Ir al contenido

Ir al índice

Jesús jina llampʼu sonqo kana

Jesús jina llampʼu sonqo kana

“Chayta noqa ruwani, qankunapis noqa jina ruwanaykichejpaj.” (JUAN 13:15.)

1, 2. ¿Imatataj Jesús apostolesninman wañupunan pʼunchaymanta ñaupaj chʼisinpi yachacherqa?

JESUSQA wañupunan pʼunchaymanta ñaupaj chʼisinpi, apostolesninwan alto pata wasipi Jerusalenpi kasharqa. Cenapi kashaspataj sayarispa pata pʼachanta orqhokorqa, uj toallatataj chumpinman warkhuykukorqa. Chantá, uj chʼillamiman yakuta jichʼarqospa yachachisqasninpa chakisninta mayllayta qallarerqa, toallawantaj chʼakicherqa. Chantataj, pata pʼachanta churakaporqa. ¿Imaraykutaj Jesús chayta ruwarqa? (Juan 13:3-5.)

2 Pay kikin sutʼincharqa: “Reparankichejchu imatachus ruwasqayta[?]”. “Noqachus Yachachej Señor kashaspa, chakisniykichejta mayllarqaykichej chayqa, kikillantataj qankunapis chakisniykichejta mayllanakuychej. Chayta noqa ruwani, qankunapis noqa jina ruwanaykichejpaj”, nispa (Juan 13:12-15). Jesusqa apostolesninpa chakisninkuta mayllaspa, kausayninkupi llampʼu sonqo kanankuta yachacherqa. Chaytataj ni jaykʼaj qonqankumanchu karqa.

3. a) ¿Imaynatá Jesús iskay kutipi llampʼu sonqo kana kasqanta yachacherqa? b) ¿Imatataj kay yachaqanapi ukhuncharisun?

3 Jesusqa mana chay kutillapichu llampʼu sonqo kanankuta yachacherqa. Uj kutipipis, wakin apostolesnin kurajpaj qhawasqa kayta maskʼasqankuta reparaspa, uj wawitata ladonman sayaykuchispa nerqa: “Pillapis kay wawata sutiypi japʼejqa noqata japʼikuwan; jinallatataj, noqata japʼikuwajpis Kachamuwajniyta japʼikullantaj. Qankunamanta aswan llampʼu sonqo kajqa aswan kurajpaj qhawasqa kanqa”, nispa (Luc. 9:46-48). Aswan qhepamantaj, fariseos jatunchakoj runas kasqankuta yachaspa jinata nerqa: “Jatunchakojqa kʼumuykuchisqa kanqa, kʼumuykukojtajrí jatunchasqa kanqa”, nispa (Luc. 14:11). Arí, Jesusqa paypa yachachisqasnin, llampʼu sonqo kanankuta munan, manataj jatunchakunankutachu, runaykachanankutachu, nitaj wajkunamanta aswan sumajpaj qhawakunankutachu. Chayrayku, pay jina llampʼu sonqo kanapajqa kausayninmanta parlarina. Chantapis, llampʼu sonqo kayqa mana noqallanchejtachu manaqa wajkunatapis yanapasqanta ukhuncharisun.

“NITAJ QHEPAMAMPIS KUTIRERQANICHU”

4. ¿Imaynatá Diospa kʼata Churin llampʼu sonqo kasqanta janaj pachapi rikucherqa?

4 Diospa kʼata Churenqa janaj pachapi Tatanwan may chhika watasta kausasqanpi, llampʼu sonqo kasqanta rikucherqaña. Isaías libroqa imaynatachus Jesús Tatanwan kausakusqanmanta parlaspa nin: “Tukuyta Kamachej Tata Diosqa yachayniyojkunaj parlayninkuta qowarqa, chaytaqa saykʼusqasman parlaspa paykunata kallpachanaypaj. Sapa paqarin rijchʼarichiwan, yachachisqan jina sumajta uyarinaypaj. Tukuyta Kamachej Tata Diosqa ninrisniyta kicharerqa, noqataj mana kʼullukorqanichu, nitaj qhepamampis kutirerqanichu”, nispa (Isa. 50:4, 5). Jesusqa mayta yachakuyta munaspa, llampʼu sonqowan Jehová yachachisqanta uyarerqa. Chantapis, Jehová llampʼu sonqowan juchasapa runasta khuyakusqanmanta, maytachá yachakullarqataj.

