Känändre nekänti

Indice yete känändre

Dre dre nuaindi mäkwe ye rabadre bare kwin mäi

Dre dre nuaindi mäkwe ye rabadre bare kwin mäi

Dre dre nuaindi mäkwe ye rabadre bare kwin mäi

“Dre dre nuaindi ye rabai bare kwin mäi aune mäkwe ja ngwain töbätä.” (JOS. 1:8)

¿MÄ RABA MIKE GARE?

¿Dre köböire kukwe kwin namani bare Salomón yebätä?

¿Dre köböire kukwe kwin namani bare Pablo yebätä?

¿Ñokänti kukwe kwin raba nemen nikwe?

1, 2. a) ¿Dre dre rabadre nikwe ne kwe kukwe rabadre bare kwin nie nitre tä nemen nütüre? b) ¿Mä töita drebätä ne kwe kukwe nuainta mäkwe ye rabadre bare kwin mäi ye ñokänti raba nemen gare mäi?

¿DRE köböire kukwe nuainta nikwe ye raba nemen bare kwin nie? Kukwe ne ngwantaridre nitre madai angwane kukwe jene jene niedre kwetre. Ñodre, ngwian, sribi ütiäte, o ja tötikadre kwela krite ye rabadre nikwe nitre ruäre tä nütüre. Nitre mada tä niere ja mäkädre kwin ni mräkätre ben, ja ketamuko nikwe o sribi muko nikwe yebe. Nitre Ngöbö mikaka täte raba nemen nütüre sribi rabadre kwe konkrekasionte o sribi Ngöbökwe nuainta kwe ye rabadre bare kwin ietre.

2 ¿Kukwe rabadre bare kwin mäi yekäre dre rabadre mäkwe raba ruin mäi? Nire nirebätä kukwe kwin tä nemen bare, aune mä tö ja tuai ni ye kwrere, bätä mätä mike tuin ütiäte jai ye mä raba kä tike täräbätä, aune mä töita drebätä ye rabai gare mäi. ¿Dre dre tärä nitre yekwe? ¿Nitre ye ngwian bökäne o käikitakata? ¿Nitre ye mikata tuin ütiäte jai? Kukwe ngwantarita ye käkwe mikai gare dreta mä brukwäte, aune ye erere mäkwe kukwe diain ja käne (Luc. 6:45).

3. a) ¿Dre nuainbare Josuekwe köböire kukwe kwin namani bare ie? b) ¿Kukwe medenbätä ja tötikai nete?

3 Jehovakwe ni kadre ngäbiti ye bäri ütiäte, ñobätä ñan aune ye köböire ni raba nemente nire. Ngöbökwe Josué mikani nitre Israel jie ngwen nememe Kä Käbämikani yekänti, aune Kukwe biani Moisés ie yebätä rabadre ñäke “dibire rare” aune rabadre mike täte ye niebare ie. Arato käbämikani ie: “Dre dre nuaindi ye rabai bare kwin mäi aune mäkwe ja ngwain töbätä” (Jos. 1:7, 8). Niena gare nie erere, Josué käkwe kukwe nuainbare ye namani bare kwin ie. Akwa, ¿dre nuaindre ne kwe kukwe nuainta nikwe ye rabadre bare kwin aune ye tuin ño Jehovai? Bibliabätä nitre nibu kädrieta yebätä ani blite kukwe ye mikakäre gare jai.

¿KUKWE KWIN NAMANI BARE SALOMÓN YEBÄTÄ?

4. ¿Ñobätä nie raba Salomón yebätä kukwe kwin namani bare?

4 Kukwe kwin keta kabre namani bare Salomón yebätä. ¿Ñokänti gare nie? Niara nämene Jehová jürä ngwen jabätä aune mike täte, ye medenbätä kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Ngöbökwe niebare ie niara törbadre dre dre ie ye kärädre kwe, ye ngwane niara mikadre töbätä juta kwe jie ngwankäre ribebare kwe. Jehovakwe niara mikani töbätä aune mikani jondron bökäne arato (ñäkädre 1 Reyes 3:10-14 yebätä). “Salomón namani bäri töbätä nitre jökrä nünankä kädrikri aune nitre Egipto ye ngwä.” Niara käikitaka namani “juta jökrä känti” (1 Rey 4:30, 31). Niara namani jondron bökäne krubäte, oro bian nämene ie 22 toneladas kä kwatire kwatire te, ye abokän ngwian mil millones biti bäri kä nengwane (2 Crón. 9:13). Niarai kukwe nämene gare, jondron sribe nämene gare ie aune jondron rürübäindre ño ye nämene gare kwin ie arato. Salomón nämene Ngöbö mike metre täte ye ngwane dre dre nuain nämene kwe ye nämene nemen bare kwin ie (2 Crón. 9:22-24).

