1, 2. (a) Dahkot “wehin Depit”? Ia mwomwen eh onohnda sapahl? (b) Ihs sapwellimen Siohwa ladu kan rahnwet?

 NAN ehu mihting en irail me kin apwalih mwomwohdiso pwon ni mwehin tepin Kristian ko nan Serusalem pahr 49 mwurin Krais, Seims koasoia: “Saimon ahpwtehn kawehwehda duwen Koht eh ketin kasalehda eh kupwurehla mehn liki kan mahs ni eh ketikihsang nanpwungarail aramas ekei pwe re en wiahla sapwellime. Mahsen en soukohp ako inenen pwungiong mehlel met. Pwehki ih duwen me Pwuhk Sarawi mahsanih: ‘Kaun-o ketin mahsanih, mwurin mepwukat I pahn pil sapahldo, oh onehda sapahl wehin Depit. I pahn onehda sapahl me rengkpesengehr kan, oh pwurehng kakehlahda. Eri, aramas teikan koaros pahn pil rapahki Kaun-o, mehn liki koaros me I malipe pwe I en sapwellimankihla. Eri, iei met me Kaun-o ketin mahsaniher, me e ketin kasaledahr mahsie.’”​—Wiewia 15:13-18.

² “Wehin Depit” wehwehki nanmwarki kan me kohsang peneinei en Depit. E “rengkpesengehr” ni ahnsou me kaimwiseklahn nanmwarki en Suda, Sedekaia, sohla nanmwarki. (Eimw. 9:11) Ahpw kokohpo kawehwehda me Koht pahn ketin pwurehng “onehda sapahl.” Met wehwehki me e pahn mie pil emen nanmwarki, Sises, me wia kadaudok en Depit. (Esek. 21:27; Wiewia 2:29-36) Seims kasalehda me kokohp wet pil kasalehda me mehn Suhs oh mehn liki kan pahn keidi pwehn wia nanmwarki kei rehn Sises nanleng. Irail me keidi pwukat oh sapwellimen Sises “sihpw teikan” meh rar kei kin kalohki duwen padahk mehlel.​—Sohn 10:16, NW.

3, 4. Dahme sewese mehn Suhs ko nan Papilon ren karanihala Siohwa?

³ Ni ahnsou me mehn Suhs kan kalipilipala Papilon,  e sansalda me “wehin Depit” rengkpesengehr. Mehn Papilon kan kin wia kaudok likamw. Eri, ia duwen sapwellimen Koht aramas akan arail kak kolokolete arail lelepek erein pahr 70 nan Papilon? E duwehte mwomwen sapwellimen Siohwa aramas akan arail kin kolokolete arail lelepek nan ahn Sehdan sampah rahnwet. (1 Sohn 5:19) Sapwellimen Siohwa ladu kan ahneki sohso tohrohr ehu me kin sewese irail en kolokolete arail lelepek.

⁴ Rahnwet, kitail naineki Paipel pwon me wia kisehn atail sohso. Mehn Suhs ko nan Papilon sohte naineki Paipel pwon. Ahpw re ese Kosonned en Moses me iangahki Kosonned Eiseko. Re ese “koul en Saion” oh lepin padahk tohto. Re pil ese ekei mehn mahs ko me lelepekiong Siohwa. Mehn Suhs ko sengiseng pwehki arail men pwurala sapwarailo oh re sohte manokehla Siohwa. (Wadek Melkahka 137:1-6.) Mepwukat koaros sewese irail ren karanihala Siohwa mendahki irail mi nanpwungen padahk oh wiewia sapwung kan en Papilon.

5. Soangen koht dah kan me mehn Papilon oh mehn Isip kan kamehlele?

⁵ Nan ahnsou kan mahs, aramas ko kin kaudokiong koht akan me wiawihkihda koht silimen. Karasepe, ehu kisehn koht pwukat me wiawihkihda koht silimen me mehn Papilon kan kin kaudokiong iei koht-maram, koht-ketipin oh koht lih en kaparapar oh mahwen. Mehn Isip ko kin kaudokiong koht silimen me wiawihkihda pahpa men, nohno men oh neira pwutak men. Mendahki koht pwukat wia koht silimen, re sohte ahnsou koaros pahrekpene. Ehu soangen koht pwukat nan Isip iei koht Osiris, koht lih Isis oh neira pwutak Horus.

