Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Ha Wodiyan Gakkiya Metuwan Xalan Gencca

Ha Wodiyan Gakkiya Metuwan Xalan Gencca

“Xoossai nuuni naagetti attiyo sohonne nuuyyo wolqqa. Nuna metoi gakkiyo wode, maaddanau i ubbaton matan de7ees.”—MAZ. 46:1.

1, 2. Darota ayba metoy gakkii, shin Xoossaa ashkkarati waatanau koyiyoonaa?

 NUUNI metoy darido wodiyan deˈoos. Alamiyan bashshay bolli bollan gakkees. Biittaa qaattay, tamay denddiyoogee, wolqqaama gotee, diˈoynne hegaa malabay asaa naata daro qohiis. Hegaa bollikka, so asaa deˈuwaaninne huuphe xekkan gakkiya metoy asay yayyanaadaaninne azzananaadan oottiis. Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan, iitabay o bollikka gidin awudenne gakkana danddayees.—Era. 9:11.

2 Xoossaa asay hegaa malabay gakkishinkka au ufayssan oottiiddi deˈees. Gidikkokka, ha siraataa xayoy matiyo wode sinttappe nuna gakkana metuwan genccanau giigettidaageeta gidanau koyoos. Nuuni hegaa mala metuwan unˈˈettennan genccana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Ha wodiyan gakkiya metuwan genccanau nuna aybi maaddii?

BANTTA DEˈUWAN METUWAN XALAN GENCCIDAAGEETUPPE TAMAARA

3. Roome 15:4y yootiyoogaadan, ha wodiyan unˈˈissiyaabay gakkiyo wode, nuuni minettana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

3 Metoy ha wodiyan awudeegaappenne daro asaa qohiyaaba gidikkonne, unˈˈissiya metoy asaa naatuyyo oorattaba gidenna. Banttana gakkida metiyaabaa xalan genccida, Xoossau oottida, beni wode deˈida amarida asatu leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyaakko ane beˈoos.—Roo. 15:4.

4. Daawiti genccido metoy aybee, qassi a maaddiday aybee?

4 Daawitabaa qoppa. Harabaa gujjin, Daawiti kawoy hanqqettiyo wode, morkkee qohiyo wode, ba maccaasati omoodettiyo wode, ba kawotettaa bolli harati denddiyo wodenne unˈˈissiyaabay gakkiyo wode gencciis. (1 Sam. 18:8, 9; 30:1-5; 2 Sam. 17:1-3; 24:15, 17; Maz. 38:4-8) Daawitabaa yootiya Geeshsha Maxaafaa taariketi he hanotatun i ay keena azzanidaakko qonccissoosona. SHin, hegee ayyaanaaban a qohibeenna. I, “GODAI ta de7oi naagettiyo miixaa; yaatin, taani ooyyo dagammanee?” yaagidi, Yihoowa keehi ammaniyoogaa yootiis.—Maz. 27:1; Mazamure 27:5, 10 nabbaba.

5. Abrahaaminne Saara metuwan genccanaadan aybi maaddidee?

5 Abrahaaminne Saara bantta deˈo layttaappe dariya baggaa asa biittan betedan dunkkaaniyan deˈidosona. Eti injje duussa deˈidoy ubbatoo gidenna. SHin, eti koshaa wodenne shooro kawotettati qohiyo wode keehi genccidosona. (Doo. 12:10; 14:14-16) Eti he metuwan waanidi genccana danddayidonaa? Xoossaa Qaalay “Abrahaami Xoossai lo77o baasuwan hayyottidi keexxido katamaa” naagidoogaa yootees. (Ibr. 11:8-10) Abrahaaminne Saara metootidi deˈidoogee eti ufayttennaadan oottibeenna. Eti Xoossay immana giidi qaalaa gelidobaa ubbatoo hassayidosona.