5. Jesús arcángel kashaspa, ¿imaynatá llampʼu sonqo, kʼumuykukojtaj kasqanta rikucherqa Kuraj Supaywan churanakushaspa?

5 Chaywanpis, mana tukuy angeleschu llampʼu sonqo kasqankuta rikucherqanku. Uj angelqa mana yachachisqa kayta munarqachu, astawanpis jatunchakorqa. Chantapis, Jehovaman churanakorqa, ajinamanta Kuraj Supay Satanasman tukorqa. Jesusrí, janaj pachapi atiyta japʼisqanwan sonqo juntʼasqa karqa, nitaj chay atiywan pitapis sarorqachu. Chantapis, arcángel Miguel kashaspa “Kuraj Supaywan churanakuspa Moisespa cuerponrayku”, mana atiyninpi atienekorqachu. Astawanqa llampʼu sonqo, kʼumuykukojtaj kasqanta rikucherqa. Chantá maychus tiemponpi, munasqanman jinataj Jehová juzgananta suyarqa (Judas 9 leey).

6. ¿Imaynatá Jesús llampʼu sonqo kasqanta rikucherqa?

6 ¿Imastataj Jesús janaj pachapi kashaspa yachakunman karqa? Jallpʼaman jamuspa imatachus ruwananta nikusqanta. Chayrayku, Mesías jina mayta ñakʼarinanta yacharqañachá. Chayta yachaspapis, Jallpʼaman jamuyta mana qhesacharqachu. ¿Imaraykú? Llampʼu sonqo kasqanrayku. Apóstol Pablopis Jesusmanta parlaspa nerqa: “Janaj pachapi jatun kaynimpa kʼanchayninta saqespa, payqa kamachi runaj kayninta japʼerqa, runa jinataj nacekorqa”, nispa (Fili. 2:7).

JALLPʼAPI KAUSASHASPA “KʼUMUYKUKORQA”

¿Imatá Jesús llampʼu sonqo kasqanmanta yachakunchej?

7, 8. ¿Imaynatá Jesús wawa kashaspa, chantá ruwayninta juntʼashaspa llampʼu sonqo kasqanta rikucherqa?

7 Pablo nerqa jina, Jesusqa Jallpʼapi kausashaspa kʼumuykukoj karqa, “kasukoj kaspa” wañuykama chayarqa, jinataj kurkupi wañorqa (Fili. 2:8). Payqa wawamantapacha, Joseta, Mariata ima “kasuspa kakorqa”, paykuna juchasapa runas kajtinkupis. Ajinamantataj, llampʼu sonqo kasqanta rikucherqa (Luc. 2:51). Jovenesqa paymanta mayta yachakunkuman, Jehovataj tatasninkuta kasukojtinku bendicenqa.

8 Jesusqa wiñay tukusqaña kashaspapis, Jehovaj munayninta ñaupajman churaspa llampʼu sonqollapuni kasqanta rikucherqa (Juan 4:34). Chantapis, ruwayninta juntʼashaspa Diospa sutimanta parlarqa, llampʼu sonqoyoj runastataj Jehovaj kʼacha kaykunasninta, munayninta ima allinta rejsinankupaj yanaparqa. Diosmanta yachachisqanman jinataj kausakorqa. Sutʼincharinapaj, Diosmanta mañakuyta yachachishaspa nerqa: “Janaj pachapi kashaj Tatayku, sutiyki jatunchasqa kachun”, nispa (Mat. 6:9). Ajinamanta, Jehovaj sutinpuni jatunchasqa kananta yachacherqa, paypis chayta ruwarqa. Chayrayku, Jallpʼapi llankʼayninta tukuchashaspaña Tatanman nerqa: “[Apostolesman] sutiykita rejsicherqani, astawanraj rejsichisajpis”, nispa (Juan 17:26). Chantapis, Jehovaj yanapaynillanwan imatapis ruwasqanta nerqa (Juan 5:19).

9. ¿Imatá profeta Zacarías Mesiasmanta nerqa, chantá imaynatá Jesús chayta juntʼarqa?