6. Dahme pwihn en Kristian likamw kan kin padahngki duwen Koht? Dahme kahrehda sapwellimen Siohwa aramas akan sohte kamehlele met?

⁶ Rahnwet, pwihn en Kristian likamw kan pil kin padahngki me Koht wiawihkihda Sahm, Sapwellime oh sapwellimen Koht manaman. Ahpw padahk wet kin mwomwen kasalehda me kaidehn Siohwa me keieu lapalap ahpw e pahn wehwehki me e wiahte kisehn Koht. Siohwa kin ketin perehsang sapwellime aramas akan padahk likamw wet. Kitail sukuhlkiher me “KAUN-O [“Siohwa,” NW] atail Koht, ihete me Koht.” (Deud. 6:4) Sises ketin pwurehng mahsanih mahsen pwukat, oh Kristian mehlel kan kamehlele dahme Sises mahsanih.—Mark 12:29.

7. Dahme aramas emen anahne kamehlele duwen Koht mwohn eh kak papidaisla nin duwen Kristian mehlel men?

⁷ Sises ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk ko ren ‘padahkihong tohn wehi kan koaros; pwe re en wiahla nah tohnpadahk: papidaisihirailla ni mwaren Sahm oh Sapwellime oh [“sapwellimen Koht manaman,” NW].’ (Mad. 28:19) Met wehwehki me emen me men papidaisla nin duwen Kristian mehlel men oh wia emen Sounkadehdehn Siohwa anahne kamehlele me Sahmo, Siohwa, sapwellimanki manaman pohn Sises oh Sises iei sapwellimen Koht Ohl me e ketin poaronehdo sampah nin duwen meirong ehu. Ekei me kin nda me irail Kristian koasoia me sapwellimen Koht manaman uhdahn ngehn emen. Ahpw met sohte mehlel. E wia kisehn atail sohso tohrohr en ese dahme mehlel duwen Koht.

8. Dahme mehn Papilon kamehlele duwen koht kan oh ngehn saut akan?

⁸ Aramas akan nan Papilon kamehlele kaidehn ihte arail koht kan ahpw re pil kamehlele duwen ngehn saut akan oh  wunahni. Ehu pwuhken dikseneri nda me mehn Papilon kamehlele me ngehn saut akan kak kahrehda aramas en soumwahuda. (International Standard Bible Encyclopaedia) Aramas ko kin kapakapohng arail koht ko oh peki rehn ngehn saut akan ren pere irail.

9. (a) Ia duwen mehn Suhs tohto ar alehda padahk sapwung kan duwen ngehn saut akan? (b) Dahme kin pere kitail sang keper kan en wunahni?

⁹ Ni ahnsou me re mi Papilon, mehn Suhs tohto alehda padahk sapwung kan. Mwuhr, mehn Suhs tohto tepida kamehlele madamadau en mehn Krihk me ngehn saut kan kak mwahu. Ahpw Koht ketin mahsanihong kitail me wunahni de song en koasoiong ngehn saut akan kin keper oh sapwung. Padahk mehlel wet wia kisehn atail sohso tohrohr. (Ais. 47:1, 12-15) Kitail kin soikala wunahni nin duwen me Siohwa ketin mahsanihong kitail oh met kin pere kitail.​—Wadek Deuderonomi 18:10-12; Kaudiahl 21:8.

10. Ia wasa wiewia suwed oh padahk sapwung kan en Papilon Lapalap kohsang ie?

¹⁰ Pil duwehte rahnwet, me tohto me iang kaudok likamw kan kin wia wunahni duwehte aramas ko nan Papilon mahs. Ihme kahrehda Paipel kin kahdaneki kaudok likamw koaros nin sampah Papilon Lapalap. (Kaud. 18:21-24) Kaudok likamw pwukat uhdahn duwehte kaudok en Papilon mahs pwehki ih wasao me padahk sapwung oh wiewia suwed kan kohsang ie. Pwehki eh kin wia wunahni, pwongih dikedik en eni kan oh dihp teikan, Papilon Lapalap pahn kereniong kasohrala.​—Wadek Kaudiahl 18:1-5.

