Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosan sutip jachʼañchapjjañäni

Jehová Diosan sutip jachʼañchapjjañäni

“Sutimarusti wiñayatakiw jachʼañchä.” (SAL. 86:12)

1, 2. Cristianöpjjtwa siri iglesianakat sipansa, ¿Jehová Diosan Qhanañchirinakapajj Diosan sutip yatisajj kunjamsa jikjjatasipjje?

CRISTIANÖPJJTWA siri iglesianakajj Diosan sutipat jitheqtawayapjjewa. Amuytʼañataki, mä Biblian qallta arunakapan akham siwa: “Mä sapa Diosataki kunayman suti apnaqañajja [...] Cristian Iglesianak taypin janipuniw walïkiti” sasa (Revised Standard Version). Ukat Qullan Arunaka Biblianjja, glosariopanjja “Tatitu” sas pʼeqeñchäwipjjan akham siwa: “Hebreo jaqenakajj [...] Yavé [jan ukajj Jehová] sasaw Diosarojj sapjjarakïna, ukampisa uka sutejj wali qollanäkaspasa ukhamat uñtʼatarakïnwa. Ukatwa Tatitu sasaki sapjjänjja”.

2 Ukampis Jehová Diosan Qhanañchirinakapajja, Diosan sutip apatasatsa ukat jachʼañchatasatsa wal kusistanjja (Salmo 86:12; Isaías 43:10 liytʼasiñapawa). Ukatsti Jehová * Diosan sutipajj kamsañs muni uk yatitasata ukat kunja wakiskirisa sutip qʼomachatäñapajj uk yatitasats wal kusisiraktanjja (Mat. 6:9). Ukampis ukjja janiw ukhamak uñjañasäkiti. Ukatwa aka kimsa wakiskiri jisktʼanakat amuytʼañäni: 1) ¿Diosan sutip uñtʼañajj kamsañs muni? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj arsutapar phoqhas sutip jachʼañchawayi? 3) ¿Kunjamsa Jehová Diosan sutipatakjam sarnaqsna?

¿DIOSAN SUTIP UÑTʼAÑAJJ KAMSAÑS MUNI?

3. ¿Diosan sutip uñtʼañajj kamsañs muni?

3 Diosan sutip uñtʼañajja, janiw Jehová suti istʼañakïkiti ni arsuñakïkisa. Jan ukasti, Diosajj kunjam uñtʼatasa, kunjam Diosasa, kuna amtanisa ukat Biblian siski ukarjamajj Diosajj kunsa luri uk uñtʼañawa, ukanakat mayajj kunjamsa servirinakapar uñji ukawa. Jehová Diosajj amtap phoqhasaw jukʼat jukʼat kunjam Diosäkitejj uk uñachtʼayawayi (Pro. 4:18). Jupajj nayrïr awk taykasaruw sutip uñtʼayatayna; cheqans Caín wawar ususkäna ukhaw Eva warmejj Diosan sutip aytäna (Gén. 4:1). Diosar taqe chuyma  yupaychiri Noé, Abraham, Isaac ukat Jacob chachanakajj Diosan sutip uñtʼapjjarakïnwa. Ukat jupanakar bendicïna, sum uñjäna ukat kuna amtanïkänti uk yatiyäna ukhaw jupanakajj kunjam Diosäkitejj uk uñtʼapjjäna. Qhepatsti sutipajj kamsañs muni uk jukʼampwa Moisesar Diosajj amuytʼayäna.

Diosan sutipajj kamsañs muni uk sumwa Moisesajj yatïna, ukat ukaw iyawsäwip chʼamañchtʼäna

4. ¿Kunatsa Moisesajj Diosar sutipjjat jisktʼpachäna, ukat janiw inamayak jisktʼkänti sasin kunatsa sissna?

4 Éxodo 3:10-15 liytʼasiñapawa. Kunapachatï Moisesajj 80 maranëjjäna ukhajja, Diosajj akham sänwa: “Nayasti faraonan ukaruw khithäma Israel markajja, Egiptot apsuniñamataki” sasa. Ukat Moisesajj wali respetompiw Diosarojj aka wakiskir jisktʼa jisktʼäna: “Jupanakajj nayaru jisktʼapjjetaspa: ¿Kunas sutipajja? sasa; ukkhasti nayajj, ¿kun säsa jupanakarojja?” sasa. Niyakejjay Diosan markapajj walja maranak nayrajj Diosan sutip uñtʼjjapjjchïnjja, ¿kunatsa Moisesajj ukham jisktʼpachäna? Kunjam Diosasa ukwa jupajj yatiñ munäna, ukhamat kunjamsa Diosajj markapar qhespiyaspa uk sum yatiñataki. Kuntï jisktʼkäna ukajj janiw inamayäkänti, kunattejj israelitanakajj walja maranak esclavöjjasajja inas jupanakajj akham sas pächasipjjchïna: nayra awkinakasan Diosapajj janjamakiw qhespiykistaspati sasa. Jupanakat yaqhepasti egipcionakan diosanakaparuw yupaychjjapjjäna (Eze. 20:7, 8).