9 Profeta Zacariaspis Mesiasmanta parlaspa nerqa: “Sionpi kaj llajta, sinchʼita kusikuy. Jerusalén llajta, takiy kusiywan. Reyniykeqa cheqan sonqo, atiyniyojtaj jamusonqa; llampʼu sonqo kaspa, burropi lloqʼasqa jamusonqa, china burroj uñan malton burritupi”, nispa (Zac. 9:9). Chaytaj, kay 33 watapi Jesús Jerusalenman yaykushajtin juntʼakorqa, niraj Pascua fiesta kashajtin. Runasqa pʼachasninkuta, sachʼa ramasta ima ñanman mastʼarqanku. Llajtantintaj, chayamusqanmanta mayta chʼajwarqanku. Jesustaj Jerusalenman Rey jina yaykuspapis llampʼu sonqollapuni karqa (Mat. 21:4-11).

10. ¿Imatá Jesús wañuchisqa kanankama kasukuspa rikucherqa?

10 Jesusqa kurkupi wañuchisqa kanankama llampʼu sonqo, kasukojtaj karqa. Ajinamanta, mayta ñakʼarispapis runas Jehovaman cheqa sonqo kayta atisqankuta rikucherqa, chantapis Diosta munakusqankurayku yupaychasqankuta. Ajinamanta Satanasta llullapi rikhuricherqa (Job 1:9-11; 2:4). Juntʼa sonqowan Diosta yupaychaspa, Jehovalla cheqan kamachej kasqanta rikucherqa. Jehovataj chayta rikuspa mayta kusikorqa (Proverbios 27:11 leey).

11. ¿Imaynatataj cheqa sonqo cristianosta Cristoj wañuynin yanapan?

11 Jesuspa wañuynenqa runasta juchamanta, wañuymanta ima kacharichinanpaj yanaparqa (Mat. 20:28). Chayraykutaj ashkha runasqa juchasapa kaspapis, Diospa cheqan kayninman jina wiñaypaj kausakuyta suyakunku. Pablo nerqa: “Jesucristoj cheqan ruwasqanqa tukuy runasta juchachasqa kaymanta kacharichin, kausaytataj qon”, nispa (Rom. 5:18). Cristoj wañuynenqa, ajllasqa cristianosta janaj pachaman ripunankupaj, mana jaykʼaj wañunankupaj ima yanapan. “Waj ovejas[manta]” kajkunatataj, Jallpʼapi wiñay kausayta japʼinankupaj yanapan (Juan 10:16; Rom. 8:16, 17).

“LLAMPʼU SONQOTAJ KANI”

12. ¿Imaynatá Jesús juchasapa runaswan kʼacha, llampʼu sonqotaj kasqanta rikucherqa?

12 Jesusqa, “tukuy saykʼusqa” kajkunata, “llasa qʼepiyojkuna[ta] ima” wajyarerqa. Nerqataj: “Yugoyman churakuychej, yachaqakuychejtaj noqamanta. Noqaqa kʼacha, llampʼu sonqotaj kani, almasniykichejpajtaj samakuyta tarinkichej”, nispa (Mat. 11:28, 29). Llampʼu sonqo, kʼumuykukojtaj kasqanrayku, runaswan kʼacha karqa, nitaj pitapis pisipaj qhawajchu. Yachachisqasninmantapis maychus atisqallankuta mañarqa, kʼachamantataj kallpacharqa. Mana paykunata kʼumuykachacherqachu, nitaj rumi sonqochu karqa. Astawanqa payman qayllaykojtinku, yachachisqanman jinataj ruwajtinku, samarikuyta tarinankuta nerqa. Imaraykuchus yugonqa llampʼulla, qʼepinpis chhallalla karqa. Chayrayku qharispis warmispis machu runaspis wawaspis, mana manchachikuspa payman qayllaykoj kanku (Mat. 11:30).

Jesús jina wajkunata khuyakuna

13. ¿Imaynatá Jesús mana yanapajniyoj kajkunata khuyakusqanta rikucherqa?

13 Jesusqa Israel llajtapi mana yanapajniyoj kajkunata khuyakorqa, munakuywantaj yanaparqa. Sutʼincharinapaj, Jericó llajta qayllapi iskay wajcha ciego runaswan tinkorqa, ujnenqa Bartimeo sutikorqa. Paykunaqa Jesusmanta mayta yanapata mañakorqanku. Runastaj chayta uyarispa, paykunata kʼamerqanku chʼinyachiyta munaspa. Jesusqa chay ciegos mañakusqankuta mana uyarejman tukunman karqa. Chaywanpis, paykunata wajyacherqa, khuyakuspataj ñawisninkuta jamperqa. Rikunchej jina, payqa Tatan Jehová jina llampʼu sonqo, khuyakuyniyojtaj karqa (Mat. 20:29-34; Mar. 10:46-52).