5. ¿Nitre kwe kukwe kwin tä nemen bare yebätä Salomonkwe dre niebare?

5 Salomonkwe kukwe tikani tärä Eclesiastés yebätä ye tä mike gare, niara ñaka namani nütüre nitre ngwian bökäne o ütiäte kri ye aibe kwe jondron tä nemen aune raba nüne kä jutobiti. Niarakwe niebare: “Nita nire ye ngwane jondron kwin nuaindre aune kä ngwandre juto jabätä ye erere jondron mada ñaka tärä bäri kwin ni kräke ye nüke gare tie; arato ni jökrä käkwe mrödre bätä jondron ñadre aune sribidre ja dibiti ye köböire jondron kwin rabadre kwe. Ngöböta jondron kwin ye bien” (Ecl. 3:12, 13). Nire nire tä kukwe ye mike tuin ütiäte jai ye Jehovata kain ngäbiti aune tätre ja mäke kwin ben ye nükani gare ie. Rei töbätä ye käkwe niebare: “Kukwe jökrä kukwe nuri ye tä mike gare: Ngöbö metre jürä ngwandre jabätä aune kukwe kwe mikadre täte. Ni kä tibienbätä rabadre kukwe ne nuainne” (Ecl. 12:13).

6. ¿Salomonkwe kukwe bämikani ye tä ni dimike ño ne kwe kukwe nuainta nikwe ye rabadre bare kwin nie?

6 Salomón Ngöbö jürä ngwani jabätä. Biblia tä mike gare niara “Jehová tarebare jankunu, aune rün kwe David nämene kukwe mike täte ye erere nämene nuainne” (1 Rey. 3:3). Kukwe nuainbare kwe ye jökrä namani bare kwin ie. Ngöbökwe niara dimikani ye köböire templo kri sribebare kwe Ngöbö metre mikakäre täte aune tärä ketamä Bibliabätä tikani kwe. Ni ñan raba nuainne niara erere, akwa ñokänti kukwe nuainta nikwe raba nemen bare kwin nie aune dre raba ni dimike ye niarakwe bämikani ni käne. Nitre kwati tä nütüre ni rabadre jondron bökäne, kukwe rabadre gare nie, ni käikitadrekä, aune ni mada ni mikadre kri, angwane kukwe nuainta nikwe ye rabai bare kwin nie, akwa jondron jökrä ye ngwarbe, köböta jerekäbe aune “ngwarbe [...] ja di ngwan[ta]” känene ye Ngöbökwe Salomón mikani tike. Nitre kwati tä ngwian tarere bäri aune tö jondron tuabätä bäri jakwe, ¿ñan ererea? Jondron tä kwetre yebätä tä töbike krubäte, akwa biti jondron ye rabai ni madakwe (ñäkädre Eclesiastés 2:8-11, 17 bätä 5:10-12 yebätä).

7, 8. ¿Kukwe meden ñaka kwin nuainbare Salomonkwe, aune dre namani barebätä?

7 Akwa, Salomón ñaka nänbare jankunu ji metre yebiti. Biblia tä niere: “Salomón jatanina umbre ye ngwane meritre ben niara ja mikani gure yekwe brukwä mikani ngöbö mada mike täte; aune niara rün David brukwä nämene ye erere niara brukwä ñaka namanina täte Jehová Ngöbö niarakwe ye kräke. Kukwe käme Jehová okwäkänti ye Salomón jatani nuainne, aune niarakwe ñaka Jehová mikani täte metre rün kwe David ye erere” (1 Rey. 11:4-6).

8 Kukwe ye ñaka matabare kwin Jehovabätä aune niebare kwe ie: “Tikwe kukwe ükaninte bätä tikwe kukwe nieba mäi nuainkäre ye mäkwe ñaka mikani täte, ye medenbätä tikwe gobran ye diainkä mäkän, aune tikwe biain sribikä mäkwe ie” (1 Rey. 11:11). Kukwe keta kabre kwin namani bare käne Salomonbätä, akwa ye bitikäre Jehová mikani ulire kwe. Ja ngwandre metre ye bäri ütiäte, akwa niarakwe ñaka nuainbare. Ni itire itire rabadre ngwentari jai: “¿Kukwe namani bare Salomonbätä ye tä dre driere tie ne kwe kukwe kwin rabadre bare tibätä?”.

