Nan Paipel, “pwoson” kin pidada omw uhdahn kamehlele mehkot me ke sohte kilang me poahsoankihda mehn kadehde me teng oh sohte kak wekila. Emen me pwoson Koht kin uhdahn kamehlele me E pahn ketin kapwaiada Sapwellime inou kan koaros.

Moses wiahda pilipil kan me kasalehda me e kin pwoson sapwellimen Koht inou kan. (Senesis 22:15-18) E kak pilada en mourki mour kepwehpwe oh nsenamwahu nan Isip, ahpw eh soikala mour wet oh “pilada iang sapwellimen Koht aramas akan lokolok sang perenki dihp ahnsou mwotomwot.” (Ipru 11:25) Ia duwe, e pwurrurte wiahda pilipil wet me e pahn kakete koluhkihla mwuhr? Soh, pwehki Paipel mahsanih me Moses “wonlahte mwowe nan eh seiloak, likamwete e kilang Koht me soh sansal.” (Ipru 11:27) Moses sohte koluhkihla pilipil kan me e wiahda me poahsoankihda eh pwoson sapwellimen Koht inou kan.

Moses kin nantihong en sewese meteikan ren ahneki pwoson laud ong Koht. Karasepe, medewehla dahme wiawi ahnsou me mehn Israel ko mwomwen lohdi de tengala nanpwungen nein Parao sounpei ko oh Sehd Weitahta. Pwehki e mwomwen me re pahn melahr, mehn Israel ko masepwehkada oh patohwan likweriong Siohwa oh Moses. Ia duwen Moses eh mwekidki met?

Ele Moses sohte ese me Koht pahn ketin pwalangpeseng Sehd Weitahtaho oh kahrehda en mie ahl ehu me mehn Israel ko en keid ie oh pitla. Ahpw, Moses uhdahn kamehlele me Koht pahn ketin wia mehkot pwehn doarehla Sapwellime aramas ako. Moses men ienge mehn Israel ko ren pil kamehlele met. Paipel mahsanih: “Moses ahpw sapengkin irail, ‘Kumwail dehr masak! Kumwail nan kapehd kehlail, oh mwasahn dahme KAUN-O pahn ketin wiahda pwe en ketin kapitkumwailla rahnwet.’” (Eksodus 14:13) Ia duwe, Moses sewese mehn Israel ko ren ahneki pwoson laud? Ei, pwehki Paipel mahsanihki Moses oh mehn Israel ko: “Pwoson me kamengeiong mehn Israel ko re en kotehla Sehd Weitahtaho duwehte nan sahpw madekeng.” (Ipru 11:29) Ahn Moses pwoson wia kamwahu kaidehn ong ih kelehpw ahpw ong koaros me sukuhlkier duwen pwoson Siohwa eh kin wia elen erpit ehu.

Kitail kak alasang Moses oh wiahda pilipil kan me kasalehda atail kamehlele dahme Koht ketin inoukidahr ong kitail. Karasepe, Koht ketin inoukihda me e pahn ketin apwalihala atail anahn akan ma kitail kin mwohneki mahs atail kaudok ong ih. (Madiu 6:33) Mehlel, e kak apwal en sohte mwohneki mahs atail anahn akan duwehte dahme pali laud en aramas akan kin wia. Ahpw kitail kak kamehlele me ni atail kin wia uwen atail kak en mourki mour ehu me sohte kin kedirepwki mehkan me sohte nohn kesempwal oh mwohnkihte atail kaudok, Siohwa pahn ketikihong kitail soahng koaros me kitail anahne. E ketin inoukihda: “I sohte pahn mweisang uhk; I sohte pahn keseiukala.”​—Ipru 13:5.

Kitail pil kin nantihong sewese meteikan en kalaudehla arail pwoson. Karasepe, pahpa nohno kan me ahneki erpit kin pohnese pwukoa laud me re ahneki en sewese neirail seri kan ren pwoson Koht. Pahpa nohno kan anahne padahkihong neirail seri kan sangete ni arail tikitik me mie Koht men me kin ketin padahkihong kitail dahme pwung oh dahme sapwung. Ahpw pahpa nohno kan pil anahne tehk mwahu me neirail seri ko wehwehki oh kamehlele me en idawehn sapwellimen Koht koasoandi kan iei me keieu mwahu ong arail mour. (Aiseia 48:17, 18) Pahpa nohno kan kin kihong neirail seri kan kisakis kesempwal ehu sang ni arail sewese seri ko en pwoson me Koht “ketin mie, oh me Koht kin ketin katingih irail kan me kin raparapahki.”​—Ipru 11:6.