Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Jehová Diosan perdonasirïtapajj jiwasatakejj kamsañs muni?

¿Jehová Diosan perdonasirïtapajj jiwasatakejj kamsañs muni?

¿Jehová Diosan perdonasirïtapajj jiwasatakejj kamsañs muni?

“[Jehová] Dios Tatitusti, wiñay jakiriwa, ukhamarak khuyapayasiriraki. Janiw jankʼaki colerasirïkiti [...] perdonarakiwa jan wali luratanaksa, jan wali amtäwinaksa, taqe juchanaksa.” (ÉXO. 34:6, 7.)

AKA JISKTʼANAKAR QHANAÑCHTʼAM

David reyisa ukat Manasés reyis juchachasipjjäna ukhajja, ¿kunsa Diosajj luräna, ukat kunatsa?

¿Kunatsa Jehová Diosajj Israel markpachar jan perdonkäna?

¿Kunjamatsa Jehová Diosampi perdonatäsna?

1, 2. 1) ¿Jehová Diosajj Israel markatakejj kunjam Diosätapsa uñachtʼayäna? 2) ¿Kuna jisktʼarus aka yatichäwin qhanañchasiskani?

 NEHEMIASAN urunakapanjja, levitanakat mä grupojj Jehová Diosat mayiskasaw jaqenakan istʼkatajj kunjamsa nayra awkinakapajj kutin kutin Jehová Diosan kamachinakap ‘jan istʼañ munapkäna’ uk arsupjjäna. Ukampisa, Diosajj kutin kutiniw perdonasiri, khuyapayasiri, jan jankʼak colerasiri ukat wali munasiri Diosätap uñachtʼayäna. Nehemías tiempon preso apatäpkäna ukanakajj markapar kuttʼanjjapjjäna ukhajja, Diosajj jupanakar khuyapayasiñap uñachtʼayaskakïnwa (Neh. 9:16, 17).

2 Sapa mayniw akham jisktʼassna: ‘¿Jehová Diosan perdonasirïtapajj nayatakejj kamsañs muni?’ Uka wakiskir jisktʼar qhanañchañatakejj kunjamsa Jehová Diosajj Israel markankir pä reyinakar uñjäna ukat kunjamsa jupanakajj Diosamp perdonatäpjjäna uk amuytʼañäni: uka reyinakajj David ukat Manasés chachänwa.

DAVITAN JACHʼA JUCHANAKAPA

3-5. ¿Kunjamsa Davitajj jachʼa juchanakar purtʼasïna?

3 Davitajj Diosatakjamas sarnaqañ munkchïnjja, jachʼa juchanakaruw purtʼasïna. Ukanakat pä jachʼa juchapajj Uriasampi ukat Betsabé warmimpïnwa. Ukajj wali llakkañapunïnwa Davitatakisa, Urías chachatakisa ukat Betsabé warmitakisa. Ukampis kunjamsa Diosajj Davitar cheqañchäna ukaw Jupan wali perdonasirïtap yatichistu. Kunas pasäna uka jichhajj yatjjatañäni.

4 Davitajj Israel markankir ejercitoruw Amón markankir Rabá capitalapar muyuntir sarapjjañapatak khithäna, uka markasti Jerusalenat Inti jalsu toqerojj 80 kilometronak sarañankänwa, Jordán jawirat jukʼampi jayana. Ukäñkamasti, Davitajj Jerusalenan palaciop patjjatwa manqha toqer uñtasajja Betsabé warmir jarisiskir uñjäna, chachapasti janiw utapankkänti. Ukham uñchʼukisaw Davitajj uka warmir wal munäna, ukatwa palaciopar irptayanisin jupampi ikintasïna (2 Sam. 11:1-4).

5 Davitajj Betsabé warmin usurïtap yatïna ukhajja, Urías chacharuw Jerusalenar jawsayanïna, ukhamat warmipampi ikintañapataki. Ukampis Davitan jariyatasa, Uriasajj janipuniw utaparu mantañ munkänti. Ukatwa Davitajj akham sasin ejercitopan pʼeqtʼiriparu mä carta apayäna: “Urías chacharojj nayrarupuni uchapjjam, kawkhantejj nuwasiñajj wali chʼamäki uka cheqawjaru, ukatsti sapaki apanukupjjam jupajj chhojjriñchjatäñapataki, ukhamat jiwañapataki” sasa. Ukat Davitan amtataparjamapuniw Urías chachajj jiwäna (2 Sam. 11:12-17). Ukhamatwa reyejj wachoqa juchar purtʼasisajj jan juchani jaqeru jiwayasin yaqha jachʼa juchampi yaptʼasïna.