5. Moisesan jisktʼapar jayskasajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj sutipjjat jukʼamp qhanañchäna?

5 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Moisesan jisktʼapar jaysäna? “Diosajj Moisesarojj sarakïnwa: ‘NAYÄTWA KHITÏKTEJJ UKAJJA’. Ukham sasaw israelitanakarojj säta: ‘NAYÄTWA siski ukawa khithanitu jumanakan ukarojja’” sasa. * Uka arunakampiw Diosajj kuntï amtki uk phoqhapunirïtap qhanañchäna. Ukat 15 jiskʼa tʼaqarjamajja, akham sasaw Jehová Diosajj saraki: “Akawa nayan wiñayatak amtasiña sutejjajja, uka sutejjawa taqenitakisa wiñayan wiñayapatakejja” sasa. Uka arunakajj Moisesarojj wal muspharaypachäna ukat Diosar atinisiñatakis chʼamañchtʼarakpachänwa.

JEHOVÁ DIOSAJJ ARSUTAPARJAMAW PHOQHÄNA

6, 7. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj arsutaparjampun phoqhäna?

6 Moisesar mä luräw phoqhañapatak siskäna uka qhepatjja, Jehová Diosajj arsutapar phoqhasaw Israel markar qhespiyäna. Tunka jan walinakampi tʼaqhesiyasaw Egipto markar jiskʼachäna, ukhamat diosanakapasa ukat faraón pachpas jan kunatakïpjjatap uñachtʼayäna (Éxo. 12:12). Ukatsti Wila lamar qotwa payar jaljtayäna, uka taypinjamaw israelitanakar irpkatäna ukat faraonarusa ejercitoparus uka  qotan jiwarayäna (Sal. 136:13-15). “Jachʼa ajjsarkañ wasara[njama]” irpkasajja, Jehová Diosajj manqʼa ukat uma churasaw israelitanakar jakayäna, jupanakajj inas paya jan ukajj kimsa millonat jukʼampïpjjchïna. Janiw ukakïkänti, uka tiemponjja, isinakapasa ukat wiskhunakapas janiw merqʼeskänti (Deu. 1:19; 29:5). Ukhamajj janipuniw Jehová Diosarojj arsutap phoqhañatak kunas jarkʼkaspati. Qhepatjja Isaías profetarojj akham sarakïnwa: “Naya sapakïtwa [Jehová Diosajja], nayat yaqhasti janiw qhespiykaspati” sasa (Isa. 43:11).

7 Moisés lanti pʼeqtʼir Josué chachajja, ukhamarakiw Jehová Diosan wali muspharkañ luräwinakapjja, Egipto markansa ukat wasaransa uñjäna. Ukatwa jiwañap jakʼäjjäna ukhajja, israelit jilat kullakanakapar taqe chuyma akham säna: “Muntwa jumanakan amtasiñanakama taqe chuymanakamampi, ukhamaraki taqe jakañanakamampiraki. Diosasti taqe suma arunakapwa jumanakampi phoqhe, kunjämtï jupajj arsüna ukhama. Janiw kuna arunakapas jan phoqhasisajj pasawaykiti” sasa (Jos. 23:14). Cheqas kuntï Jehová Diosajj arsuwayki ukarjamapuniw qhan phoqhawayi.

8. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jichhürunakan arsutaparjampun phoqhaski?

8 Jichhürunakanjja, ukhamarakiw Jehová Diosajj arsutaparjam phoqhaski. Qhepa urunakanjja, Reino toqet suma yatiyäwinakajj “oraqpachanwa yatiyatäni” sasaw Yoqap toqejj arsuwayäna (Mat. 24:14). Janitï Taqe Chʼamani Jehová Diosäkaspajja, ¿khitiraki aka oraqpachan yatiyasiñapatak arsuspasti ukat “jan suma yatichata” jaqenakampi yatiyaspasti? (Hech. 4:13.) Ukhamasti, kunapachatï yatiyir sarktan ukhajja, uka profecía phoqhasiñapatakiw yanaptʼasktanjja. Alajjpach Awkisaruw jachʼañchtanjja ukat akham sas mayisktan ukhajj cheqätapwa uñachtʼayaraktanjja: “Sutimajj jachʼañchatäpan. Munañamampisti apnaqapjjeta. Munañamasti luratäpan akapachanjja, kunjämatï alajjpachana luratäki ukhama” sasa (Mat. 6:9, 10).