DRE DRE NUAINTA YE RABADRE BARE KWIN

9. ¿Pablo ye nämene jondron bökäne nitre mada okwäbiti?

9 Jondron namani Salomonkwe ye erere ñaka namani Pablokwe. Niara ñan täkäbare kürä ütiäte yete aune ñaka mröbare kwe rei mada mada ben. Niarakwe mrö, tömana, aune kä tibo nikabare bätä jondron ñaka nämene kwe (2 Cor. 11:24-27). Jesús ye ara Mesías kani ngäbiti kwe angwane nitre Judá nämene kukwe mike täte ye ngätäite niara ñaka namanina kädekani kri. Nitre ji ngwanka kukwe yebätä ye brukwä namani kräke. Niara kitani ngite, kwata metani, metani krimanabiti aune täkäni jäbiti. Niara bätä nitre kristiano mada rüe rakaikä, ñäkäi tare ietre aune kukwe ngwarbe niei niaratre yebätä ye nämene gare ie. Niarakwe kukwe ne tikabare: “Jändrän käme kitakata, kwrere jire nunta nebe tuen ni mda mdaye” (1 Cor. 4:11-13).

10. ¿Ñobätä nitre raba niere Pablo ñaka tö namani kukwe kwin tuai nemen bare jabätä?

10 Pablo kädeka nämene käne Saulo. Niara nämene bati ye ngwane jondron keta kabre nämene kwe. Niara mräkä nämene ütiäte krubäte, ni ütiäte kädeka nämene Gamaliel käkwe niara tötikani. Pablokwe tikabare: “Ti näma Ngöbö mike täte bäri metre, aisete ti mika näma bäri ütiäte nitre israelita krikrikwe” (Gál. 1:14). Kukwe hebreore aune griekore yebiti blita nämene gare ie, arato niara nämene ni nünanka juta Roma yete ye erere, ye medenbätä mika nämene ütiäte jai. Niara törbadre akräke jondron kä nebätä rabadre ere kwe, niara rabadre kädekani kri aune rabadre ngwian bökäne. Akwa, jondron jökrä ye tuanimetre kwe, yebätä ni raba niere mräkätre kwe namani nütüre niara töi ñaka nämene kwin. ¿Ñobätä ñaka ja töi mikani kwe jondron kä nebätä jiebiti?

11. ¿Kukwe meden ütiäte namani gare Pablo ie, niara töi nämene ño aune ñobätä?

11 Pablo nämene Jehová tarere, niara rabadre jondron bökäne o niara käikitadrekä yebätä ñaka töi nämene, ñakare aune Ngöbökwe kadre ngäbiti yei tö namani. Kukwe metre nämene tuin ngwarbe nitre kä nebätä yei ye namani gare ie angwane ye namani ütiäte kräke. Ñodre, ni kökataribare, sribi Ngöbökwe, aune kukwe käbämikani nitre nänkä kä kwinbiti yei ye namani gare ie. Satana niebare niara raba nitre jökrä töi mike ñaka Jehová mike täte, aune kukwe niebare kwe ye ñaka metre ye Pablo mikadre gare ye nämene gare ie (Job 1:9-11; 2:3-5). Niarakwe ja tuadre kukwe keta kabre ben, akwa töi nämene kwatibe Jehová mikabätä täte aune ñaka ja denkä mento kukwe metre yebätä. Kukwe Ngöbökwe mikadre täte ne kwe dre dre nuainta nikwe rabadre bare kwin nie ye ñaka nemen tuin era nitre kä nebätä yei.

12. ¿Kukwe medenbätä mätä tö ngwen Jehovai?

12 ¿Mä töita Pablo erere? Ja ngwanta metre ye ngwane ja tuata kukwe keta kabre ben, akwa nita ja di ngwen näin ji kwinbiti ye köböire Jehovakwe ni kai ngäbiti aune kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke. Ye aibe ngwane dre dre nuainta nikwe ye rabai bare kwin nie (Prov. 10:22). Kä nengwane jondron kwin tä nemen nikwe, aune kä ja känenkäre yete rabai bäri nikwe (ñäkädre Marcos 10:29, 30 yebätä). “Ngwian tä niken ngwarbe jötrö amne, ni ñan raba ngibiare kärekäre. Akwa Ngöbö abko käta jändrän kuin bien kabre nie, kä mikakrä juto nibtä”. Kukwe keta kabrebätä nita tö ngwen kukwe yei. Arato, nita ja di ngwen kukwe niebare Pablokwe ne nuainne: “Jondron ütiäte kri ükökrö ja kräke, ne käkwe niaratre grä migai, kä mräte, nita ja nirekrä käre ketaninte ngwane” (1 Tim. 6:17-19NGT). Kä rikai gre ketarike o kä rikai mil krati ta aune nikwe kukwe diani jai yebätä nikwe niedi: “¡Ji tä niken ni ngwena kukwe kwin kokwäre ye tikwe diani ja käne!”.

