Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

Herencia chaskisqanchista chaninpaq hap’isun

Herencia chaskisqanchista chaninpaq hap’isun

‘Diosmi hawa-runakunata chayraq waturikamuspa, paykuna ukhumanta sutinpaq runakunata horqomurqan.’ (HECH. 15:14, Mosoq Rimanakuy)

1, 2. a) ¿Imatan nikurqan ‘Davidpa ch’ukllan’ nispa? ¿Imaynapin chay ch’ukllata hukmanta hatarichikurqan? b) ¿Pikunan kunan Diosta servishanku?

HAQAY 49 watapin iñiq t’aqapi umallikuna Jerusalén llaqtapi huk hatun huñunakuyta aparirqanku. Chaypin Santiago nirqan: “Simonmi willakunña imaynatachus Diosqa mana judío runakunamanta paypaq runakunata akllakuspa chayllaraq paykunata yuyarikusqanta. Chaywantaqmi profetakunaq nisqanpas tupan. Diospa Simin Qelqan nin: Chay qhepatañan kutimusaq, wakmantan Davidpa mirayninta [otaq ch’ukllanta] sayarichisaq, wasi thunikuqtin perqaq hinan wakmanta hatarichisaq wakin runakunapas maskhawanankupaq, sutiywan sutichasqa llapan wak suyu runakunapas maskhawanankupaq. Tukuy chaykunata ruwaq ñoqa Señor Diosmi chaytaqa nini. Ñawpamantañan chaykunataqa reqsichirqani”, nispa (Hech. 15:13-18).

2 Chaypiqa Amos qelqamantan Santiagoqa rimasharqan, chaypin willarqan Davidpa ‘ch’ukllanmanta’; ch’uklla nispaqa Davidpa mirayninmanta hamuq kamachikuqkunatan nisharqan. Chay kamachikuymi tukukapurqan Sedequías rey kasqanmanta wikch’usqa kapuqtin (Amós 9:11). Ichaqa chay ‘ch’ukllan’ yapamanta hatarichisqa kapunan karqan, chaytaqmi hunt’akurqan Jesús wiñay kamachikunanpaq churasqa kapuqtin (Ezeq. 21:27; Hech. 2:29-36). Chay hatun huñunakuypin Santiago willarqan chay Gobiernopi herencia chaskiqkunata huñukusqanwan chay profecía hunt’akusqanta. Kunanqa kay Hallp’api qhepaq akllasqa runakunan Diospa sutinpaq akllasqa runakuna kashanku. Paykunawan kuskan waranqanpi kaq ‘wak ovejakunapas’ Bibliapi cheqaq yachachikuykunata willashanku (Juan 10:16).

DIOSPA LLAQTAN PRUEBAPI TARIKURQAN

3, 4. ¿Iman Diospa llaqtanta yanaparqan Babilonia llaqtapi kashaqtinku iñiyninkupi mana chiriyapunankupaq?

3 Judiokuna Babilonia llaqtaman apasqa kasqankupin yachakurqan ‘Davidpa ch’ukllan’ thunikapusqanta. Chay llaqtapiqa pantasqa religionllan karqan, chay ukhupitaqmi 70 wata tiyarqanku. ¿Iman judiokunata yanaparqan iñiyninkupi mana chiriyapunankupaq? Diosmanta hatun herencia chaskisqankun, chaymi kunanpas Satanaspa kamachikusqan pachapi Diospa llaqtanta yanapawashanchis (1 Juan 5:19).

