1, 2. Miten vanhemmat ja lapset yleensä suhtautuvat toisiinsa, mutta mikä on heille joskus vaikeaa?

”MITÄ sanoisit vanhemmillesi, jos saisit tietää, että he kuolevat huomenna?” Tämä kysymys esitettiin sadoille yhdysvaltalaislapsille. Lapsista 95 prosenttia ei puhuisi heitä mahdollisesti vaivaavista ongelmista tai erimielisyyksistä vaan sanoisi vanhemmilleen: ”Pyydän anteeksi” ja ”rakastan teitä hyvin paljon”. (Shaunti Feldhahn ja Lisa Rice, For Parents Only.)

² Tavallisesti lapset rakastavat vanhempiaan ja vanhemmat lapsiaan. Tämä pitää erityisesti paikkansa kristityistä perheistä. Vaikka vanhemmat ja lapset haluavat kovasti olla läheisiä toisilleen, viestintä on silti joskus vaikeaa. Miksi joitakin puheenaiheita vältetään viimeiseen asti silloinkin, kun perheessä muutoin keskustellaan suoraan ja avoimesti? Mitkä ovat hyvän viestinnän esteitä, ja miten ne voidaan voittaa?

3. a) Miksi viestintä on monille perheille vaikeaa? b) Minkä ansiosta yhteisen ajan löytäminen ei ollut ongelmallista muinaisen Israelin perheille?

³ Monien perheiden on vaikea löytää riittävästi aikaa sisällökkäille keskusteluille. Tilanne oli toisenlainen muinaisessa Israelissa. Mooses sanoi tuohon kansaan kuuluville isille: ”Sinun on teroitettava niitä [Jumalan sanoja] pojillesi ja puhuttava niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi ja maata mennessäsi ja ylös noustessasi.” (5. Moos. 6:6, 7.) Lapset viettivät päivän joko äidin kanssa kotona tai isän mukana pellolla tai hänen työpaikallaan. Perheillä oli paljon aikaa yhdessäoloon ja keskusteluun. Tämän ansiosta  vanhemmat pääsivät perille lastensa tarpeista, toiveista ja luonteenpiirteistä. Myös lapsilla oli aikaa ja tilaisuuksia oppia tuntemaan vanhempansa hyvin.

4. Miksi viestintä on nykyään haastavaa monissa perheissä?

⁴ Elämä on nykyään kovin erilaista. Joissakin maissa lapset aloittavat esikoulun hyvin varhain, jopa kaksivuotiaana. Monet isät ja äidit työskentelevät kaukana kotoa. Vanhempien ja lasten lyhyinä yhdessäoloaikoina keskustelu jää usein häviölle kilpailussa tietokoneen, television ja muun sähköisen median kanssa. Monesti lapset ja vanhemmat elävät omaa elämäänsä – käytännöllisesti katsoen vieraina toisilleen. Syvällisiä keskusteluja ei käydä juuri lainkaan.

5, 6. Miten jotkut vanhemmat ostavat aikaa voidakseen olla enemmän lastensa seurassa?

⁵ Pystyisitkö ostamaan aikaa muilta asioilta voidaksesi olla enemmän yhdessä perheesi kanssa? (Lue Efesolaiskirjeen 5:15, 16.) Jotkin perheet ovat päättäneet rajoittaa television katselua tai tietokoneen käyttöä. Toiset pyrkivät syömään päivittäin ainakin yhden aterian yhdessä. Perheen yhteinen palvonta antaa hienon tilaisuuden vanhemmille ja lapsille päästä lähemmäksi toisiaan ja keskustella hengellisistä asioista kaikessa rauhassa. Ajan käyttäminen viikoittain tähän tarkoitukseen on hyvä lähtökohta, mutta se ei yksin riitä avaamaan ovea syvällisille keskusteluille. Tähän tarvitaan säännöllistä ja usein toistuvaa viestintää. Ennen kuin nuori lähtee aamulla kouluun, on hyvä sanoa jotain rohkaisevaa, käsitellä päivän teksti tai pitää yhteinen rukous. Tällä voi olla suuri vaikutus lapsenne päivään.

⁶ Jotkut vanhemmat ovat tehneet muutoksia elämäntyyliinsä voidakseen viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Eräs kahden lapsen äiti jätti kokopäivätyönsä tästä syystä. Hän kertoo: ”Aamuisin meillä kaikilla oli tapana rynnätä ulos ovesta kouluun tai töihin. Kun palasin illalla, kotiapulainen oli jo peitellyt  lapset nukkumaan. Jätettyäni työni meidän on tultava toimeen pienemmillä tuloilla, mutta minusta tuntuu, että olen nyt selvillä lasteni ajatuksista ja ongelmista. Kuuntelen, mitä he sanovat rukouksissaan, ja pystyn ohjaamaan, kannustamaan ja opettamaan heitä.”

7. Mikä on sekä lasten että vanhempien yleinen valituksenaihe?

⁷ Hyvälle viestinnälle on eräs toinenkin este, jonka kirjan For Parents Only kirjoittajat havaitsivat haastateltuaan monia nuoria. He sanovat: ”Lasten yleisin valituksenaihe oli, että vanhemmat eivät kuuntele heitä.” Ongelma on tuskin yksipuolinen. Myös vanhemmat moittivat usein lapsiaan samasta asiasta. Pitääkseen keskusteluyhteyden avoinna perheenjäsenten täytyy kuunnella – todella kuunnella – toisiaan. (Lue Jaakobin kirjeen 1:19.)