¿JONDRON ÜTIÄTE MÄKWE TÄ MEDENTE?

13. ¿Jondron ütiäte ükadrekrö yebätä Jesukwe dre niebare?

13 Jesús niebare: “Munkwe ñan jändrän ütiäte kri ükakrö kabre jakrä kä nebtä, ñobtä ñan angwane kä u käta jändrän juen ngwarbe. Erere arato, jändrän tä niken ngwarbe amne gokä tä niken jändrän goire. [...] Akwa jändrän kuinkuin ütiäte krikri rabadre bäri kabre munkrä kä käinbti abko kräke munkwe sribi, ñobtä ñan angwane kä käinta kä u ñakare jändrän rüere, erere arato jändrän niken ngwarbe ñakare amne ni gokä ñakare arato, [...] ñobtä ñan angwane jändrän ütiäte krikri tädi ükani mdente jakrä munkwe, ye känti mun töi tädi arato” (Mat. 6:19-21).

14. ¿Ñobätä ñaka “jändrän ütiäte kri ükakrö kabre jakrä kä nebtä”?

14 “Jändrän ütiäte kri ükakrö kabre jakrä kä nebtä” ye ñan ngwian aibe gärätä. Nitre kä nebätä käikitakata, mikata kri aune die rabadre ye ütiäte kräketre, ne kwe dre dre nuainta kwetre ye rabadre bare kwin ietre, ye Salomón tikani aune ni töi raba kite jondron ye jiebiti arato. Rei töbätä kukwe tikabare tärä Eclesiastés yebätä ye erere Jesukwe niebare jondron ütiäte kä nebätä ye ñaka tä käre. Jondron jökrä ye tä nuen jötrö aune raba nete jökrä nikän ye gare nie. Profesor Frederick D. Bruner kukwe ne tikani: “Kenabe nitre käikitakata akwa biti tä niken ta. Matare ni mikata kri, jetebe ni ñaka niena kri. Kä kwatire kwatire nitre ngwian ganainkä tätre ngwian ganainne ere, akwa biti sribi nuainta kwetre ye tä niken tibien. [...] Jesuta ni jökrä tarere, ye medenbätä tä ni nübaire ñaka ja töi mike krubäte ni käikitakata yebätä. Jesús ñaka tö nitre ja tötikaka ben ye tuai ulire jondron ñaka kwetre yebätä. ‘Mantre jetebe nitre tä kädekani kri ye diankata’”. Kukwe ye metre ye gare nitre kwati yei, akwa ¿nitre nibe tätre jondron kä nebätä ye tuenmetre? ¿Mäkwe nuain ye erere arato?

15. ¿Nire okwäkänti kukwe nuainta nikwe ye rabadre bare kwin?

15 Dre dre nuainta nikwe ye rabadre bare kwin nie yebätä ni töi tädre ye blo nitre ji ngwanka iglesiate tätre driere aune ñaka ja di ngwandre jire ne kwe kukwe kwin rabadre bare nibätä nieta kwetre. Ni töi rabadre kukwe kwin tuai nemen bare jabätä ye ñaka blo niebare Jesukwe, ñakare aune nitre ja tötikaka kwe yei niebare kwe rabadre ja di ngwen bäri “jändrän kuinkuin ütiäte krikri [...] kä käinbti” ükökrö, jondron ye abokän tä kärekäre. Dre dre nuainta nikwe ye rabadre bare kwin nie Jehová okwäkänti yebätä ni töi tädre. Jesukwe kukwe niebare ye tä miketa törö nie kukwe meden ni tö nuaindi ye ni raba den ja käne. Jondron meden ütiäte ni kräke, aune tä ni brukwäte ye jiebiti nikwe ja töi mikai.

16. ¿Kukwe meden ie ni raba tö ngwen metre?

