Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Hlala UTjhidele KuJehova

Hlala UTjhidele KuJehova

“Tjhidelani kuZimu, naye uzatjhidela kini.”—JAK. 4:8.

1, 2. (a) Buyini “ubuqili” bakaSathana? (b) Khuyini ezosisiza sitjhidele kuZimu?

UJEHOVA UZIMU ubumbe abantu banetlhogeko yokutjhidela kuye. Nokho, uSathana ufuna sicabange njengaye—bona asimtlhogi uJehova. Layo mamala uSathana awarhatjhako kusukela akhohlisa u-Efa ngawo esimini ye-Edeni. (Gen. 3:4-6) Kiwo woke umlando, abanengi esintwini babuyelele umtjhapho onjalo.

2 Kuyathabisa ukwazi bona akutlhogeki siwele esithiyweni sakaSathana. ‘Asibulibali ubuqili bakhe.’ (2 Kor. 2:11) USathana ulinga ukusitjhidisela kude noJehova ngokusitjhukumisela bona senze iinqunto ezingakalungi. Njengombana isihloko esigadungileko sitjengisile, singenza iinqunto ezifaneleko malungana nebizelo, ukuzithabisa, neendaba zomndeni. Isihlokwesi sizositjengisa bona ukubulunga izinto zetheknoloji, ipilo, imali nokuzikhakhazisa kusendawenakho kungasisiza njani bonyana ‘sitjhidele kuZimu.’—Jak. 4:8.

IZINTO ZETHEKNOLOJI

3. Tjengisa indlela itheknoloji engasetjenziswa ngayo kuhle namtjhana kumbi.

3 Izinto eziphambili zetheknoloji sezandile ephasini loke. Nezisetjenziswa kuhle, zingaba mathulusu alisizo. Nezisetjenziswa ngendlela engakalungi, zingangena phakathi kwethu noBabethu wezulwini. Cabanga ngamakhomphyutha. Umagazini owufundako lo utlolwe begodu wagadangiswa ngesizo lamakhomphyutha. Ikhomphyutha ingaba lithusu eliphumelelako lokwenza irhubhululo nelokuthintana begodu ngezinye iinkhathi lingaba mthombo oqabulako wezokuzithabisa. Nokho, singasolo sicabanga ngetheknoloji yamakhophyutha. Ngokuhlakanipha, abakhangisi bawo bakhuthaza abantu bona kufuze babe nemikhiqizo yamva nje. Elinye isokana belifisa ukuba nomhlobo othileko wekhomphyutha kangangobana lathengisa ngemsitheleni elinye leziso zalo bona liyithenge. Qala bona lazilahlekisela kangangani!

4. Omunye umKrestu wawurarulula njani umraro wokusebenzisa ikhomphyutha ngokweqileko?

 4 Kumbi khulu ngitjho ukuvumela izinto zetheknoloji zonakalise ubuhlobo bakho noJehova. UJon umKrestu oseminyakeni ema-28 uthi, “Ngiyazi bona iBhayibhili ithi kufuze ‘sithenge isikhathi’ sezinto ezingokomoya.” * “Kodwana nekuziwa kumakhophyutha, ngisebenzisa isikhathi esinengi kiwo.” UJon kanengi bekahlala ku-inthanethi bekube sebusuku. Uyalandisa, “Nengidinwe khulu, bekuba budisi ukulisa ukucoca namtjhana ukubukela amavidiyo amafitjhani—ingasi amahle ngaso soke isikhathi.” Bona azisize aphume emukghweni omumbi lo, uJon wenza ikhomphyuthakhe bona izicime yona nekusikhathi sokulala.—Funda Efesu 5:15, 16.

Babelethi, sizani abantwabenu bona basebenzise itheknoloji ngokuhlakanipha

5, 6. (a) Ababelethi banamuphi umthwalo wefanelo ebantwaneni babo? (b) Ababelethi bangaqiniseka njani bona abantwababo bazihlanganisa nabangani abahle?

