1. ¿Jamüsü nakuwaʼipa waneeirua wayuu sutuma yootuin naya sümaa naʼwayuuse?

«ANASÜ taaʼin sümaa taʼwayuuse suulialeʼeya wanee wayuu naata. Talatsü maʼin taaʼin sutuma jee sülatüle kasa mojusü, nnojotsü maʼin mojuin taaʼin», nümakalaka wanee wawala chakai Canadá. «Polooichi waneemüin juya taya sümaa nei tachonnii, nnojotsü ouktüirüin wanee kaʼi waaʼu sümaa nnojoluin yootojiraain waya. Watüjaa aaʼu piamaleʼeya sünain ayatüinya aijiraain waya», nümakalaka wanee wawala chakai Australia. «Sutuma yootojiraain waya, pejeshii waya nünain Jeʼwaa, nnojoishi ojutuuin waya sünain aainjaka kasa mojusü, paaʼinwashii waya otta aijiraashii maʼin waya», müsü wanee wawala chaka Costa Rica.

2. ¿Jamüshii eeka na kapüleekana amüin yootojiraain naya?

² ¿Anasü pukuwaʼipa sümaa puʼwayuuse sünain yootojirawaa? ¿Nnojottaapa müin shia? Eeshi süpüla mojujiraain wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse; nnojotsü wounjulajüin achiki tia süka kaainjaraliin naya, naatain nakuwaʼipa otta naatain nepijia (Roma 3:23). Otta eesü naatale nukuwaʼipa wanee sünain yootoo. Shiimainjaʼaya maʼin tü münakat süchiki tü kaʼwayuuseekat: «Süpüla ayatüinjachin wayuu sümaa nuʼwayuuse, tooloinjachi aaʼin, nnojolinjachi akulajaain aaʼin otta nüchecherüinjatü naaʼin».

3. ¿Kasa akaaliinjaka na wayuukana süpüla ayatüinjanain aijiraain naya?

³ Nnojotsü analaa müin süpaʼa mmaka nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana, aʼyataainjana naya süchiirua tia. Naainjüle tia, talateerü maʼin naaʼin piamaleʼeya (Ecl. 9:9). Jülüjataa paaʼin nukuwaʼipa Isaac sümaa Rebeca, nnojotsü ajaʼttüin saalii nüpüla, ayatshiʼiya naya aijiraain (Gén. 24:67). Müsia maaʼulu nakuwaʼipa na wawalayuukana sümaa naʼwayuuse. ¿Jamüsü makaʼa nakuwaʼipa? Süka natüjaain saaʼu tü naaʼinrajatkat süpüla naküjüin tü suluʼukat naaʼin. Jee naküjüin tia sümaa kekiin naya, alin napüla naʼwayuuse, kojutüin shia namüin otta nnojoluin  pülayaain naaʼin. Jülüjüle naaʼin wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse tia pienchisükat akuwaʼipaa, yootiraajeena naya waneepia sümaa anain nakuwaʼipa.

4, 5. ¿Kasa naaʼinraka na kaʼwayuuseshiikana kekiire naya? Püküja tü alatakat namüin na wawalayuukana.

⁴ «Kekiire wanee wayuu sünain wanee kasa aneerü sukuwaʼipa nutuma.» (Prov. 16:20, NM.) Neʼraleeinya na kaʼwayuuseshiikana shiimain pütchikat tia (paashajeʼera Proverbios 24:3). Süpüla kekiin wanee wayuu naashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat. Nukumajüin Maleiwa tü jietkat süpüla niʼipajanainjatüin shia chi toolokoi (Gén. 2:18, NM). Naata maʼin sukuwaʼipa wanee jierü nuulia wanee toolo. Otta weʼrüin tia sünain tü saashajaakalü achiki yootopa shia. Shiimain naatawalin nakuwaʼipa na jieyuukana, akatsaʼa yooteein naya süchiki tü suluʼukat naaʼin, süchiki wanee wayuu otta tü nakuwaʼipakat na wayuukana. Yootule chi toolokoi sümaa tü jietkat süchiki tü kasa alatakat sümüin, sütüjaajeerü aaʼu alin maʼin shia nüpüla. Aluʼusaʼa chi toolokoi shia nüchekaka yootuin nia süchiki aʼyatawaa, ashaittajawaa, kasachiki sümaa tü shipikat. Anasü maʼin namüin kojutüle nia atumawaa.