6. Nuuni Iyyooba leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoo?

6 Iyyooba wolqqaama metoy gakkiis. Iyyooba deˈoy yaa iiti iiti biyaaba malatido wode, i ay keena azzanidaakko qoppa. (Iyy. 3:3, 11) He ubbabay a bolli aybissi gakkiyaakko i loytti akeekibeennaagee, hanotay yaa iitanaadan oottiis. Yaatikkonne, i hidootaa qanxxibeenna. I suure asa gididi, Xoossau ubbatoo ammanettidi deˈiis. (Iyyooba 2:3 nabbaba.) Hegee nuuni kaallana bessiyo ayba loˈˈo leemisoo!

7. PHauloosi Xoossau oottido wode a gakkidabay aybee, shin i ay eridoogee xalidi genccanaadan maaddidee?

7 Kiitettida PHauloosa leemisuwaakka ane beˈoos. ‘Katamay, bazzoynne abbay a yashissiis.’ I ‘namisettidoogaa, saamettidoogaa, meegettidoogaanne kallottidoogaa’ yootiis. PHauloosi i toggido markkabee heezzutoo meˈidoogaakka yootiis; hegaappe denddidaagan, issi wode ‘abba giddon issi qammaanne issi gallassaa aqidi peˈiis.’ (2 Qor. 11:23-27) He ubba metoy gakkikkonne, i Xoossau oottido gishshau hayqqiichi attido wode woygidaakko akeeka: “Hegee hanidoogee haiqqida asaa haiquwaappe denttiya Xoossan nuuni ammanettanaappe attin, nu huuphen ammanettennan agganaassa. Xoossai hagaa mala iita haiquwaappe nuna ashshiis; i nuna ashshana.” (2 Qor. 1:8-10) PHauloosa gakkidaagaa keena iita metoy daro asaa gakkibeenna. SHin, nu giddoppe daroti issi issitoo PHauloosaagaadan unˈˈettidosona. Hegaa gishshau, i xala gididi genccidoogee nuna minttettana danddayees.

METUWAABAA QOPPIYOOGAN SHEEKKOPPA

8. Ha wodiyan deˈiya metoy nuna waati qohana danddayii? Leemisuwaa yoota.

8 Daafabay, metoynne unˈˈissiyaabay darido ha wodiyan, daroti hegaa qoppiyoogan sheekkoosona. Issi issi Kiristtaanetikka hegaadan qoppoosona. Awusttiraaliyaa biittan ba azinaara kase kumetta wodiyaa haggaaziya Leena * i xanttaa sakkiyay kansseriyaa giyo harggiyaa gidiyoogaa erido wode dagaman i wozanay maashiis. A, “Hegau xalettiyoobay taani keehi sahettanaadan oottiis; qassi taani aynne pattennabadan qoppaas” yaagaasu. Hegaa bollikka, shuhettidi zokko meqettaa akkamettida ba azinaa xeellausu. Nuna hegaa malabay gakkiyaakko waatana danddayiyoo?

9, 10. (a) Seexaanay oottanaadan nuuni paqqadana koshshennabay aybee? (b) Nuuni ayba ogiyan qoppiyoogee, Oosuwaa 14:22n odettida ‘daro waayiyan’ genccanaadan maaddana danddayii?

9 Metuwaa gaasuwan nu ammanoy shugganaadaaninne nuuni ufayttennaadan oottanau, Seexaanay koyiyoogaa hassayana koshshees. SHin i hegaadan oottana mala nuuni mule paqqadana koshshenna. Leemiso 24:10y, “Neeni metuwaa gallassi laafikko, ne wolqqai guutta” yaagees. Geeshsha Maxaafan deˈiya, qommoora beˈido asatuugaa mala leemisuwaa wotti dentti qoppiyoogee, nuuni metoy gakkiyo wode xalanaadaaninne genccanaadan maaddees.

10 Meto ubbay nu bollappe qaarettana danddayennaagaakka hassayana koshshees. Hegaa malabay nu bolli gakkana giidi qoppana danddayoos. (2 Xim. 3:12) Oosuwaa 14:22y, “Nuuni Xoossaa kawotettaa gelanau daro waayettana bessees” yaagees. Metoy gakkiyo wode hidootaa qanxxiyoogaappe, hegaa nena Xoossay maaddana danddayiyoogaa neeni ammaniyoogaa bessana danddayiyo ogedan aybissi qoppikkii?