DIOSAN SUTIPAJJ JACHʼAWA

Khitis Jehová Diosajj uk Faraonajj janiw yatiñ munkänti

9, 10. Israel markampi sum apaskäna ukhajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj uka markarojj sutipjjat qhanstayäna, ukat kunjamsa uka suti uñjapjjäna?

9 Israelitanakajj Egipto markat mistunjjapjjäna uka qhepatjja, Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk jukʼamp jupanakar qhanstayäna. Moisesajj katoqkäna uka ley toqe Jehová Diosajj israelitanakamp mä arustʼäwir mantapkäna, ukhaw Diosajj Israel markar “esposapat” uñtʼasjjäna, ukat ukarjamaw kuntï phoqhañapäkäna uks phoqharakïna. Uka markarurakiw sutip apañapatakejj ajllisïna (Isa. 54:5, 6). Kunapachatï jupanakajj taqe chuyma Diosar istʼapjjäna ukat kamachinakaparjam sarnaqapjjäna ukhajja, Jehová Diosajj jupanakar bendicïna, jarkʼaqäna ukat sumankañs churarakïnwa (Núm. 6:22-27). Ukhamatwa Jupan sutipajj taqe markanakan jachʼañchatäna  (Deuteronomio 4:5-8; Salmo 86:7-10 liytʼasiñapawa). Kunapachatï Israel markajj Diosan markapaskäna ukhajja, yaqha markat jutir walja jaqenakaw Diosar yupaychapjjapjjarakïna. Jupanakasti Moab markankir Rut warmjamarakiw amtapjjäna, jupasti Noemí taykchʼipar akham sänwa: “Juman markamajj markajjaniwa, Diosamasti, Diosajjarakïniwa” sasa (Rut 1:16).

10 Ukat 1.500 maranakanjja, Jehová Diosajj israelitanakamp sum apasipjjäna ukhaw kunjam Diosasa uk qhanstayäna. Jan istʼasir markäkchïnsa, Diosajj sapa kutiw ‘khuyaptʼayasiri’, ‘jan jankʼak colerasiri’ ukat wali paciencianïtap uñachtʼayäna (Éxo. 34:5-7). Ukampis kunapachatï judionakajj Yoqapar jan sum katoqapkäna ukat jiwayapkäna ukhaw pacienciapajj tukusïna (Mat. 23:37, 38). Israel markajj janiw Diosan sutip apjjapjjänti. Jupanakat waljaniw mä qoqar uñtatajj Diosar yupaychañan jiwsjjapjjäna (Luc. 23:31, MT). Uka qhepatjja, ¿kunjamsa Diosan sutip uñj-jjapjjäna?

11. ¿Kunatsa israelitanakajj Diosan sutip jan aytjjapjjäna?

11 Mä qhawqha tiempotjja, israelitanakajj Diosan sutipat jan walinakwa amuyjjapjjäna. Uka sutejj wali qollanäkaspasa ukat janis arsusiñapäkaspa ukhamwa amuyjjapjjäna (Éxo. 20:7). Ukat Diosan sutipjja jukʼat jukʼatwa jan aytjjapjjänti. Ukham jan respetompi uñjapjjatapatjja, Jehová Diosajj wal chuym ustʼayasïna (Sal. 78:40, 41). Jehová Diosajj sutip wali askit uñji. Ukatwa akham säna: “Janiw munkiti yaqhampïpjjañama” sasa. Israelitanakasti Diosan sutip jan walit uñjapjjäna, ukatwa sutip apañatakejj jan askëjjapjjänti (Éxo. 34:14). Ukajj Diosan sutip wali respetompi uñjañajj kunja wakiskirisa ukwa amtayistu.

MÄ MACHAQ MARKAW DIOSAN SUTIP API

12. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj sutip apañapataki mä marka uttʼayawayi?