4 Chay hatun herencia chaskisqanchispin kashan Diospa Simin. Babiloniaman judiokunata apashaqtinkuqa manaraqmi hunt’asqachu kasharqan Diospa Simin, chaywanpas Moisesman qosqa Kamachikuy Simi qelqakunatan hap’irqanku, chaypitaqmi kasharqan Chunka Kamachikuykuna. Chaymantapas yacharqankun “Sión llaqta takikunata”, ñawpaqpi Diosta serviqkunaq kawsayninmantapas. Hinaspapas yuyarirqankuchá Salomonpa qelqasqan simikunata. Chaychá paykunaqa Sionta yuyarispa waqaykurqanku, Jehová Diostapas mana qonqarqankuchu (leey Salmo 137:1-6). Babiloniapi tukuy imaymana pantasqa yachachikuykuna ukhupiña tiyarqanku chaypas, herencia chaskisqankun paykunata yanaparqan Diosmanta mana karunchakunankupaq.

TRINIDAD YACHACHIKUYQA ÑAWPAQPIRAQMI KARQAN

5. ¿Imaynapin yachanchis Babiloniapi Egiptopipas hukllapi kinsa dios yupaychasqankuta?

5 Trinidad otaq hukllapi kinsa diosta yupaychayqa Babilonia llaqtamanta religionpin paqarirqan. Chay dioskunan karqan: Sin (Killa dios), Shamash (Inti dios), Istar (wawakunayoq kanapaq, guerrapi yanapakuq diosa). Ñawpa Egipto llaqtapipas kinsa diostan yupaychaqku: tayta diosta, mama diosta, churi diostawan. Mitología General nisqa qelqan chaymanta willan: “Chay kinsa dios yupaychasqankupiqa manan taytallatachu umallita hina qhawarirqanku. Chay llaqtapi warmi diosta patronankuta hina qhawariqku chayqa, tayta diosmi qhepapi churasqa kapurqan”, nispa. Yupaychasqanku dioskunan karqan: Osiris (tayta), Isis (mama), Horus (churi).

6. ¿Imatan nikun Trinidad nispa? ¿Imaynapin pakaykusqa karqanchis chay yachachikuymanta?

6 Kunanpas cristianon kayku niq religionkunan Trinidadpi iñinku. Chaypi umallikunan yachachinku Yaya, Churi, santo espirituwan huk Dioslla kasqanta. Diosta kinsaman t’aqaspan rikuchinku Jehová Dios pisi atiyniyoqpas kanman hinata. Diospa llaqtanmi ichaqa chay yachachikuymanta pakaykusqa kanku kay willakuyta kasukusqankurayku: “Uyariychis, Israel runakuna, Diosninchis Señor [Jehová] Diosqa ch’ullallan” (Deut. 6:4). Chaytan Jesuspas nirqan, chaymi cheqaq cristianokunapas chay nisqanpi iñinchis (Mar. 12:29).

7. ¿Imaraykun Trinidadpi iñiq mana bautizakuyta atinmanchu?

7 Jesusmi qatikuqninkunata kamachirqan: “Rispa llapa suyu runakunata yachachimuychis, yachachisqaykuna kanankupaq, hinaspa Yayaq, Churiq, Santo Espirituq sutinpi paykunata bautizamuychis”, nispa (Mat. 28:19). Trinidadmanta yachachikuyqa manan chay kamachikuywan tupanchu. Cheqaq cristiano kananpaq bautizakuyta munaqqa yachananmi Jehová Dioslla tukuy atiyniyoq kasqanta, Jesustaq paypa churin kasqanta, taytamanta atiy chaskisqantapas. Hinaspapas yachananmi santo espíritu Diospa kallpan kasqanta (Gén. 1:2). Trinidad yachachikuypi iñiqqa manan Diosman qokuyta atinmachu nitaq bautizakuytapas. Jehová Diosmi herencia qowasqanchiswan payta pisichaq yachachikuykunamanta pakaykuwarqanchis, chaymi anchata agradecekunchis.

SUPAYKUNAWAN HUKLLACHAQ RUWAYKUNA

8. ¿Imatan Babiloniamanta runakuna creeqku dioskunamanta supaykunamantapas?