⁵ «Nnojotsü jülüjayaain naaʼin tanüiki chi taʼwayuusekai, shia naaʼinmaaka neʼe nunoukteʼerüin tü alatakat tamüin. Mojusü taaʼin sutuma tia, shia keeʼireeka neʼe taaʼin jülüjüinjatüin naaʼin tü tamakat», müsü wanee wawala chayaa Reino Unido. «Shikerotoiwaʼaya tamaa tü taʼwayuusekat, tachajaamaatüin sukuwaʼipa süpüla tanoukteʼerüin sukuwaʼipa tü alatakat sümüin. Tayaawataka saaʼu mapa, shiain neʼe keeʼireein saaʼin jülüjüin taaʼin tü alatakat sümüin», müshi wanee wawala kaʼwayuuseshi (Prov. 18:13; Sant. 1:19). Kekiire wanee wayuu, niyaawata aaʼu tü alatakat sümüin nuʼwayuuse. Otta kapülainsü naaʼin tü sümakat otta tü alatakat sümüin (1 Ped. 3:7). Otta tü jietkat, shiyaawatüinjatü aaʼu jamüin nüküjaka wanee kasa chi suʼwayuusekai. Niyaawatüle saaʼu chi toolokoi sümaa tü jietkat tü naaʼinrajatkat saashin tü Wiwüliakat, talateerü naaʼin. Aneerü sukuwaʼipa tü kasa naneekakat süpüla naainjüinjatüin.

6, 7. (1) ¿Jamüshii kekiijeenaka na kaʼwayuuseshiikana naainjüle tü sümakat Eclesiastés 3:7? (2) ¿Kasa saainjaka wanee jierü kekiire shia? ¿Kasa naaʼinrajatka chi toolokoi?

⁶ Kekiire na kaʼwayuuseshiikana, natüjaa aaʼu eein kaʼi süpüla yüütüinjanain naya otta kaʼi süpüla naashajaain (Ecl. 3:1, 7). «Tayaawatüitpa aaʼu eein wanee kaʼi nnojotka  süpüla waashajaain oʼu süchiki wanee kasa. Teʼrüle kupaain chi taimeesekai, tooʼulaain keraain nutuma tü naainjakat otta yootoo müsia taya mapa nümaa. Anasü maʼin wakuwaʼipa sünain yootoo sutuma waainjüin tia», müsü wanee wawala polooitka juya nümaa suʼwayuuse. Kekiire wanee jierü, kamaneesü sünüikipala. Sütüjaa aaʼu kamalain sümüin wayuu «tü pütchi aküjünakat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia» (paashajeʼera Proverbios 25:11, NM).

⁷ Jülüjüinjatü naaʼin chi toolokoi sünüiki tü nuʼwayuusekat otta pansaainjatü nutuma süküjia tü alatakat nümüin. «Kapüleesü tamüin taküjüin sümüin nei tachonnii tü alatakat tamüin», müshi wanee wawala laülaashi pienchitchi shikii akaratshimüin juya sümaa nuʼwayuuse. «Eesü süpüla nnojoluin taküjüin tü alatakat tamüin müleka tamüle: ‹Moteerü taaʼin yüütüle taya›. Teʼrüitpa maaʼulu nnojolin malain taya müleka taküjüle tü alatakat tamüin. Isale tachiki yootuin taya, tachuntüin nümüin Jeʼwaa süpüla tatüjüin süpüleerua tü taküjüinjatkat otta tü sukuwaʼipainjatkat tatuma. Süchikijee tia, tasanalüin otta yooto müshia taya», müshi wanee wawala pienchiitchi shikii pienchimüin juya sümaa nuʼwayuuse. Eeshi süpüla paashajaain sümaa puʼwayuuse, jaashajeʼerüinjatpa tü karaloukta aashajeʼennajatkat weinshi jee shiale soʼu jaashajeʼerüin tü Wiwüliakat. Anasü püneeküle joujainjachin paashajaain sümaa puʼwayuuse.