12 Jehová Diosajj Jeremías toqew mä machaq markampi, mä arunjja, Diosan Israelapampi “mä suma machaqa arustʼäwi” lurañ munatap qhanstayäna. Ukatsti ukankirinakajj “taqenirakiwa jiskʼat jachʼakama nayarojj uñtʼapjjetani” sasaw arsurakïna (Jer. 31:31, 33, 34). Uka profeciajja, Pentecostés 33 maranwa phoqhasiñ qalltäna. Kunapachatï Diosajj mä machaq arustʼäwi uttʼayäna ukha. Ukat ‘Diosan Israelapansti’ judío ukat jan judío jaqenakaw utjäna, jupanakaw Diosan sutipa apañatakejj ajllitäpjjäna, jan ukajj kunjamtï Jehová Diosajj siskänjja: ‘Kawkïr markanakantejj sutijajj aytatäki uka markankir jaqenaka’ sasa (Gál. 6:16, MT; Hechos 15:14-17 liytʼasiñapawa; Mat. 21:43).

13. 1) Nayra cristianonakajj Diosan sutip aytapjjänwa sasajj ¿kunatsa sissna? 2) Yatiykasajja, ¿Diosan sutip aytañajj kunja wakiskiris jumatakejja?

13 Diosan sutipa apir markjamajja, jupanakaw Jehová Diosan sutip aytapjjäna, uksti Hebreo qollan qellqatanakarjamaw aytapjjäna. * Apóstol Pedrojj judío ukat jan judío jaqenakar Pentecostés 33 maran parlkäna ukhaw Diosan sutip walj kuti aytäna (Hech. 2:14, 20, 21, 25, 34). Nayrïr cristianonakajj Jehová Diosarojj jachʼañchapjjänwa ukat ukham yatiyapjjatapat Jupajj bendicïnwa. Jichhürunakanjja, kunapachatejj wali kusisit yatiyktan ukat istʼañ munkistu ukanakarus pachpa Bibliapat uñachtʼayktan ukhajja, bendicirakistuwa. Ukhamatwa cheqpach Diosarojj uñtʼaytanjja. Ukajja, jupanakatakisa ukat jiwasatakisa ¡wali kusiskañawa! Ukham yatiyatasatwa yaqhepajj Jehová Diosamp sum apasiñ qalltapjjaspa ukat wiñayatakiw sum apasisipkakispa.

14, 15. Kʼari yatichäwinak yatiyjjapjjäna ukhajja, ¿kawkïr sutimpitï amtatäñ munkäna uk jan chhaqtañapatakejj kunsa Jehová Diosajj luräna?

14 Apostolonakajj jiwjjapjjäna uka qhepatjja, yaqhepajj kʼari yatichäwinakakwa cristiano  taman yatichjjapjjäna (2 Tes. 2:3-7). Yaqhep kʼari yatichirinakajja, judionakjamarakiw Diosan sutip jan aytjjapjjänti. Ukampis ¿kuna sutimpitï Diosajj amtatäñ munkäna uka suti chhaqtayapjjañap ukhamakti uñjpachäni? ¡Janipuniwa! Uka sutejj kunjamsa arsusïna uk janiw sisksnati, ukampis Diosan sutipajj jichhürunakkamaw uñtʼata. Uka sutejj nayratpachaw kunayman arur jaqokipat Bibliana ukat Bibliat yatjjatʼat jaqenakan qellqatanakapans uñsti. Amuytʼañataki, 1757 maranjja, Charles Peters chachajj akham sasaw qellqäna: Jehová sutejja, “kunjam Diosäkitejj uk sumpunwa qhanstayi”, janiw yaqha sutiñchanakapjamäkiti sasa. Ukat Hopton Haynes chachajj 1797 maranjja, Diosar yupaychañataki toqet parlir mä libropan akham sasaw 7 jaljap qellqañ qalltäna: “Judionak taypinjja, JEHOVÁ sutiw DIOSAN sutipat uñtʼatänjja, jupanakakiw uka Diosar yupaychapjjäna ukat Cristosa apostolonakapasa ukhamarakwa lurapjjäna” sasa. Ukat Henry Grew (1781-1862) chachajja, janiw Diosan sutipak aytkänti jan ukasti, jan respetompi uñjatätapa ukat qʼomachatäñ wakisitapwa amuyäna. George Storrs (1796-1879) chachajj Charles T. Russell chachan yanapiripänwa, jupanakasti Diosan sutip aytapjjapunïnwa.

