:5).

15. ¿Itech toni tein tikchiuaj itech tonemilis motelneki maj totajtol kemaj kijtosneki kemaj?

15 Tiksentokaskej tikchiuaskej kemej timotenkaujkej keman timotemaktijkej iuan Dios, no kijtosneki ke yeski timelaujkej itech okseki taman. Maj tikitakan seki neskayomej. Komo tejuatsin tikonpia monamik, moneki tikonsentokas tikontasojtas uan tikonyekpias ijkon kemej tionmotenkauak. Komo tikontalij mofirma tein ika tionmotenkaua ika se tekit oso tanamakalis oso tikonpexontij se amat porin tikonneki tikonselis se tekit itech inechikol Dios, moneki xikonchiua kemej tionmotenkauak. Komo mitsonyoleujkej xiontakuati ichan aksa tein amo semi kipia tein ika moixpanoltis uan tikonijtoj ke tionyas, sayoj ke tikonselia okse tayoleualis tein tikonnemilia ke okachi kuali, moneki amo xionmotajtolkepa. Oso komo tionmotenkauak oksepa tikonmachtitiuj aksa akin tikonajsik itech tanojnotsalis kajkalpan, xionmochikaua maj motajtol kemaj kijtosneki kemaj, uan Jiova kitiochiuas tekit tein tikonchiuas (xikonixtajtolti Lucas 16:10).

KENIUJ TECHPALEUIA TOTAYEKANKATIOPIXKAUJ UAN TEKIUAJ

16. ¿Toni moneki tikchiuaskej komo amo tikchiujkej kemej timotenkaujkej?

16 Biblia kiyekijtoua ke kemej titajtakouanij, “tinochin timotajtakolmakaj ika miak tataman”, okachiok ika totajtol (Sant. 3:2). ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tikitaj ke amo tikchiujkej kemej timotenkaujkaj? Ika semej Tanauatilmej tein Dios kimakak xolal Israel, uelia kinextiliayaj teiknelilis akin “amo kinemilia[ya] tein kijtoua[ya] ika itenoj” (Lev. 5:4-7, 11). Axkan no kinnextiliaj teiknelilis itatojtokakauan Cristo komo no ijkon motajtakolmakaj. Komo tikiluiaj Jiova tajtakol tein tikchiujkej, yejuatsin techtapojpoluis porin techpaleuia toTayekankatiopixkauj Jesucristo (1 Juan 2:1, 2). Sayoj ke, komo tiknekij tiksentokaskej tikpiaskej itatiochiualis Dios moneki tiknextiskej ke yekmelauj timoyolnonotskej. Nejon kijtosneki ke amo tiksentokaskej tikchiujtoskej nejon tajtakol uan timochikauaskej tiktemoskej keniuj tikyektaliskej tein moijtakoj porin amo tiknemilijkej tein tikijtojkej (Prov. 6:2, 3). Tein melauj, okachi kuali maj titanemilikan achto ke tikchiuaskej se netenkaualis tein satepan techouijmakas tikchiuaskej (xikonixtajtolti Eclesiastés 5:2).

17, 18. ¿Toni ueyi tatiochiualis kiseliskej akin mochikauaj maj inintajtol kemaj kijtosneki kemaj?

17 Itekitikauan Jiova akin mochikauaj maj inintajtol kemaj kijtosneki kemaj, kiseliskej ueyi tatiochiualis. Ompa iluikak, 144,000 taixpejpenalmej kiseliskej nemilis tein amo kipiasok mikilis, kampa yetoskej iuan Jesús itech iTekiuajyo uan “tayekantinemiske iuan [...] ipan se mil xiume” (Apoc. 20:6). Uan tel miakej taltikpakneminij no kiseliskej tein kuali tein kiualkuis iTekiuajyo Cristo itech se xochital nikan taltikpak, kampa Cristo kinpaleuis maj ininnakayo uan inintanemilil amo kipiaok tajtakol (Apoc. 21:3-5).

18 Komo tiksentokaj timelaujkej itech tayejyekolis tein tikpiaskej keman tamisya iTekiuajyo Jesús tein uejkauas Mil Xiuit, amo kemanok tiomeyolouaskej ox melauak tein kijtoua aksa (Apoc. 20:7-10). Nochin akin kijtoskej kemaj kijtosnekis kemaj. Uan nochin akin kijtoskej amo kijtosnekis amo. Ijkuak, nochin akin nemiskej senkis uelis kichiuaskej kemej Jiova, toTajtsin tetasojtakej akin moajsi iluikak, “Dios akin kijtoua tein melauak” (Sal. 31:5).