8. ¿Kasa maa akaaliinjaka na kaʼwayuuseshiikana süpüla anainjatüin nakuwaʼipa?

⁸ Kojutüinjatü namüin na kaʼwayuuseshiikana tü oʼuraajaakat otta yootowaliinjana naya. Kapüleesü namüin na wayuukana nooʼulaain suulia wanee kasa kiʼraka anain naya. Akatsaʼa yootojiraajeenain weinshi na kaʼwayuuseshiikana müleka aire napüla Jeʼwaa, nachuntüle chi naaʼinkai Maleiwa otta kojutüle namüin tü nümakat süchiki tü kasaalüükat. «Kojutsü wamüin tü nümakat Jeʼwaa süchiki tü kaʼwayuuseekat müsüjeseʼe nnojoluin suwataain suluʼumüin waaʼin wakatalaainjanain. Yootojiraashii waya süka anaka akuwaʼipa sülatüle wamüin wanee kasa», müsü wanee wawala alatirüika piama shikii aipiruamüin juya nümaa suʼwayuuse. Talatshi maʼin Jeʼwaa namaa na wayuu nnojoliikana ooʼulaajiraain otta anasü nakuwaʼipa nutuma (Sal. 127:1).

9, 10. ¿Kasa naaʼinrajatka na kaʼwayuuseshiikana süpüla aijiraain maʼin naya?

⁹ Choʼujaasü maʼin aijiraain chi toolokoi sümaa tü jietkat «süka paaʼinwajiraajeenain» naya (Col. 3:14). Kottiraale na kaʼwayuuseshiikana suʼunnaa tü alatakat namüin –anale jee mojule shia– aijiraajeena naya. Aleewashii maʼin naya otta kamalainsü maʼin namüin kottiraain naya. Süpüla alinjatüin nüpüla nuʼwayuuse wanee wayuu, nnojotsü choʼujaain maʼin nüsülajüinjatüin sümüin wanee kasa eekai kojutüin maʼin maʼaka sülatüin suluʼu peliikula. Eesü süpüla nujuupatüin shia, anain nünüiki sümüin, nükaaliinjüin shia, nukulemeraain sümüin jee nüsakirüin jamüin sukuwaʼipa. Wanee wawalayuu polooinnakana mekietsatmüin ouyase sünain paʼwayuuseewain naya, ayamaajiraashii otta aluwanaajiraashii mensajee weinshi. Müshi chi toolokoi süchiki tia: «Waainjüin tia süpüla watüjaain saaʼu anale jee mojule wakuwaʼipa».

¹⁰ Aire nüpüla chi toolokoi tü jietkat aleewajiraajeena maʼin naya (Filip. 2:4). Naaʼinrüle tia, aijiraajeena maʼin naya mayaainjeʼe eein tü kasa mojukalü akuwaʼipa natuma. Na kaʼwayuuseshiikana, nachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla aijiraain maʼin naya. Kaʼwayuusere pia, jülüja paaʼin tüü: «¿Teʼraajüin maʼin sukuwaʼipa taʼwayuuse? ¿Tayaawata aaʼu tü alatakat sümüin jamüin süküjaka tamüin wanee kasa? ¿Jülüjüsü taaʼin weinshi tü taʼwayuusekat? ¿Jülüjüsü taaʼin tü sukuwaʼipakat tamüraajaiwaʼaya shia?».

11. ¿Jamüshii kojutüjiraainjanaka na kaʼwayuuseshiikana? Püküja süchiki nukuwaʼipa Abrahán sümaa Sara.

¹¹ Jaʼitairü talatüin naaʼin wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse, eejeerü tü mojukalü akuwaʼipa nutuma. Jaʼitainna aijiraain maʼin naya, nnojoleena paaʼinwaain naya. Majatüʼüsü nukuwaʼipa Abrahán sümaa Sara (Gén. 21:9-11). Nnojoliipejeʼe mojujiraain naya sünainjee tia. Kojutüjiraashii naya otta nnojotsü airuʼuluin nanüiki naashajaajiraapa. Watüjaa aaʼu tia sünain tü nünüikipalakat Abrahán sümüin Sara (Gén. 12:11, 13). Jee müsia shiaka oonoosü nümaa Abrahán, maʼwaisü shia nümüin: «Nashi tachee» (1 Ped. 3:6). Jaʼyasü saaʼu nanüikipala na kaʼwayuuseshiikana müleka mojutüjiraale naya (Prov. 12:18). Nnojoliire kojutüjiraain na kaʼwayuuseshiikana, mojeerü nakuwaʼipa (paashajeʼera Santiago 3:7-10, 17, 18).