11. Nu deˈuwan gakkiya iitabaa gaasuwan hidootaa qanxxenna mala ay oottana danddayiyoo?

11 Nu deˈuwan demmido loˈˈobaa nuuni ubbatoo qoppana bessees. Xoossaa Qaalay, “Wozanai ufaittin, som77oi poo7ees; shin wozani azzanikko, he aawu siiddees” yaagees. (Lee. 15:13) Sahettida uri bau kehana giidi qoppiyoogee a maaddana danddayiyoogaa Dottoreti eroosona. Darotoo, issi uri tumu xale gidennabaa mittidi hegee bana xallana giidi qoppikko ayyo sahoy decees. SHin, sahettida uri mittiyo xalee qohiyaaba ayyo milatikko, bau sahoy goobidabadan qoppees. Ha leemisoy, nu deˈuwan giigissana danddayennabaa ubbatoo qoppiyaaba gidikko, nuuni hidootaa qanxxiyoogaa bessees. Yihooway nuna tumuppe maaddiyo gishshau, a galatoos. I, daafabay gakkiyo wodekka ba Qaalan deˈiya minttettiya qofan, ishanttu baggaaranne minttettiya ba ayyaanan nuna tumuppe maaddees. Hegaa ubbatoo qoppiyoogee nuna minttettees. Ne deˈuwan gakkida iitabaa qoppiyoogan sheekkiyoogaappe, gakkiya meto ubban genccanau maaddiyaabaa ootta; qassi ne deˈuwan demmido loˈˈobaa ubbatoo qoppa.—Lee. 17:22.

12, 13. (a) Daafabay gattido qohuwan genccanaadan Xoossaa ashkkarata aybi maaddidee? Leemisuwaa yoota. (b) Daafabay gakkiyo wode issi uri ba deˈuwan ay kaseyana bessiyaakko nuuni eriyoy ayba ogiyaanee?

12 Mata wode, amarida biittatun wolqqaama daafabay gakkiis. He biittatun deˈiya daro ishantti he metuwan keehi genccidosona. SHin hegaadan gencciyoogee metennaba gidenna. Wolqqaama biittaa qaattaynne sunaami, 2010 doomettan, CHile biittan deˈiya nu ishanttuppe darotu keettaanne aquwaa qohiis; qassi issoti issoti oottiyoobaykka bayiis. Hegaa mala hanotay deˈishinkka, ishantti ayyaanaabaa oosuwaa oottiyoogaa aggibookkona. A keettay muleera laaletti xayido Saamuˈeeli hagaadan giis: “He keehi metiya hanotankka, taaninne ta keettaayiyaa gubaaˈiyaa shiiquwaa shiiqiyoogaanne sabbakiyoogaa mule aggibookko. Nuuni hidootaa qanxxenna mala maaddiday ubbatoo hegaadan oottidoogaa gaada qoppays.” Etinne hara daro ishatinne michoti he hanotan hidootaa qanxxiyoogaappe, Yihoowayyo ubbatoo mishettidi oottidosona.

13 Masqqalaa aginan 2009n wolqqaama iray bukkin, Pilippinsse biittan Maanila kataman xeetaappe 80 kushiyaappe dariya sohuwaa diˈoy miis. Ayyo deˈiya darobaa he diˈoy xayssido issi dure bitanee, he diˈoy ubba asaa qohidoogaanne “duretikka hiyyeesatikka metootanaadaaninne waayettanaadan” oottidoogaa yootiis. Hegee Yesuusi, “Bil77inne qunoi bashshennasan, kaisoikka bookkidi wuuqqennasan intte huuphessi saluwan miishsha dagayite” yaagidi zorido loˈˈo zoriyaa nuuni hassayanaadan oottees. (Maa. 6:20) Issi uri eesuwan xayana danddayiya aquwaabaa ba deˈuwan kaseyiyoogee, yibbaatanaadan oottees. Nuuyyo Yihoowaara deˈiya, aybi hanikkonne duuxxenna dabbotaa kaseyiyoogaa keena eratetti baawa!—Ibraawe 13:5, 6 nabbaba.