8 Babilonia llaqtamanta religionpiqa imaymana dioskunatan yupaychaqku, yachachiqkun supaykunawan hukllachakuytapas. Huk libron nin: “Babiloniamanta runakunan creerqanku allin, mana allin dioskunapas supaykunapas kasqanpi”, “chay supaykuna runakunata onqochisqanpipas [...]. Chaymi imaymanata ruwaqku rezaqku ima, onqosqa runamanta supaykunata qarqonankupaq [...]. Llapa runakunan supaykunapi creeqku, magiata ruwaspa supaykunata qarqonapaq qelqankupas askhan karqan”, nispa (Historia Religionum. Manual de Historia de las religiones).

9. a) ¿Imaynapin askha judiokuna pantasqa yachachikuykunaman urmarqanku? b) ¿Imaynatan Jehová Dios pakaykuwanchis supaykunawan hukllachakuymanta?

9 Babiloniaman apasqa kasqanku qhepamanmi askha judiokuna pantasqa yachachikuykunaman urmarqanku. Grecia llaqtapi yachachikuykuna mast’arikuqtinmi askha judiokuna creerqanku wakin demoniokuna allin kasqanpi, chay hinapin demoniokunaq munasqanta ruwarqanku. Diosqa huchacharqanmi Babiloniapi supaykunawan hukllachakunapaq ruwaykunata, chayta yachasqanchistaqmi pakaykuwanchis. Chay cheqaq yachachikuymi hatun herencia chaskisqanchispi kashallantaq (Is. 47:1, 12-15). Chaymi Diosta kasukuspa supaykunawan hukllachakunapaq ruwaykunamanta karunchakunchis (leey Deuteronomio 18:10-12; Apocalipsis 21:8).

10. ¿Imatan yachanchis Hatun Babiloniapi yachachikuykunamanta?

10 Supaykunawan hukllachakunapaq ruwaykunatan kunanpas Hatun Babiloniapi kaqkuna ruwallankutaq; chay Hatun Babiloniaqa pachantinpi kaq pantasqa religionkunan (Apo. 18:21-24). Chay religionkunaqa ñawpa tiempopi Babiloniamanta religión hinan kanku. Chaypin yachachinku supaykunawan hukllachakuyta, idolokuna yupaychayta, huk huchakunatapas. Ichaqa pisi tiempollamantan chinkachisqa kanqa (leey Apocalipsis 18:1-5).

11. ¿Imanirqanmi qelqanchiskuna supaykunawan hukllachakunapaq ruwaykunamanta?

11 Huk kutinmi Jehová Dios nirqan: ‘Aman layqakunkichischu’, nispa (Lev. 19:26). Askha runakunan 1800 watakunapi supaykunawan hukllachakunapaq ruwaykunata qatikuqku. Chaymi 1885 wata mayo killapi Sionmanta Qhawaqpa Torren (inglés simipi) nisqa qelqa nirqan: “Wañusqakuna huk cheqaspi kawsashasqankumanta creenciaqa manan kunan tiempomantachu, chayqa ñawpa tiempo religionkunapin paqarirqan”, nispa. Wañuqkunawan rimaymantan nirqan: “Wañusqakunaq espiritunman tukuspan supaykunaqa astawan runakunata engañanku, llullakusqankutapas pakanku. Chay hinapin runakunata pantachishanku”, nispa. Qhepa watakunapi lloqsimuq ¿Imaninmi Biblia espiritukunawan hukllachakunapaq ruwaykunamanta?, (inglés simipi) nisqa folleton chay hinata willallarqantaq. Chayllaraq lloqsimuq qelqanchiskunapas chaykunamanta cuidakunanchispaqmi willawanchis.

¿ÑAK’ARISHANCHU MAYPIPAS WAÑUPUQKUNAQ ALMAN?

12. ¿Imanirqanmi Salomón wañupuqkunamanta?