12. ¿Jamüshii naʼyataainjanaka süchiirua kojutüjiraain na eiwaʼaliikana kaʼwayuusein?

¹² Na eiwaʼaliikana kaʼwayuusein, aʼyataainjana maʼin süchiirua kojutüjiraain naya yootojiraapa naya otta anainjatü sukuwaʼipa natuma. Natüjaainjatü aaʼu joujain anain yootirawaa. «Talatsü naaʼin wanee wayuu nikerotoiwaʼaya sümaa nuʼwayuuse, akatsaʼa isain nüchiki nukuwaʼipa suʼunnaa tia. Nütüjaainjatü aaʼu chi toolokoi sukuwaʼipa nuʼwayuuse, tü alatakat sümüin otta tü choʼujaakat; jee müinjatia sukuwaʼipa tü jietkat nünainmüin chi toolokoi. Natüjaapa saaʼu tia, talatshii maʼin. Süpüla nainküin tia piamaleʼeya, nnojoliinjana macheʼein süchiirua tü namakat, nnojoluinjatü pülayaain naaʼin, nnojoliinjana aashichijaain, aijiraainjana otta nnojolinjachi motuin naaʼin Jeʼwaa», müshi wanee wayuu kaʼwayuuseshi. ¡Shiimainshaata tia!

13. ¿Jamüsü aneetka nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana müleka nnojorüle pülayaain naaʼin?

¹³ Eeshi süpüla yootuin wanee wayuu süka anaka akuwaʼipa sümaa nuʼwayuuse müleka nnojoliire pülajiraain naaʼin (1 Ped. 3:8). «Nnojorüle pülayaain naaʼin wanee wayuu, aashajaajeechi sümaa nuʼwayuuse süpüla motuin saaʼin naainjala», müshi wanee wawala polooitchika waneemüin ouyase sümaa nuʼwayuuse. «Shia analeeka ‹nnojotsü taaʼinjeein› nümüle wanee wayuu sümüin nuʼwayuuse suulia ‹aisü pia tapüla› nümüin sümüin. Süpüla nnojoluin pülayaain waaʼin, oʼuraajüinjana waya. Woʼuraajüle piamaleʼeya nümüin Jeʼwaa, sotusü waaʼin kaainjaraliin  waya otta nükaaliinjüin waya Maleiwa. Sutuma waainjüin tia, sükaaliinjüin taya süpüla jülüjüin taaʼin tü nümakat Jeʼwaa», müshi wanee wawala piamaitchika shikii juya sümaa nuʼwayuuse.

14. ¿Kaseerü alataka pülale naaʼin na kaʼwayuuseshiikana?

¹⁴ Pülale naaʼin wanee wayuu, nnojoishi süpüla anajiraain namaa na waneeinnua. Saʼalijirüin nia suulia yootoo, nnojoishi süpüla nüküjüin sümüin nuʼwayuuse nnojoluin naaʼinjeein wanee kasa. Sutuma pülayaain naaʼin wanee wayuu, kanüikiyaashi nia. Nnojotsü sotuin naaʼin kaainjalain nia, shia naaʼinmaaka tü kasa mojukalü akuwaʼipa sutuma nuʼwayuuse. Süküjünüle nümüin tü kasa mojukalü akuwaʼipa nutuma, aashichijaashi sooʼomüin nuʼwayuuse jee eeshi yüütüle nia suulia (Ecl. 7:9). Mojeerü maʼin nukuwaʼipa wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse pülale naaʼin. Soto waaʼin pütchikat tüü: «Chi wayuu eekai pülain naaʼin [...], nnojoleechi akaaliijünüin nütüma [Maleiwa]. Nia akaaliijünaka nütüma chi eekai jüüjüüin» (Sant. 4:6).