“KʼUMUYKUKOJTAJ JATUNCHASQA KANQA”

14. Jesús Jallpʼapi kausashaspa llampʼu sonqo kasqan, ¿pikunatataj yanaparqa?

14 Jesús llampʼu sonqo kasqanqa, ashkhaspaj kusiyta, bendicionesta ima apamun. Jehovaqa, Churin tukuy sonqo kasukusqanta rikuspa mayta kusikorqa. Chantapis apóstoles, yachachisqasnin ima llampʼu sonqo kasqanwan, kʼacha kasqanwan ima kallpachasqas karqanku. Yachachisqanwan, allinta ruwasqankuta nisqanwan imataj, Diosta yupaychaspa ñaupajllamanpuni rinankupaj yanaparqa. Jesusqa waj runastapis yanaparqa, yachacherqa, sonqocharqa ima. Chantapis, Jesuspa wañuyninrayku, tukuy kasukoj runas wiñaypaj bendicionesta japʼenqanku.

15. ¿Imaynatá Jesusta llampʼu sonqo kasqan yanaparqa?

15 Llampʼu sonqo kasqanqa, paytapis yanapallarqataj. Imaraykuchus yachachisqasninman nerqa: “Kʼumuykukojtaj jatunchasqa kanqa”, nispa (Mat. 23:12). Chay nisqanqa payllapitaj juntʼakorqa. Pablo jinata nerqa: “Diosqa payta maytapuni jatuncharqa tukuy kaj chhika patapi kanampaj, uj sutitataj qorqa, tukuy sutismanta aswan sumaj sutita. Ajinamanta Jesuspa sutimpi qonqorikonqanku janaj pachapi tukuy kajkuna, kay pachapi kajkuna, ukhu pachapi kajkunapis. Tukuy runastaj rimarenqanku Jesucristo Señor kasqanta, chaynejta Dios Tata jatunchasqa kanampaj”, nispa. Jehovaqa Jesusman kay pachapi, janaj pachapi ima atiyta qorqa, Jallpʼapi kashaspa cheqa sonqo, llampʼu sonqotaj kasqanrayku (Fili. 2:9-11).

JESUSQA “CHEQA KAJRAYKU, LLAMPʼU SONQO KAJRAYKU” IMA MAQANAKONQA

16. ¿Imaynatá yachanchej Diospa Churin qhepamanpis llampʼu sonqollapuni kananta?

16 Diospa Churenqa qhepamanpis llampʼu sonqollapuni kanqa. Jesusqa janaj pachapi rey jina, enemigosninpa contranpi maqanakonqa, chaymanta parlaspa salmista nerqa: “Wapu kayniykiwan ñawpajman riy, kay imasrayku maqanakuspa: Cheqa kajrayku, llampʼu sonqo kajrayku, cheqan kajrayku ima”, nispa (Sal. 45:4). Jesucristoqa, Armagedón maqanakuypi cheqa kajrayku, cheqan kajrayku, llampʼu sonqo kajrayku ima maqanakonqa. Waranqa Watas Kamachiynin tukukojtintaj Cristoqa “tukuy kamachiyta, tukuy atiyta, tukuy kallpata ima chinkachiytawan”, llampʼu sonqollapuni kasqanta rikuchenqa. Imaraykuchus “reinota Dios Tataman jaywaponqa” (1 Corintios 15:24-28 leey).

17, 18. a) ¿Imaraykutaj Jehovaj kamachisnin Jesús jina llampʼu sonqo kananku tiyan? b) ¿Ima tapuykunamantaj qhepan yachaqanapi kutichisun?

17 Noqanchejrí, ¿Jesús jinachu llampʼu sonqo kasun? Rey Jesucristoqa Armagedón maqanakuypi llampʼu sonqo kajkunata, cheqan runas kajkunata imalla salvanqa. Chayrayku, mana wañuyta munanchejchu chayqa llampʼu sonqo kananchej tiyan. Chantapis rikorqanchej jina, Jesús llampʼu sonqo kasqanqa payta, waj runasta ima yanaparqa. Noqanchej llampʼu sonqo kajtinchejpis kikillantaj kanqa.

18 ¿Imataj Jesús jina llampʼu sonqo kanapaj yanapawasunman? ¿Imaynatá mana atina jina kajtinpis llampʼu sonqo kanapaj kallpachakusunman? Kay tapuykunamanqa qhepan yachaqanapi kutichisun.