11. Mehn kataman dah kan duwen wunahni me mi nan neitail sawasepen Paipel kan?

¹¹ Siohwa ketin mahsanih me e “solahr kak kupwuramwahwih” wunahni. (Ais. 1:13) Nan pahr 1800 samwa, aramas tohto kin wia wunahni. Kahrehda Kahn Iroir (Zion’s Watch Tower) en May 1885 koasoia duwen ire wet. E koasoia me pelien lamalam kan mahs kin padahngki me me melahr akan wie momour oh me poadopoad en tiahk koaros kin poahsoankihda madamadau me me melahr kan mi ekis wasa tohrohr. E pil koasoia me ngehn saut akan kin mwomwehda irail kan me melahr me song en koasoiong me momour kan, oh imwilahn met, ngehn saut ko kak kamwakid madamadau oh wiewia en me tohto. Ehu kisin pwuhk pil kihda soangen mehn katamanohte (What Say the Scriptures About Spiritism), oh pil nan neitail sawaspen Paipel kan me ahpwtehn wiawihda.

12. Dahme Koht ketin kahrehiong Solomon en ntingihedi duwen irail kan me melahr?

¹² “Irail koaros me ese me mehlelo” eseier me irail kan me melahr sohte kin wie lokolok. (2 Sohn 1) Solomon kawehwehda duwen irail kan me mi nan Sheol, de nan sousou. E koasoia: “Kidi men me momour mwahusang laion emen me melahr. Ei, me momour kan ese me re pahn mehla, ahpw me melahr akan sohte ese mehkot. . . . Nantihong doadoahk laud ni soahng koaros me ke pahn wia met, pwe e sohte pahn mie wiewia, de lamalam, de loalokong, de erpit, nan wasahn me melahr akan [“Sheol,” NW]—oh iei wasa me ke pahn kohla ie.”​—Ekl. 9:4, 5, 10.

13. Padahk likamw dahieu me mehn Suhs kan alehda sang pelien lamalam en Krihk oh eh tiahk?

¹³ Siohwa ketin mahsanihong mehn Suhs kan dahme mehlel duwen me melahr kan. Ahpw ni ahnsou me kaun kan en Krihk kaunda Suda oh Siria, re song en kahrehiong aramas akan ren alehda pelien lamalam en Krihk oh pil eh tiahk. Imwilahn met, mehn Suhs ko tepida kamehlele me mie mehkot soh sansal nan paliwar  me kin wie momour mwurin emen eh mehla. Re kamehlele me me soh sansalo kin kohla ehu wasa tohrohr oh ale kalokolok. Kaidehn mehn Krihk kan me tepin kamehlele me mie wasahn kalokolok soh sansal ehu. Pwuhk ehu koasoia me mehn Papilon kan kamehlele me mie ehu wasa tohrohr me koht kehlail kan oh ngehn saut akan kin kaloke aramas. (The Religion of Babylonia and Assyria) E sansal me mehn Papilon kan kamehlele me mie mehkot soh sansal nan paliwar me kin wie momour mwurin emen eh mehla.

14. Dahme Sohp oh Eipraam ese duwen mehla oh kaiasada?

¹⁴ Mendahki sohte nein Sohp Paipel, e ese dahme mehlel duwen dahme kin wiawihong emen ni ahnsou me e mehla. E pil ese me ma e mehla, eh Kohto me kin limpoak, Siohwa, pahn kupwurki kaiasada ih. (Sohp 14:13-15) Eipraam pil kamehlele duwen kaiasada. (Wadek Ipru 11:17-19.) E sansal me ohl pwukat sohte kamehlele me me melahr kan kin wie momour ehu wasa tohrohr. Ke sohte kak kaiasada emen me sohte kak mehla. Sapwellimen Koht manaman sewese Sohp oh Eipraam ira en ahneki pwoson duwen kaiasada. Ire mehlel pwukat pil wie kisehn atail sohso.

15, 16. Ia duwen atail maiaudahsang dihp oh mehla?

¹⁵ Kitail anahne kalahnganki me Koht pil ketin mahsanihong kitail ia duwen eh ketin doarekitailsang dihp oh mehla. (Rom 5:12) Kitail ese me Sises “ketido, kaidehkin pwe aramas en papah, a pwe en papah aramas koaros oh tounmeteikihla eh mour pwe en komourala aramas ngeder.” (Mark 10:45) Ia uwen eh mwahu en ese duwen meirong me Krais Sises ketin wiahda pwehn kamaiaukitailada!—Rom 3:22-24.