5 Babelethi, akutlhogeki bona nilawule abantwabenu kikho koke abakwenzako, kodwana kufuze nitjheje indlela abayisebenzisa ngayo ikhomphyutha. Ningabalisi bangene ku-inthanethi la kunokuziphatha okumbi, imidlalo enenturhu, ukusebenzelana nemimoya nokuzihlanganisa nabangani abambi ngombana nifuna ukubenza babe majadu begodu banganithikazisi. Nenenza njalo, bangaphetha ngokobana, ‘Njengombana uBaba noMma banganandaba, kutjho bona kulungile.’ Njengababelethi, kumsebenzenu ukuvikela abantwabenu—kuhlanganise nabatjhaba—kunanyana yini engabatjhidisela kude noJehova. Ngitjho neenlwana ziyabavikela abantwana bazo. Cabanga ngalokho okungenziwa yibhere esikazi nengabe othileko usongela abantwabalo!—Madanisa noHosiya 13:8.

6 Siza abantwabakho bona bahlele ubudlelwana obakhako namanye amaKrestu aziimbonelo, amatjha namadala. Khumbula, abantwabakho bayakutlhoga bona ube nesikhathi nabo! Ngalokho, hlela isikhathi sokuhleka, sokudlala, sokusebenza ‘nesokutjhidela kuZimu’ ndawonye. *

IPILO

7. Kubayini soke sifuna ukuhlala siphilile?

7 “Uvuke njani?” Indlela le yokulotjhisa itjengisa iqiniso elibuhlungu. Ngombana ababelethi bethu bokuthoma bavumela uSathana wabatjhidelisa kude noJehova, soke siphathwa malwelwe. Umnqopho kaSathana kukobana sigule, ngombana nesigulako, kubabudisi bona sikhonze uJehova. Nesifako, angeze sakghona ukumkhonza. (Rha. 115:17) Nokho, kungokwemvelo ukufuna ukwenza koke esingakwenza bona sihlale siphilile. * Kufuze sitshwenyeke ngepilo nangehlalakuhle yabanakwethu.

8, 9. (a) Singakubalekela njani ukutshwenyeka ngokweqileko malungana nepilo? (b) Ngiziphi iinzuzo zokuhlakulela ithabo?

8 Nokho, kuqakathekile, ukubalekela ukweqisa. Abanye bakhuthaza ngetjiseko imihlobo ethileko yokudla, iindlela zokwelapha,  nofana imikhiqizo ethileko—ngaphezu kwetjiseko abatjhumayela ngayo iindaba ezimnandi zomBuso kaZimu. Kungenzeka bakholelwa kwamambala bona basiza abanye. Nanyana kunjalo, akukafaneli ukukhuthaza ukusetjenziswa kwemikhiqizo yezepilo nofana iimonyo ngaphambi nangemva kwemihlangano eWolweni lomBuso nofana emihlanganweni emincani nofana yesigodi. Kubayini kungakafaneli?

9 Sihlangana ndawonye bona sicoce ngezinto ezingokomoya begodu sandise ithabo lethu elisithelo somoya ocwengileko kaZimu. (Gal. 5:22) Emihlanganweni enjalo, ukunikela isizo ngezepilo nofana ukukhuluma ngemikhiqizo—evunyelweko nofana engakavunyelwa—kunganciphisa umnqophwethu ongokomoya begodu kuqede nethabo labanye. (Rom. 14:17) Indlela umuntu afuna ukulatjhwa ngayo kufuze kube siqunto sakhe. Ngaphezu kwalokho, akekho onesisombululo sakho koke ukugula. Ngitjho nabodorhodere abaphile tswe bayaluphala, bagule bese ekugcineni bayahlongakala. Ukutshwenyeka khulu ngepilwethu angeze kwandisa ukuphila kwethu. (Luka 12:25) Ngakelinye ihlangothi, “ihliziyo ethabileko isihlahla esihle.”—IzA. 17:22.

10. (a) Ngiziphi iimfanelo ezihle phambi kwakaJehova? (b) Singayithabela njani epilo ehle?