12 ‘Cheqaq-kayta llapa reqsiqkunaqa’ yachankun wañupuqkuna imaynapi tarikusqanta (2 Juan 1). Chaymi Salomón hina yuyaykunchis, paymi nirqan: “Aswan allinmi kawsashaq alqo, wañusqa leonmantaqa. Kawsashaqkunaqa yachankun wañukapunankuta, wañukapuqkunan ichaqa mana imatapas yachankuchu [...]. Imapas ruwanaykipaq kaqtaqa k’uchilla ruway, maymanchus rishanki chay Wañuy-pachapiqa [sepulturapiqa] manan ima llank’anapas yuyanapas reqsinapas yachanapas kanchu”, nispa (Ecl. 9:4, 5, 10).

13. ¿Imaynapin judiokuna Grecia nacionpi costumbrekunata religionninkupi yachachikuykunatapas qatikurqanku?

13 Judiokunaqa yacharqankun wañupuqkuna imaynapi tarikusqankuta. Ichaqa Greciapi Alejandro Magnoq umalli soldadonkuna llaqtakunata rakinakusqanku qhepamanmi, costumbrenkuwan religionninkupi yachachikuykunawan Judá llaqtata Siria llaqtatawan hukllachayta munarqanku. Chaypin judiokuna mana wañuq almapi, wañupuqkunaq alman ñak’arisqanpipas creepurqanku. Wañupuqkunaq alman huk cheqaspi kasqanmanta yachachikuyqa Babilonia llaqtapiraqmi paqarirqan. Paykunan creeqku “wañupuqkunaq kasqan cheqaspi [...] atiyniyoq, sinchi millay dioskuna espiritukunapas kasqanta, chaypi imaymana millaykuna ruwasqankupipas” (The Religion of Babylonia and Assyria). Arí, Babilonia llaqtapiraqmi mana wañuq almamantaqa yachachirqanku.

14. ¿Imatan Job yacharqan wañupuqkunamanta kawsarimpuymantapas?

14 Chanin runa Jobpas, manaña Diospa Simin Qelqata hap’irqanchu chaypas yacharqanmi wañupuqkuna imaynapi tarikusqanta. Yacharqanmi Diosqa ancha munakuq kasqanta, wañupuqtinpas kawsarichimpunanta (Job 14:13-15). Abrahampas iñirqanmi wañupuqkunaq kawsarimpunanpi (leey Hebreos 11:17-19). Chay runakunaqa manan mana wañuq almapichu iñirqanku. Paykunataqa Diospa espiritunchá yanaparqan wañupuqkunamanta cheqaqllata yachanankupaq kawsarimpuyta suyakunankupaqpas. Kaypi yuyaykusun: ¿imaynapin alma mana wañuq kashaqtin kawsarichinata necesitanman? Chay yachachikuykunapas hatun herencia chaskisqanchispin kashan.

KACHARICHIYQA ANCHA CHANIYOQ YACHACHIKUYMI

15, 16. ¿Imaynapin huchamanta wañuymantapas kacharichisqa karqanchis?

15 Jehová Diostan anchata agradecekunchis wañuymanta huchamantawan imayna qespichiwasqanchista willawasqanchismanta (Rom. 5:12). Yachanchismi Jesusqa ‘mana servichikunanpaqchu hamusqanta, aswanpas servinanpaq, hinaspa askha runa kacharisqa kananrayku wañunanpaq’ (Mar. 10:45). ¡Anchatan kusikunchis ‘mana imaraykulla chaninchaq Jesucristo wañuspa kacharichiwasqanchista’ yachaspa! (Rom. 3:22-24.)

16 Apostolkunaq tiemponpi runakuna huchankumanta panpachasqa kanankupaqqa, huchankumantan pesapakunanku karqan Jesuspa sacrificionpitaq iñinanku karqan. Kunanpas chaytan runakuna ruwananku (Juan 3:16, 36). Trinidadpi otaq mana wañuq almapi creeqkunaqa manan Jesuspa sacrificakusqanta chaskiyta atinkumanchu. Ñoqanchistan ichaqa ‘Jesucristo kacharichiwarqanchis, huchanchiskunata pampachawaspanchis’ payta allinta reqsisqanchisrayku (Col. 1:13, 14).