¹⁶ Ni mwehin wahnpoaron ko, aramas akan anahne koluhkihla diparail oh  pwoson sapwellimen Sises meirong ma re men ale mahk. Pil duwehte kitail rahnwet. (Sohn 3:16, 36) Ma emen men kamehlele padahk likamw kan, duwehte padahk me dene Koht wiawihkihda koht silimen oh pil me mie mehkot nan paliwar me kin wie momour mwurin emen eh mehla, e sohte kak paiekihda meirongo. Ahpw kitail kak. Kitail ese duwen dahme mehlel duwen sapwellimen Koht Ohl, me “iei ih me ketin kasaledengkitailla me wehwehki e ketin lapwahsang dipatail kan.”​—Kol. 1:13, 14.

17, 18. Ia wasa kitail kak sukuhlki poadopoad en Sounkadehdehn Siohwa kan? Dahme kahrehda e mwahu kitail en sukuhlki duwen met?

¹⁷ Me iang kisehn atail sohso tohrohr iei soahng teikan me Koht ketin padahkihong kitailehr oh pil ahl teikan me e ketin sewesehki oh kapaiahki kitail. Neitail Pwuhken Pahr kan (Yearbooks, lokaiahn wai) padahkihong kitail ia duwen sapwellimen Siohwa aramas akan sampah pwon kin pousehlahte papah ih. Kitail kak sukuhlki poadopoad en Sounkadehdehn Siohwa kan nan kasdo en Faith in Action, Part 1 oh 2, (lokaiahn wai), oh pil nan sawaspen Paipel kan duwehte Sounkadehdehn Siohwa kan—Sounkalohk kan en Wehin Koht (Jehovah’s Witnesses—Proclaimers of God’s Kingdom, lokaiahn wai). Neitail Kahn Iroir kan pil kin kalapw padahkihong kitail dahme kin wiewiawi ong riatail Kristian kan.

¹⁸ E mwahu kitail en sukuhlki duwen poadopoad en Sounkadehdehn Siohwa kan, duwehte e pil mwahu ong mehn Israel ko ren sukuhlki duwen Koht eh ketin sewese irail. (Eks. 12:26, 27) Ahnsou me Moses mahlahr, e ndaiong mehn Israel ko: “Tamanda mahsie, ahnsou kei samwalahr, peki rehn samamwail kan en wehkohng kumwail dahme wiawi, pil peki rehn me mah kan en padokada dahme wiawi keilahn ahio.” (Deud. 32:7) Kitail koaros kin kapinga Koht ni peren oh padahkihong meteikan duwen dahme e ketin wiadahr. (Mel. 79:13) Dahme kitail sukuhlki sang poadopoad en sapwellimen Siohwa aramas akan kin sewese kitail en pousehlahte papah ih.

19. Pwehki atail ese padahk mehlel, dahme kitail anahne wia?

¹⁹ Nan sampah suwed wet, kitail kalahnganki atail alehdi padahk mehlel me kohsang rehn Koht. (Lep. Pad. 4:18, 19) Eri, kitail en pousehlahte onop Mahsen en Koht oh kalohkihong meteikan. Kitail ahneki soangen pepehmohte me sounmelkahkao ahneki, me koasoia: “I pahn kalohki sapwellimomwi kupwur mwahu, pwe komwihte me sapwellimanki. Komw ketin padahkihieier sang ni ei tikitik, oh lel met I pil lohlohkiseli sapwellimomwi wiewia kapwuriamwei kan. A met ni ei mahlahr oh moangepwetalahr, Maing Koht, komw dehr ketin likidmelieiehla! Komw ketin ieiang ie nindokon ei pahn kalohki sapwellimomwi roson oh manaman ong dih en mwuhr kan.”​—Mel. 71:16-18.

20. Ni atail kin lelepek ong Siohwa, dahme kitail kin kadehdehda? Ia omw pepehm duwen sapwellimen Siohwa pwuhng en kaunda oh atail kaudok ong ih?

²⁰ Ni atail kin lelepek ong Siohwa, kitail kin kadehdehda me kitail kamehlele me e sapwellimanki pwuhng en kaunda kitail oh me e ketin warohng atail kaudok. (Kaud. 4:11) Siohwa ketikihong kitail sapwellime manaman pwehn sewese kitail en padahkihong meteikan rongamwahwo oh pwehn kamweitala irail oh kihong irail koapworopwor. (Ais. 61:1, 2) Sehdan sohte pahn mweimweida en kaunda sapwellimen Koht aramas akan oh tohnsampah koaros. Atail sohso tohrohr pahn sewese kitail en kehlail oh karanih Siohwa pwe kitail en kak papah ih met oh kohkohlahte.​—Wadek Melkahka 26:11; 86:12.