10 Ngokufanako, kuyafaneleka ukutshwenyeka ngokuqaleka kwethu kwangaphandle. Kodwana akukafuzi silinge ngamandla khulu ukususa woke amatshwayo wokuluphala. Amatshwayo layo angaba bufakazi bokuvuthwa, isithunzi nobuhle bangaphakathi. Ngokwesibonelo, iBhayibhili ithi: “Iinhluthu ezimhlophe zisihlohlo sedumo nezifumaneka endaweni yokulunga.” (IzA. 16:31) Ngileyo indlela uJehova asiqala ngayo, begodu kufuze silinge ukuziqala ngendlela asiqala ngayo. (Funda 1 Pitrosi 3:3, 4.) Ngalokho, kghani sitlhoga ukufaka ipilwethu engozini ngokufumana ukulatjhwa okuyingozi nofana ukuhlinzwa pheze ngombana sifuna ukuthuthukisa indlela esiqaleka ngayo? “Ithabo lakaJehova” limthombo wobuhle beqiniso obubonakala ngaphakathi, ngaphezu kokukhula namtjhana ipilo. (Neh. 8:10) Kusephasini elitjha kwaphela lapho sizokufumana godu ipilo epheleleko begodu sibe batjha. (Job. 33:25; Isa. 33:24) Bekube sikhatheso, ukutjengisa ukuhlakanipha okusebenzako nekholo kuzosisiza bona sihlale eduze noJehova kukulapho senza ubujamo bethu bagadesi bubengcono.—1 Thi. 4:8.

IMALI

11. Imali ingaba njani sithiyo?

11 Imali ayisiyimbi, begodu akusikumbi ukuba nebhizinisi esemthethweni. (Mtj. 7:12; Luka 19:12, 13) Nokho, ukuhlawulela “ukuthanda imali” kuzositjhidisela kude noJehova. (1 Thi. 6:9, 10) ‘Amatshwenyeko wephaseli,’ ukutshwenyeka khulu ngokufumana iintlhogo zokuphila, kungasiminyanisa ngokomoya. Kunjalo ‘nangamandla wobugwili,’ umtjhapho wokukholelwa bona uburego bungaletha ithabo nevikeleko elingapheliko. (Matt. 13:22) UJesu wakwenza kwakhanya bona “akakho” ongaphumelela ukukhonza uZimu noburego.—Matt. 6:24.

12. Ngimiphi imihlobo yeenthiyo zemali evamileko namhlanje, begodu singayibalekela njani?

12 Ukuba nombono omumbi ngemali kungadosela ezenzweni ezingakalungi. (IzA. 28:20) Iinthembiso zokurega zamsinyana ezilula zifake abanye bona bathenge amathikithi we-lotto nofana baphitjhekele amahlelo wakamasikhuphulane, bebabandakanya namanye amalunga webandla. Abanye bakhohliseka batjala iimali zabo ngombana bathenjiswa inzalo ekulu. Ungavumeli ukuba marhamaru kukubangela bona ukhohliseke. Usebenzise kuhle umkhumbulo. Nengabe uthenjiswa into engeze yenzeka, lokho ngeze kwenzeke.

13. Umbono kaJehova ngemali uhluke njani kewephasi?

13 Nesibeka qangi ‘umbuso nokulunga kwakhe,’ uJehova uzokubusisa imizamwethu yokulinganisela bona sifumane iintlhogo  zokuphila. (Mat. 6:33; Efe. 4:28) Akafuni bona silale hlangana nemihlangano ngebanga lokusebenza khulu namtjhana sihlale eWolweni lomBuso sitshwenyeke ngemali. Nokho, abanengi ephasini elisibhodileko bakholelwa bona ngokuzinikela bonyana bangaba nengomuso elivikelekileko begodu ngokukhamba kwesikhathi bangatshwenyeki ngokusebenza. Kanengi bakatelela abantwana babo bona babe neminqopho efanako yezinto eziphathekako. UJesu watjengisa bona ukucabanga okunjalo akusi kuhle. (Funda uLuka 12:15-21.) Lokhu kungasikhumbuza ngoGehazi, owacabanga bona angeqisa ukuba marhamaru kwakhe kukulapho abulunga ubujamo bakhe obuhle noJehova.—2 Kho. 5:20-27.