16 Kukwe tuin kwin Jehovai ye täi ni brukwäte angwane, nita dre ribere jai ye niarakwe biain nie yei ni raba tö ngwen. Apóstol Pablo erere ruäre ngwane nikwe mrö o tomana nikai, akwa ye ñaka nuai raire (1 Cor. 4:11). Jesukwe kukwe niebare ie ni raba tö ngwen: “Munkwe ñan töbika dikaro, kä rika kukwe ngwentari krörö jae au: ¿Nikwe mrö ño kwetadi amne nikwe dre ñadi tomnane? Erere arato, ¿nikwe dän ño kitadi jabtä se? [...] Ñobtä ñan angwane nitre [mada] tä nakwen kisere jändrän ye jiebti, akwa mun käta dre mdei nike, ye abko garera jökrä Ngöbö mun Rün kä käinbti seye [...]. Ne aisete, [Gobran Ngöbökwe, TNM] ye munkwe känäntari käne amne, mun rabadre nüne metre Ngöbö ngwärekri [...] angwane, jändrän jökrä mdei nikata munkwe ye Ngöbökwe biandi munye” (Mat. 6:31-33).

KUKWE NUAINTA NIKWE YE RABADRE BARE KWIN JEHOVÁ OKWÄKÄNTI

17, 18. a) ¿Kukwe nuainta nikwe rabadre bare kwin nie yekäre dre nuaindre? b) ¿Kukwe meden ñaka ütiäte ne kwe dre dre nuainta nikwe ye rabadre bare kwin nie?

17 Kukwe ne ütiäte krubäte: jondron rabadre nikwe o ni käikitadrekä ye ñan ai köböire kukwe nuainta nikwe ye rabai bare kwin nie. Sribi tärä ni kisete konkrekasionte akwa ye ñaka tä mike gare dre dre nuainta nikwe ye rabai bare kwin nie, ñakare aune Ngöbö mikadre täte aune ja ngwandre metre ye köböire kukwe kwin rabai bare nibätä. Kukwe kwe yebiti niara tä niere nie: “Ni[re]bti bkänkäta tödeke abko bä mikadre kwe jabtä” (1 Cor. 4:2). Nikwe ja di ngwandre jankunu ja ngwen metre, Jesukwe kukwe ne käbämikani: “Nire nire käkwe nünandikä dite jabtä [...] ni ye abko Ngöbökwe dianditari” (Mat. 10:22). Ni rabadrete nire ye tä mike gare nikwe kukwe kwin diani ja käne ¿ñan ererea?

18 Kukwe nebätä nita töbike angwane tä nüke gare nie ni ñaka rabadre jondron bökäne, ja tötikadre kwela krite, ngwian rabadre nikwe, ni käikitadrekä, ni rabadre töbätä aune kukwe keta kabre rabadre gare nie ye ñan ütiäte Ngöbö mikakäre täte metre. Dre dre tä nikwe akwa yebiti ta ni raba ja ngwen metre. Nitre Ngöbö mikaka täte siklo kena ye ruäre nämene ngwian bökäne aune ruäre kwe ngwian ñaka nämene. Nitre kwe ngwian nämene yei Pablokwe niebare niaratre rabadre sribi kwin nuainne, rabadre ja brukwä mike kwin ni mada kräke, rabadre mantiame aune dre dre nämene kwetre ye rabadre juto biare döräikäre. Niaratre jökrä käkwe “ja nire [...] käre keta[dre]te ngwane” nünandre kärekäre kwetre arato (1 Tim. 6:17-19). Ye erere käbämikata nie, sribi ütiäte tä ni kisete aune ni raba nüne kärekäre arato. Nikwe ja ngwandre metre aune “ja mikadre riko sribi kwinbiti”. Nikwe ye erere nuaindre angwane dre dre nuainta nikwe ye rabai bare kwin nie ni Ni Sribekä okwäkänti aune nita kä ngwen juto niarabätä ye käi rabai juto nibätä (Prov. 27:11).

19. ¿Kukwe kwin rabadre bare mäbätä yekäre ja töi mikadre dre nuainne?

19 Kukwe meden ie mä tö ye ñan raba nemen ükaninte jökrä mäi, akwa mä raba ja tuin ño kukwe yebe ye mä raba nuainne. Kukwe ño ño ben mäkwe ja tuadre akwa mäkwe ja ngwan metre. Jehovakwe jondron kwin mikai nemen bare mäbätä kä nengwane aune ja känenkäre yei mäkwe tö ngwan. Jesukwe kukwe niebare nitre nänkä kä kwinbiti yei ye ñaka käi kwitadrekä jabiti: “Mäkwe ja mika metre nükebe mä kämikadre näire, angwane tikwe [korona, TNM] ja nire kräke biain mäi” (Rev. 2:10, NGT). ¡Ye kätä mike gare nikwe kukwe kwin diani ja käne!

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 4]

[Jondron üai bämikani página 6]

Nitre mada okwäkänti Saulo kukwe kwin tuanimetre

[Jondron üai bämikani página 7]

Kukwe kwin namani bare Pablobätä