DAVITAN AMUYTATASITAPA

6. ¿Diosajj Davitan jachʼa juchanakap uñjasajj kuns luräna, ukat ukajj kunjam Diosätapsa uñachtʼayistu?

6 Niyakejjay Jehová Diosajj taqe kuns sum uñjchejja, kuntï Davitajj lurkäna uk sum uñjarakïna (Pro. 15:3). Qhepat Davitajj Betsabé warmimpis casaraskchïnjja, “luratanakapajj [Jehová] Tatitutakejj janiw askïkänti” (2 Sam. 11:27). Ukampis ¿Davitan ukham jachʼa juchanakar purtʼasitapat kunsa Diosajj luräna? Niyakejjay Jupajj “perdonasiri Dios[ächejja]”, kunjamatsa Davitat khuyaptʼayasispa ukwa yatiñ munäna, ukatwa Natán profetapar khithäna. ¿Kunjamsa Davitar uñjäna ukajj wali chuymachtʼkayajjaya? Diosajj janiw Davitarojj munkir jan munkir juchap arsuykänti, jan ukasti mä uñachtʼäwimpiw kunja jachʼa jucharus purtʼasïna uk Natán profetapampi amuytʼayäna (2 Samuel 12:1-4 liytʼasiñapawa). Ukhamatwa kunjam chuymanis Davitajj uk sum amuyäna.

7. Natán profetajj mä jaqen sarnaqäwipat parlkäna ukhajja, ¿kunjamsa Davitajj jikjjatasïna?

7 Natán profetan uñachtʼäwipaw Davitarojj cheqapar uñjañatak yanaptʼäna. Ukat kuntï qamir chachajj lurkäna uk istʼasajj David reyejj walpin colertʼasïna, ukatwa profetarojj akham säna: “¡Diosan sutipjjaruw arsta, kawkïri jaqetejj uk lurki ukajj jiwañapawa! Uka jiskʼa oveja jiwayatapatsti pusi ukkhampi kuttayjjañapawa” sasa. Ukampis Natanajj akham sarakïnwa: “¡Jumätaw uka jaqejja!”. Ukat ukhaw Davitajj utapan jan waltʼañanak utjañapa ukat familiankirinakapat jan walin jiwarapjjañap yatisïna. Maysa toqetsti, Davitajj taqe Israel markan uñjkataw jiskʼachatäñapäna. Ukhamatwa kunja jachʼa juchanakarus purtʼasïna uk amuytatasïna, ukatwa chuym ustʼatajj akham säna: “[Jehová] Tatitu contraw juch lurta” sasa (2 Sam. 12:5-14).

DAVITAN MAYISITAPA UKAT DIOSAN PERDONATAPA

8, 9. ¿Kunjamsa Davitajj jikjjatasïna sistus Salmo 51 qellqatajja, ukat ukajj kunsa Jehová Diosat yatichistu?

8 Qhepatjja, Salmo 51 qʼochwa qellqäna, ukanwa kunja arrepentisitas Davitajj jikjjatasïna uk amuysna, ukat kuna arunakampis Jehová Diosar achiktʼasïna uk liytʼsna. Ukansti janiw juchanakapat amuytatasitapak amuytʼaykistuti, jan ukasti wali arrepentisitapwa amuytʼayarakistu. Davitajj Diosampi sum apasiñatwa wal llakisïna. Ukatwa Diosar akham säna: “Juma contra, juma contrakiw juchachasta” sasa. Ukat akham sasaw achiktʼasirakïna: “Diosay, qʼoma chuymay utjayita, machaq aski ajay churarakita [...] qhespiyaw kusisiñam wasitat churjjeta, chʼaman ajayumamp thurtʼayita” sasa (Sal. 51:1-4, 7-12). ¿Davitjamarakit jiwasajj pantjasitanakasat Jehová Diosar arsustan?