15 Khä 1931 marajj wali wakiskiripunïnwa, kunattejj Jehová Diosan markapajj Bibliat Yatjjatirinakjam uñtʼatäpjjänwa, ukampis uka maranwa Bibliarjamajj Jehová Diosan Qhanañchirinakapa sat suti katoqawayapjje (Isa. 43:10-12). Ukhamatwa cheqpach Diosan servirinakäpjjatapa ukat sutip jachʼañchañataki ‘mä markäpjjatapa’ oraqpachar yatiyapjjäna (Hech. 15:14). Ukanakajj Jehová Diosan aka arunakapwa amtayistu: ‘Taqe akapach oraqenwa sutejj jachʼañchapjjetani’ (Mal. 1:11).

JEHOVÁ DIOSAN SUTIPATAKJAM SARNAQAÑÄNI

16. ¿Kunatsa Jehová Diosan sutipatakjam sarnaqañajj wali aski?

16 Miqueas profetajj akham sänwa: “Yaqha markanakajj pachpa diosanakaparuw jaysapjjejja, ukampis jiwasanakajj [Jehová] Tatitu Diosasarupuniw jaysañäni [‘wiñayan wiñayapataki’, NM]” (Miq. 4:5). Bibliat Yatjjatirinakatakejja, Jehová Diosan sutip apañajj janiw wali askikïkänti, jan ukasti Jupampi askit uñjatapjjatapwa uñachtʼayapjjäna (Malaquías 3:16-18 liytʼasiñapawa). Ukhamasti, ¿jumajj uka suti apañ wali askiti uñjta? ¿Jehová Diosan sutipatakjam sarnaqañatakit chʼamachasiskta? ¿Ukajj kun sañs muni uk amuytati?

17. ¿Diosan sutipatakjam sarnaqañajj kun sañs muni?

17 Diosan sutipatakjam sarnaqañajj akanak sañ muni: 1) Diosan sutipwa yatiyañasa, kunattejj “taqe khititejj [Jehová] Tatitun sutipa artʼaski ukajj qhespiyatäniwa” (Rom. 10:13). 2) Jehová Diosajj kunjam chuymanïkiti ukham chuymanïtas uñachtʼayañasa, jukʼampejj munasiñwa uñachtʼayañasa (1 Juan 4:8). 3) Diosan kamachinakaparjamaw taqe chuyma sarnaqañasa, ukhamat Diosan qollan sutip jan qʼañuchañataki (1 Juan 5:3). ¿Jumajj wiñayan wiñayapatakiti Jehová Diosarupuni jaysasin sarnaqañ amtta?

18. Khitinakatï Jehová Diosan sutip jachʼañchapki ukanakajja, ¿kunatsa Diosar atinisis nayrar sartasipkakiñapa?

18 Khitinakatï Jehová Diosar jan uñtʼañ munapki jan ukajj Jupa contra saytʼapki ukanakajja, khitis Jupajj uk niyaw yatipjjani (Eze. 38:23). Jupanakasti faraonjamäpjjewa, jupasti akham sänwa: “¿Khitisa [Jehová] Tatitojja, arup istʼañajjatakejja[?]” sasa. Faraonasti jan walinakan uñjasisaw khitis Jehová Diosajj uk yatïna (Éxo. 5:1, 2; 9:16; 12:29). Ukampis jiwasajj Jehová Diosar uñtʼañ munatasatwa Jupar uñtʼawaytanjja. Ukat markapankañasa sutip apañasa jiwasatakejj wali kusiskañapuniwa. Ukhamasti, kuntï Salmo 9:10 qellqatan siski ukarjam wali atinisis nayrar sartaskakiñäni, ukan akham siwa: “[Jehová], sutim yatirinakajj jumaruw iyawsapjjtam, jumar thaqerinakarojj janipuniw apanukktati”.

^ tʼaqa 2 Qullan Arunak Biblianjja, “Jehová” suti lantejja “Tatitu” siwa. Aka yatichäwin “Tatitu” sas uñstkani ukhajja, “Jehová” sutimpiw yapjjattʼasini.

^ tʼaqa 5 Hebreo arunjja, Jehová sutejja “Kuntï Jupajj Munki ukjja Phoqhasiyapuniwa” sañ muni, jan ukajj kuntï arski uk phoqhapuniniwa.

^ tʼaqa 13 Nayra cristianonakajj Hebreo arut qollan qellqatanak apnaqapkäna ukanjja, aka letranakaw uñstäna: YHWH. Ukat Diosan sutipajj Septuaginta sat qellqatan uñstarakïnwa, ukasti Hebreo Arut Qollan Qellqatanakat Griego arur jaqokipat qellqatawa.