XALA GIDIYO GAASUWAA

14. Nuuni xalanaadan oottiyaabay aybee?

14 Yesuusi i qoncciyo wode metoy deˈanaagaa yootikkonne, “Dagammoppite” yaagiis. (Luq. 21:9) I nu Kawuwaa gidiyo gishshaunne ubbabaa Medhidaagee nuna kaafiyo gishshau, nuuni xalanaadan oottiya loˈˈo gaasoy deˈees. PHauloosi Ximootiyoosa, “Xoossai nuuyyo wolqqaa, siiquwaanne nu huuphiyaa naagiyoogaa immiya Geeshsha Ayyaanaa immiisippe attin, yashsha ayyaanaa immibeenna” yaagidi minttettiis.—2 Xim. 1:7.

15. Xoossaa ashkkaratu ammanuwaa bessiya leemisota yoota, qassi nuuni etaagaadan xala gidana danddayiyoy ayba ogiyaanakko qonccissa.

15 Xoossaa ashkkaratuyyo deˈiya mino ammanuwaa qonccissiya amarida qofaa ane beˈoos. Daawiti, “GODAI taayyo wolqqanne gonddalle; ta wozanai an ammanettees; hegan taani maadettaas. Hegaa gishshau, ta wozanai an ufaittees” yaagiis. (Maz. 28:7) PHauloosi, “Nuuni nuna siiqida aani ha yoho ubban poli xoonida” yaagidi, bau mino ammanoy deˈiyoogaa qonccissiis. (Roo. 8:37) Qassi, Yesuusi i hayqqiyo wodee matidoogaa erido wode, “Aawai tanaara de7iyo gishshau, ta xalaalaa gidikke” yaagidi, ba aawaara baayyo deˈiya dabbotay mino gidiyoogaa haratuyyo yootiis. (Yoh. 16:32) Xoossaa ashkkara gidida ha asati giidobay ay qonccissii? Eti Yihoowan wozanappe ammanettiyoogaa qonccissees. Nuunikka Xoossan etaagaadan ammanettiyoogee ha wodiyan nu bolli gakkiya ay metuwaaninne xala gididi genccanaadan maaddees.—Mazamure 46:1-3 nabbaba.

UBBATOO XALA GIDANAADAN MAADDIYAABAN GOˈETTA

16. Xoossaa Qaalaa nuuni xannaˈana koshshiyoy aybissee?

16 Nuuni xaliyoy nu huuphen ammanettiyo gishshataassa gidennan, Xoossaa eriyo gishshataassanne an ammanettiyo gishshataassa. A Qaalaa, Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogan yaatana danddayoos. Unˈˈettida issi michiyaa, “Geeshsha Maxaafaappe minttettiya xiqiseta darotoo nabbabays” gaada, bana maaddiyay aybakko qonccissaasu. So asaa goynuwaa paci baynnan goynnanaadan zorido zoriyaa oosuwan peeshshiyoo? Hegaadan oottiyoogee mazamuraawiyaagaa mala qofay nuuyyo deˈanaadan maaddees. I, “Taani ne higgiyaa aiba siiqiyaanaa! Gallassaa kumettaa taani qoppiyoogee a” yaagiis.—Maz. 119:97.

17. (a) Yihooway nuuni xalanaadan maaddiyo hara ogee aybee? (b) Xuufiyan kiyida issi ura deˈuwaa taarikee nena waati maaddidaakko yoota.