14, 15. Kubayini kungakafuzi siqale imali njengesivikelo ephasineli? Nikela isibonelo.

14 Abanye abokholo bawela ngemanzi ngombana gade balinga ukubamba ifesi ebudisi. Kungenzeka into efanako kumKrestu? Umdala ibizo lakhe ngu-Alex uyahlathulula, “Ngokuvamileko ngitjheja khulu ekusebenziseni imali. Nengabe ngithele khulu itjhamphu esandleni, ngibuyisela enye ngebhodlelweni.” Nanyana kunjalo, u-Alex wabambeka erhwebeni lokuthengiselana ngamatjhere, acabanga bona alise umsebenzakhe begodu angenele ikonzo yokuphayona. Wasebenzisa isikhathi esinengi ngokungeziweko ataditjha iinthembiso ezihlukahlukeneko neembiko yendlela iimakethe ezisebenza ngayo. Asebenzisa imali ebekayibekile negade ayibolekile kwababolekisa ngemali, wathenga amatjhere abahlaziyi egade babikezela bona inani lawo belizokwenyuka msinyana. Kunokobana lenyuke, lehla kungakalindeleki. U-Alex uyalandisa, “Gade ngizimisele ukubuyisa imalami. Ngazizwa ngasuthi nengingabekezela kancani, amatjhere azokunyuka godu.”

15 Iinyanga ezinengi, u-Alex bekangakghoni ukucabanga ngokhunye. Bekakufumana kubudisi ukudzimelela eentweni ezingokomoya, bekangasakghoni nokulala. Kodwana amatjhere khenge anyuke. U-Alex wadliwa imali ayibulungileko begodu kwafuze athengise indlwakhe. Uyavuma, “Ngabangela umndenami ubuhlungu obukhulu.” Kodwana wafunda isifundo esiqakathekileko. “Kwanje ngiyazi bona nanyana ngubani obeka ithemba lakhe ephasini lakaSathana uzokudana khulu.” (IzA. 11:28) Kwamambala, ukubeka ithemba lethu emalini esiyibulungileko, esiyitjalileko, namtjhana ekghonweni lethu lokwenza imali ephasineli kufana nokubeka ithemba lethu ‘kusingazimu wephaseli’, uSathana. (2 Kor. 4:4; 1 Thi. 6:17) U-Alex wenza ipilwakhe yaba lula ‘ngebanga levangeli.’ Uzokutjela bona ukwenza njalo kumenze yena nomndenakhe bathaba begodu kwabatjhideza eduze noJehova.—Funda uMarkosi 10:29, 30.

UKUZIKHAKHAZISA

16. Ukuzikhakhazisa okuhle kuhluke njani kokumbi?

16 Ukuzikhakhazisa eentweni ezifaneleko kungaba kuhle. Ngokwesibonelo, kufuze sihlale sizikhakhazisa ngokuba boFakazi bakaJehova. (Jer. 9:24) Isilinganiso esifaneleko sokuzihlonipha sisisiza bona senze iinqunto ezihle begodu sibalekele ukwehlisa imithethokambiso yokuziphatha kwethu. Kodwana ukuqala isikhundla sethu nofana imibonwethu njengephakeme khulu kungasitjhidisela kude noJehova.—Rha. 138:6; Rom. 12:3.

IKunokululukela isikhundla ebandleni, thabela umsebenzakho ebandleni!

17, 18. (a) Nikela iimbonelo zeBhayibhili zabantu ebebathobekile kuhlanganise nabazikhakhazisako. (b) Omunye umzalwana wakubalekela njani ukuvumela ukuzikhakhazisa kumtjhidisele kude noJehova?