15. Püküja jamüin sükaaliinjeenaka na kaʼwayuuseshiikana tü sümakat Éfeso 4:26, 27.

¹⁵ Emeejiraashi nukuwaʼipa wanee wayuu, jülüjüle naaʼin nnojoleerüin pülain naaʼin. Weʼrüle pülain waaʼin, wanoukteʼeramaatüinjatü wakuwaʼipa. Müshi Pablo: «Juuʼulaa suulia jashiee süpülapünaa atunkaa suulia kaainjalajüin jia suluʼujee nütüma Satanás» (Éf. 4:26, 27). Eeshii müliale waya süka macheʼein waya suulia tia pütchikat. «Eeshii macheʼere waya suulia tü sümakat Éfeso 4:26, 27, nnojotsü atunkayaain taya taainjüle tia», müsü wanee wawala. Anasü yootuukale süchiki wanee kasa süpüla sunoukteʼennüin. Nnojotsü mochoin woʼu suulia wachajaainjatüin joujain anain aashajawaa. Wachunta nümüin Maleiwa süpüla pansaain wakuwaʼipa maʼaka saaʼin nnojoluin pülain waaʼin. Waainjüle tia, jülüjeerü waaʼin wanoukteʼerüin tü alatakat wamüin suulia wachajaain jaralüin kasirüin shia. Weʼrayaale sümüin tia, nnojoleerü kasain wanoukteʼerüin (paashajeʼera Colosas 3:12, 13).

16. ¿Jamüshi nnojoleechika nuʼwaataain wanee wayuu suluʼu tü nütüjakat apüleerua nnojorüle pülain naaʼin?

¹⁶ Nnojorüle pülain naaʼin wanee wayuu otta niyaawatüle saaʼu tü isakat nüchiki, kojuteerü nümüin sukuwaʼipa nuʼwayuuse. Yalayarüle saaʼin wanee jierü sünain waneeirua kasa nuulia chi toolokoi, nnojoleerü mojuin naaʼin chi suʼwayuusekai. Naainjüin tia wanee wayuu nnojoikai pülain aaʼin jee ayaawatakai saaʼu tü isakat nüchiki. Niiʼiyateerü sümüin tü nuʼwayuusekat alin shia nüpüla sümaa kojutüin shia nümüin (Prov. 31:10, 28; Éf. 5:28, 29). Nnojorüle pülain saaʼin tü jietkat otta sütüjaale saaʼu tü isakat süchiki, nnojoleerü müliain naaʼin chi suʼwayuusekai sutuma. Süka saʼaniraaitpain nakuwaʼipa, jülüjüinjatü naaʼin kasain alin namüin (Mat. 19:4, 5).

17. ¿Kasa naaʼinrajatka na kaʼwayuuseshiikana süpüla talatüin naaʼin otta kojutüin Maleiwa natuma?

¹⁷ Keeʼireesüjaʼa eera paaʼin sümaa puʼwayuuse, kojutüin putuma Jeʼwaa, talatüin paaʼin otta ayatüinya pia sümaa puʼwayuuse. Shiajaʼa püchekaka müin pukuwaʼipa maʼaka naaʼin Abrahán sümaa Sara otta Isaac sümaa Rebeca. Süpüla müin jukuwaʼipa, kojutüinjatü jümüin tü kaʼwayuuseekat maʼaka kojutüin shia nümüin Jeʼwaa. Jikirajaa sünain tü Wiwüliakat süpüla kekiin jia. Kojutüjiraa jümüin tü jütüjakalü apüleerua süpüla aijiraain maʼin jia (Cant. de Cant. 8:6). Nnojo pülayaain jaaʼin jee kojutüjiraa jia. Jaainjüle süpüshuaʼa tia, talateerü jaaʼin otta talateerü naaʼin Jeʼwaa jümaa (Prov. 27:11). Eesüjaʼa süpüla müin jünüiki maʼaka saaʼin nünüiki wanee wawala alatirüichikai piama shikii akaratshimüin juya sümaa nuʼwayuuse: «Nnojotsü tatüjaain aaʼu jameerüin takuwaʼipa wattaluʼule toulia taʼwayuuse. Aijiraashii maʼin waya. Alatsü tia süka alin wapüla Jeʼwaa otta yootojiraain waya weinshi süka anaka akuwaʼipa».”