9 Kuna jan walinakatï Davitan juchachasitapat utjkäna ukanakat janiw Jehová Diosajj jarkʼaqkänti. Juchachasitapajja, jiwañapkamaw Davitarojj jan waltʼayäna. Ukhamäkchïnsa, ‘llampʼuptat chuymapa’ ukat taqe chuyma arrepentisitap uñjasajj Diosajj perdonänwa (Salmo 32:5 liytʼasiñapawa; Sal. 51:17). Kuna amtampisa ukat kunatsa maynejj pantjasi uk Taqe Chʼamani Jehová Diosajj sum yati. Moisesajj katoqkäna uka Leyirjam wachoqa jucha luririnakaru jaqenakampi juchañchayasin jiwayañat sipansa, Diosajj Davitampit Betsabeampit khuyaptʼayasïnwa ukat Jupa pachpaw uk uñj-jjarakïna (Lev. 20:10). Ukatjja, Dios pachpaw Salomón yoqaparojj Israel markan reyïñapatak uttʼayäna (1 Cró. 22:9, 10).

10. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Davitar perdonarakpachäna? 2) ¿Jehová Diosampi perdonatäñatakejj kun lurañas wakisi?

10 Maysa toqetjja, Jehová Diosajj inas Davitan Saúl chachat khuyaptʼayasitap uñjas perdonarakchïna (1 Sam. 24:4-7). Kunjamtï Jesusajj qhanañchkänjja, kunjamsa jiwasajj mayninakar uñjktan ukarjamaw Jehová Diosajj uñjistu. “Jaqe masimarojj jan juchañchapjjamti, Diosajj jan jumanakar juchañchañapataki. Kunjämtï jumanakajj jaqe masimarojj juchañchapktas ukhamarakwa Diosajj jumanakarojj juchañchapjjätam; kunjämtejj jumanakajj jaqenakar lurapkäta ukhamarakwa jumanakarojj Diosajj lurapjjätam” sänwa Jesusajja (Mat. 7:1, 2). Wachoqa jachʼa jucharusa jan ukajj maynir jiwayasin wali jachʼa jucharus purtʼaskstanjja, Jehová Diosajj perdonistaspawa ¿uk yatiñajj waljjay chuymachtʼistojja? Ukampisa, jiwasatï perdonasirïñäni, juchanakasat arsusiñäni ukat jan wali luräwinakas jaytañäni ukhakiw Diosajj perdonistani. Kunapachatï maynejj taqe chuyma arrepentiski ukhajja, “kusiskañ urunak[wa]” Jehová Diosajj churi (Hechos 3:19 liytʼasiñapawa).

MANASESAJJ JACHʼA JUCHARUW PURTʼASI UKAMPIS ARREPENTISIWA

11. ¿Kuna jan walinaksa Manasés chachajj Jehová Dios nayraqatan luräna?

11 Jachʼa juchanak Jehová Diosajj perdonarakispawa, ukwa Bibliajj yaqha toqet uñachtʼayarakistu. Davitajj Israel marka apnaqañ qalltatapat 360 maranak qhepatjja, Manasés reyiw Judá marka apnaqjjäna. 55 maranak apnaqäwipajj jan wali luratanakapampi phoqhantatänwa, ukat ukham jan walinaka luratapat Jehová Diosajj juchañchänwa. Jupasti, kʼari diosanakatakiw altaranak lurayäna, “alajjpachankir warawaranakaru[w]” yupaychäna, wawanakaparojj sacrificiot loqtäna ukat layqasiñanakwa utjayäna. Cheqas “[Jehová] Tatitun nayraqatapanjja [Manasesan] luräwinakapajja sinti jan walinakänwa” (2 Cró. 33:1-6).

12. ¿Kunjamsa Manasesajj Jehová Diosar kutjjäna?

12 Qhepatjja, Manasés reyejj markapat apatäsin Babilonia jaya markanwa carcelan jistʼantatäna. Ukanwa Moisesan aka arunakap amtaspachäna: ‘Kunapachatï jumajj taqe uka tʼaqhesiñanaka, llakisiñanaka pasäta, ukhaw Tatitu Diosaru kuttäta, iyawsarakïta’ (Deu. 4:30). Cheqas Manasesajj Jehová Diosaruw kutjjäna. ¿Kunjamsa? Jupajj “Diosap nayraqatanjja walipuniwa jiskʼaru tuktʼäna” ukat “Diosat oracionan mayisi[skakïnwa]” (21 jana uñjjattʼam) (2 Cró. 33:12, 13). Kamsasay Manasesajj Diosat mayischïna ukajj janiw yatiskiti, ukampisa inas kunjamtï Davitajj Salmo 51 qellqatan siskäna uka arunakjam arschïna. Ukhamäkchïn janisa, Manasesajj taqe chuymaw arrepentisïna.