17 IBhayibhili imumethe iimbonelo zabantu abazikhakhazisa kuhlanganise nabathobekileko. IKosi uDavidi yafuna isinqophiso sakaJehova, begodu uJehova wayibusisa. (Rha. 131:1-3) Kodwana uJehova wathobisa amaKhosi azikhakhazisako uNebukadinezari noBhelishasari. (Dan. 4:30-37; 5:22-30) Nanamhlanjesi kunobujamo obuvivinya ukuthobeka kwethu. URyan inceku ekhonzako eneminyaka ema-32, wafudukela ebandleni  elitjha. URyan uyalandisa, “Bengilindele ukubekwa njengomdala msinyana kodwana kwadlula umnyaka lokho kungenzeki.” Kghani uRyan wakwata namtjhana wasilingeka wazizwa kwanga abadala babhalelwe kumtjengisa ihlonipho? Kghani bekazokulisa ukuya emihlanganweni, avumele ukuzikhakhazisa kumtjhidisele kude noJehova nabantu baKhe? Bewungenzani?

18 URyan uyakhumbula, “Bengifunda koke ebengifumana eencwadini zethu ngokuhlehliswa kwento elindelweko.” (IzA. 13:12) “Ngathoma ukulemuka bona kufuze ngifunde ukubekezela nokuthobeka. Bengifuze ngivumele uJehova angibandule.” URyan khenge adzimelele kuye kodwana ekukhonzeni abanye—ebandleni nesimini. Msinyana waraga iimfundo zeBhayibhili ezinengi ezithuthukako. Uthi,“Ngarareka nengibekwa njengomdala isikhathi esingangomnyaka. Ngalisa ukutshwenyeka ngakho ngombana bengithabela ikonzwami khulu.”—Funda iRhalani 37:3, 4.

HLALA EDUZE NOJEHOVA!

19, 20. (a) Singaqiniseka njani bona ayikho nayinye yezinto esiziphitjhekela qobe langa ezositjhidisela kude noJehova? (b) Ngiziphi iimbonelo esingazilingisa zalabo abahlala eduze noJehova?

19 Zoke izinto ekucocwe ngazo esihlokwenesi nesigadungileko zinendawo efaneleko emaphilwenethu. Siyazikhakhazisa ngokuba ziinceku zakaJehova. Ukuba nethabo lomndeni nobujamo obuhle bepilo kuhlangana nezipho ezivela kuJehova ezikulu. Kuyazwisiseka bona umsebenzi wokuziphilisa nokuba nemali kungasisiza sitlhogomele iintlhogo zethu. Siyazi bona zokuzithabisa zingasiqabula begodu izinto zetheknoloji zingaba lisizo. Kodwana ukuphitjhekela nanyana ngiyiphi yezintwezi ngesikhathi esimbi, bekube sezingeni eleqileko, nofana ngendlela yokobana zingathikazisa ukukhulekela kwethu kungasitjhideza kude noJehova.

Ungavumeli litho likutjhidisele kude noJehova!

20 Liqiniso, uSathana angathanda bona kwenza kithi lokho. Nanyana kunjalo, ungakghona ukukhandela ihlekelele enjalo bona ingehleli wena nomndenakho! (IzA. 22:3) Tjhidela kuJehova begodu uhlale useduze naye. Sineembonelo ezinengi zeBhayibhilini ezingasifundisa malungana nalokhu. U-Enoke noNuwa “bakhamba noZimu weqiniso.” (Gen 5:22; 6:9) UMosisi ‘wakghodlhelela sengathi bekambona ngamehlo Loyo ongabonwako.’ (Heb. 11:27) UJesu wafumana isekelo lakaZimu ngokupheleleko ngombana ngaso soke isikhathi wenza lokho ebekuthabisa uYise wezulwini. (Jwa. 8:29) Lingisa iimbonelo ezinjalo. “Thokozani njalo. Thandazani njalo. Nakisiphi isimo thokozani.” (1 Tes. 5:16-18) Ungavumeli litho likutjhidisele kude noJehova!

^ isig. 4 Amabizo atjhentjhiwe.

^ isig. 6 Qala isihloko esithi, “Ukukhulisa Izingane Ezikwazi Ukuzimela” ku-Phaphama! ka-October 2011.

^ isig. 7 Qala isihloko esithi, “Izinyathelo Ezinhlanu Zempilo Engcono” ku-Phaphama! ka-March 2011.