JEHOVÁ DIOSTA SERVISHALLASUN

17, 18. ¿Imapin tarisunman Diospa llaqtanmanta willakuykunata? ¿Ima ruwananchispaqmi yanapawanchis chaykunata yachay?

17 Mayraqchá rimanapaq kanman huk cheqaq yachachikuykunamanta, iñiqmasinchiskunaq experienciankumanta, Diosninchis imaymana qowasqanchismantapas. Unayñan Anuario libropi leeshanchis Diospa llaqtan teqsimuyuntinpi llank’asqanmanta sumaq experienciakunata. Hinaspapas Historia de fe viva (1, 2) videopi, Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios libropipas Testigokunamanta willashan. Revistanchiskunapipas sapa kutillanmi lloqsimun iñiqmasinchiskunaq experiencian.

18 Jehová Diospa testigonkunamanta yachayqa allinninchispaqmi kanqa, imaynan Egipto llaqtamanta Diospa kacharichisqanpi yuyaymanasqanku israelitakunaq allinninpaq karqan hina (Éx. 12:26, 27). Moisesmi wañupunanpaqña kashaqtin Diospa tukuy ruwasqanmanta israelitakunata nirqan: “Ñawpa watakunata yuyariychis, ñawpa tiempokunata qhawariychis, taytaykichista tapukuychis willanasuykichispaq, kurak runakunata tapukuychis sut’inchanasuykichispaq”, nispa (Deut. 32:7). Diospa llaqtan kasqanchisraykun kusikuywan Jehová Diosta hatunchanchis, atiywan ruwasqankunatataq hukkunaman willanchis (Sal. 145:4). Diospa llaqtanmanta tukuy imaymanata yachasqanchismi yanapawanchis Diosta servishanallapaq.

19. ¿Ima ruwanapaqmi kallpachawanchis cheqaq yachayta yachasqanchis?

19 Kay pachapi runakuna laqhayaq ukhupiña purishanku chaypas, ñoqanchisqa kusisqan kashanchis cheqaq yachachikuykunata yachaspa (Prov. 4:18, 19). Chayrayku kallpachakusun tukuy sonqowan Diospa Siminta estudianapaq, cheqaq yachachikuykunata willamunapaqpas. Chayta ruwaspan salmista hina Jehová Diosta hatunchasun, paymi nirqan: “Ancha musphanakuna ruwasqaykitan willakusaq, qanllapuni chanin kasqaykitan rimarisaq. Diosníy, wayna kasqaymantapachan yachachiwarqanki, kunankamataqmi musphana ruwasqaykikunata willashani. Diosníy, machullaña soqo umallaña kashaqtiypas ama saqerpariwaychu, kunan wiñaymanpas, qhepa wiñaymanpas ancha atiyniykitaqa willasaqraqmi”, nispa (Sal. 71:16-18).

20. ¿Imakunatan Satanás iskayachirqan? ¿Imata ruwanaykipaqmi decidisqa kashanki?

20 Satanasmi iskayachirqan Dioslla kamachikunanpaq derechoyoq kasqanta, runakuna Diospaq hunt’aq kasqantapas. Chaymi lliw runakunaman willanchis Jehová Dioslla kamachikuq kasqanta, paylla yupaychanapaq kasqantapas (Apo. 4:11). Diospa santo espiritunpa yanapayninwanmi allin willakuykunata llamp’u sonqo runakunaman willanchis, k’irisqa sonqoyoqkunata llakipi tarikuqkunatapas kallpachanchis (Is. 61:1, 2). Satanasqa Diospa llaqtanta llapa runakunatawanmi pantachiyta munashan, ñoqanchismi ichaqa manapuni hatun herencia chaskisqanchista saqesunchu, kallpachakusunmi Diospaq hunt’aq kananchispaq, payllata wiñaypaq hatunchanapaqpas (leey Salmo 26:11; 86:12).