13. ¿Kunatsa Jehová Diosajj Manasés reyir perdonäna?

13 ¿Jehová Diosajj Manasesan mayisitapar istʼpachänti? Jïsa, “Diosajj juparojj istʼänwa, ukhamarak achiktʼasitanakapsa”. Davitjamarakiw sinti jan wal luratapat amuytatasïna ukat taqe chuyma arrepentisïna. Ukatwa Jehová Diosajj perdonäna, ukatsti Jerusalenaruw kuttayanjjäna reinopan wasitat apnaqjjañapataki. “Ukatwa Manasés reyejj amuyäna [Jehová] Tatitojj Diosätapa.” (2 Cró. 33:13.) Jehová Dios Awkisajj khitinakatï taqe chuyma arrepentisipki ukanakarojj khuyaptʼayasiñapatwa perdoni, ukwa uka sarnaqäwit yatjjatasajj wasitampi uñachtʼayistu, ¿ukajj waljjay chuymachtʼistojja?

¿JEHOVÁ DIOSAJJ TAQENIRUPUNIT PERDONI?

14. ¿Kun uñjasas Jehová Diosajj perdoni?

14 Jichhürunakanjja, Jehová Diosan yupaychirinakapatjja inas mä qhawqhanikejj Davitjama ukat Manasesjam jachʼa juchanakat Diosaru perdón mayisipjjañapächini. Ukhamarusa, jachʼa juchanakarus purtʼaskchiñänejja, taqe chuyma arrepentisiñäni ukhakiw Jehová Diosajj perdonistani, ukwa Davitana ukat Manasesan sarnaqäwipajj sum amuytʼayistu.

15. Jehová Diosajj janiw ukhamak jaqenakan juchanakap perdonkiti, ¿uk kunjamatsa yattanjja?

15 Ukhamasti, Jehová Diosajj taqenin juchanakap perdonakipuniwa sasin amuyañajj janiw walïkaspati. Uka toqetjja, Davitasa ukat Manasesas kunjam chuymanïtapsa uñachtʼayapjjäna ukat Israel ukat Judá markankirinakajj kunjam chuymanïpjjatapsa uñachtʼayapjjäna uk amuytʼañäni. Kunapachatï Davitajj jachʼa juchar purtʼasïna ukhajja, Jehová Dios pachpaw Natán profetapar khithäna, ukhamat juchanakapat arrepentisiñapataki. Diosan ukham luratapatjja, Davitajj wal yuspäräna ukat juchanakapatsa arrepentisirakïnwa. Manasés chachajj jan walinakan jikjjatasïna ukhaw jan wali luratanakapat amuyasisajj taqe chuyma arrepentisïna. Ukampisa, Israel ukat Judá markankirinakajj janipuniw juchanakapat arrepentisipkänti, ukatwa Jehová Diosajj jupanakar jan perdonkänti. Ukat sipansa, kunsa Jupajj jan wali luratanakapat amuyäna uk yatiyañatakejja, kutin kutiniw profetanakapar khithäna (Nehemías 9:30 liytʼasiñapawa). Ukat Babiloniat wasitat Jerusalenar kuttʼapkäna ukhasa, Diosajj jupar taqe chuyma yupaychirinakapar khitaskakïnwa, jupanakat paninejj Esdras sacerdote ukat Malaquías profetänwa. Kunapachatï markajj Diosan munañap lurapkäna ukhajja, wali kusisitaw jikjjatasipjjäna (Neh. 12:43-47).

16. 1) Jan arrepentisipjjatapatjja, ¿kunas Israel markpachar pasäna? 2) ¿Kunsa Israelitanakan wawanakapajj sapa mayni katoqapjjarakispa?