17 Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufetikka nuuni Yihoowan loytti ammanettanaadan maaddoosona. Nu xuufetun kiyiya deˈuwaa taariketi daro ishantta maaddidosona. Unˈˈettanaadan oottiya, baypolar mud disorder giyo harggee oyqqido, Isiyaa biittan deˈiya issi michiyaa iigaadan sahettiiddikka aggennan Yihoowau oottida ishaabaa nabbabada minettaasu. He ishay kase misoonaawe gididi oottiis. He taarikee a ‘ba sahuwaabaa akeekanaadaaninne bau hidooti deˈanaadan maaddidoogaa’ yootaasu.

18. Nuuni ubbatoo woossana koshshiyoy aybissee?

18 Woosay ubba hanotankka nuna maaddana danddayees. Kiitettida PHauloosi woosay maaddiyoogaa hagaadan yaagidi yootiis: “Xoossaa intte woossiyo woosa ubban a keehi galatiiddi, inttena koshshiyaabaa ubbau woossiteppe attin, issibaukka hirggoppite. Qassi asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettai intte wozanaanne intte qofaa Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara naagana.” (Pili. 4:6, 7) Nuuni metoy gakkiyo wode minnanaadan Yihooway immido ha imotaa loytti goˈettiyoo? Birttaaniyaa biittan deˈiya, unˈˈissiya harggee daro wodiyau sakkido Aleks giyo ishay bana keehi maaddiday “woosan Yihoowa haasayissiyoogaanne a Qaalaa nabbabiyoogan i yootiyoobaa siyiyoogaa” gidiyoogaa odiis.

19. SHiiquwaa shiiqiyoogee ay keena koshshiyaabee?

19 Yihooway nuna maaddiyo hara ogee gubaaˈe shiiquwaa. Mazamuraawee, “Taani GODAA Beeta Maqidasiyaa laamotais” yaagiis. (Maz. 84:2) Nu qofaykka aagaa malee? Qommoora ibay odettido Leena, gubaaˈe shiiqotu ubban ishanttuuranne michonttuura shiiqiyoogee bayyo keehi koshshiyaaba gidiyoogaa yootaasu. A, “Taani genccana mala Yihooway maaddanaadan koyikko, taani shiiquwaa shiiqana bessiyoogaa erays” yaagaasu.

20. Sabbakiyoogee nuna maaddiyoy ayba ogiyaanee?

20 Nuuni Kawotettaabaa minnidi sabbakiyoogeekka xalanaadan maaddees. (1 Xim. 4:16) Awusttiraaliyaa biittan deˈiya, daro metoy gakkido issi michiyaa hagaadan gaasu: “Sabbakiyoogee taani darin wudennaba, shin nu gubaaˈiyaa cimay taani aara haggaazuwaa baanaadan shoobbiis. Yaatin, taani baas. Yihooway tana maaddidoogee qoncce; taani haggaazuwaa kiyido payduwan keehi ufayttaas.” (Lee. 16:20) Daroti, Yihoowa ammananaadan harata maaddiyo wode bantta ammanoykka minnidoogaa akeekidosona. Eti hegaadan oottiyoogan, bantta metuwaa dogidi, keehi koshshiyaabaa ubbatoo qoppoosona.—Pili. 1:10, 11.

21. Nuna metoy gakkiyo wodekka gidin, ay ammanettana danddayiyoo?

21 Ha wodiyan deˈiya metuwan xalan genccanau maaddiya darobaa Yihooway giigissiis. Hegeeta loytti goˈettiyoogan, qassi Xoossau oottida asatu loˈˈo leemisuwaa wotti dentti qoppiyoogaaninne hegaa kaalliyoogan xala gidana danddayoos. Ha siraataa xayoy matiyo wode daro metoy nu bolli gakkana danddayikkokka, PHauloosaagaadan qoppana danddayoos. I, “Nuna oli bayidosona; shin nuuni xayibookko. . . . Nuuni salettokko” yaagiis. (2 Qor. 4:9, 16) Yihooway maaddin, ha wodiyan gakkiya metuwan xalan genccana danddayoos.—2 Qoronttoosa 4:17, 18 nabbaba.

^ MENT. 8 Issi issi sunttati laamettidosona.