16 Jesusajj aka Oraqer khithanitäkäna ukat jan juchani jakäwip sacrificiot loqtasiwaykäna ukhatwa Jehová Diosajj israelitanakat animalanak sacrificion loqtapkäna uk jan katoqjjänti (1 Juan 4:9, 10). Aka Oraqenkkasajja, Jesusajj Awkipjamätap aka arunakapanwa amuysna: “¡Jerusalén, Jerusalén, jumawa profetanakarojj jiwaytajja, Diosan khitanitanakaparusti qalampirakiw kʼupjaraktajja! ¡Nayasti qawqha kutirakiw jumanakarojj tantachtʼañ munapjjäyäsmajja kunjämti mä wallpajj jiskʼa chhiwchhinakaparojj jawsthapki ukhama, ukampis janiw munapktati! Uñjapjjamaya, kunjämatejj jumanakan utanakamajj ina chʼusar tukuni uka” sasa (Mat. 23:37, 38). Ukatwa jan istʼasiri ukat yatkasin jan walinak lurir marka lantejj ‘Diosan Israelapar’ uttʼayjjäna (Mat. 21:43; Gál. 6:16, MT). Ukampis ¿Israelitanakan wawanakapajj sapa maynejj Diosampi perdonatäpjjaspati? Jïsa. Jupanakatï Jehová Diosar taqe chuyma confiyapjjani ukat Jesucriston loqtasïwipar iyawsapjjarakini ukhajja, Diosampi perdonatäñsa ukat khuyaptʼayasiñapsa jikjjatapjjaspawa. Ukat juchanakapat jan arrepentisisa jiwapki ukat qʼoma oraqen jaktanipkani ukanakas perdonatäpjjarakïspawa (Juan 5:28, 29; Hech. 24:15).

JUMAJJ JEHOVÁ DIOSAMP PERDONATARAKÏSMAWA

17, 18. ¿Kunjamatsa Jehová Diosampi perdonatäsna?

17 ¿Jehová Diosampi perdonatäñatakejj kunsa lurañasäspa? Davitata uka Manasés reyinakatwa yateqasiñasa. Jupanakjamarakiw juchanakasat amuytatasiñasa, taqe chuyma arrepentisiñasa, Jehová Diosaru perdón mayisiñasa ukat qʼoma chuyma churañapatak achiktʼasiñasa (Sal. 51:10). Jachʼa jucharutï purtʼastanjja, irpir chuymaninakaruw Jehová Diosamp sum apasiskakiñasatakejj yanaptʼa mayiñasa (Sant. 5:14, 15). Kuna jucharusay purtʼaschiñäni Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk yatiñaw chuymachtʼistu, Moisesajj Diosat akham sänwa: “¡Dios Tatitusti, wiñay jakiriwa, ukhamarak khuyapayasiriraki. Janiw jankʼaki colerasirïkiti, jan ukasti jachʼa munasiriwa, ukhamarak cheqaraki! Waranqa wawanakaman wawanakapatakisa pachpa cheqa aski munasirikïskaniwa, ukhamarak perdonarakiwa jan wali luratanaksa, jan wali amtäwinaksa, taqe juchanaksa” sasa. Jehová Diosajj pachpakïskiwa (Éxo. 34:6, 7).

18 Jehová Diosajj arrepentisit israelitanakarojj juchanakamat perdonäwa sasaw arsuwayäna. Juchanakapajj “wila colorar” uñtatäskchispänsa, “khunjam janqʼo[ruw]” tukuyañapäna (Isaías 1:18 liytʼasiñapawa). Ukhamasti, ¿Jehová Diosan perdonasirïtapajj jiwasatakejj kamsañs muni? Jiwasatï Jehová Diosar yuspäratasa ukat taqe chuyma arrepentisitas uñachtʼayañänejja, Jupajj juchanakasatsa ukat pantjasitanakasatsa qʼal perdonistani.

19. ¿Kuna toqetsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

19 Niyakejjay Jehová Diosajj juchanakas perdonañatak jankʼakïchejja, ¿kunjamsa Jupat yateqasisajj mayninakar perdonaraksna? ¿Khitinakatï jachʼa juchar purtʼasipki ukat juchanakapat taqe chuyma arrepentisipki ukanakar perdonañatakejj kunas yanaptʼistani? Jutïr yatichäwiw kunjam chuymanïtansa uk amuytʼasiñ yanaptʼistani, ukhamat Jehová Dios Awkisjam chuymanïñasataki. Salmo qellqerinakat maynïrejj Jehová Diosat akham sänwa: “Jumajj munasiñanïtawa, juch pampachirirakïtawa” sasa (Sal. 86:5).

[Jiskt’anaka]

[24 janan fotopa]

Jehová Diosan perdonatapatwa Manasés reyejj Jerusalén marka wasitat apnaqjjäna