8. Miten vanhemmat voivat aidosti kuunnella lapsiaan?

⁸ Vanhemmat, kuunteletteko todella lapsianne? Tämä saattaa olla vaikeaa, kun olette väsyneitä tai puheenaihe tuntuu vähäpätöiseltä. Se, mitä te pidätte vähäpätöisenä, saattaa kuitenkin olla hyvin tärkeää lapsellenne. Jos vanhemmat ovat ”nopeita kuulemaan”, he huomaavat paitsi sen, mitä lapsi sanoo, myös sen, miten hän asian sanoo. Äänensävyn tai elekielen perusteella voitte päätellä, mitä nuori todella ajattelee. On myös tärkeää esittää kysymyksiä. Raamatussa sanotaan: ”Ihmisen ajatukset ovat kuin syvässä kaivossa oleva vesi, mutta ymmärtäväinen voi ammentaa ne esiin.” (Sananl. 20:5, Today’s English Version.) Saadaksenne lapsenne keskustelemaan arkaluontoisistakin asioista tarvitsette erityisesti ymmärtäväisyyttä ja tarkkanäköisyyttä.

9. Miksi lasten tulee kuunnella vanhempiaan?

⁹ Lapset, totteletteko vanhempianne? Jumalan sana kehottaa: ”Kuuntele, poikani, isäsi kuria äläkä hylkää äitisi lakia.” (Sananl. 1:8.) Muista, että vanhempasi rakastavat sinua ja ajattelevat parastasi, joten on viisasta kuunnella ja totella heitä (Ef. 6:1). Totteleminen on helpompaa, kun viestintä toimii ja tiedät, että sinua rakastetaan. Kerro vanhemmillesi, mitä ajattelet asioista. Näin he ymmärtävät sinua paremmin. Tietysti sinunkin pitäisi yrittää ymmärtää heitä.

10. Mitä opimme Rehabeamia koskevasta Raamatun kertomuksesta?

¹⁰ Toisaalta sinun on syytä olla varovainen, kun saat neuvoja ikätovereiltasi. He kertovat sinulle ehkä sen, mitä haluatkin kuulla, mutta noista neuvoista ei välttämättä ole mitään hyötyä. Todellisuudessa ne saattavat koitua sinulle vahingoksi. Koska nuorilla ei ole yhtä paljon viisautta ja kokemusta kuin vanhemmilla ihmisillä, useimmat heistä eivät ajattele kaukonäköisesti eivätkä aina kykene näkemään tekojensa seurauksia. Muistamme, mitä tapahtui kuningas Salomon pojalle Rehabeamille. Tultuaan kuninkaaksi hänen olisi ollut viisasta kuunnella Israelin vanhinten neuvoa. Hän kuitenkin noudatti niiden nuorempien miesten typeriä ohjeita, joiden parissa hän oli varttunut. Näin suurin osa hänen valtakuntansa alamaisista lakkasi kannattamasta häntä. (1. Kun. 12:1–17.) Sen sijaan että jäljittelisit Rehabeamin epäviisasta toimintatapaa, yritä tosissasi pitää viestintäyhteydet vanhempiisi avoimina. Kerro heille ajatuksistasi. Hyödy heidän neuvoistaan ja opi heidän viisaudestaan. (Sananl. 13:20.)

11. Mitä voi olla seurauksena, jos vanhemmat eivät ole helposti lähestyttäviä?

¹¹ Vanhemmat, jos ette halua lastenne  etsivän neuvoja ikätovereiltaan, pyrkikää olemaan helposti lähestyttäviä. Eräs teini-ikäinen sisar kirjoitti: ”Kun vain mainitsenkin jonkun pojan nimen, vanhempani tulevat heti levottomiksi. Tämä saa minut kiusaantumaan, enkä halua jatkaa keskustelua.” Eräs toinen nuori sisar kertoi: ”Monet teini-ikäiset haluavat neuvoja vanhemmiltaan, mutta mikäli heihin ei suhtauduta vakavasti, he kääntyvät niiden puoleen, jotka ottavat heidät todesta – vaikka nämä olisivat kokemattomiakin.” Jos olette halukkaita kuuntelemaan lapsianne myötätuntoisesti, olipa asia mikä hyvänsä, todennäköisesti heistä tulee avoimempia teitä kohtaan ja he ottavat ohjauksenne mielellään vastaan.

12. Miten vanhempien reaktiot voivat vaikeuttaa viestintää perheessä?

¹² Viestintäongelmia syntyy myös silloin, kun vanhemmat reagoivat liian tunteellisesti ja kielteisesti siihen, mitä heidän lapsensa kertovat. On ymmärrettävää, että kristityt vanhemmat haluavat suojella lapsiaan. Nämä ”viimeiset päivät” ovat täynnä sekä hengellisiä että muita vaaroja (2. Tim. 3:1–5). Vanhempien suojelunhalu voi kuitenkin lapsista tuntua liioitellulta.

13. Miksi vanhempien tulisi varoa ilmaisemasta mielipidettään hätäisesti?

¹³ Vanhempien ei ole viisasta ilmaista mielipidettään hätäisesti. Ei tietenkään ole aina helppo olla hiljaa, kun lapsenne kertoo jotain huolestuttavaa. On kuitenkin tärkeää kuunnella tarkkaavaisesti ennen vastaamista. Viisas kuningas Salomo kirjoitti: ”Kun joku vastaa ennen kuin kuulee asian, on se tyhmyyttä hänen taholtaan ja nöyryytys.” (Sananl. 18:13.) Jos pysyt rauhallisena, lapsesi jatkaa puhumista ja kuulet lisää. Sinun täytyy saada asiasta kokonaiskuva ennen kuin voit auttaa. Lapsen ”hillitön puhe” saattaa johtua siitä, että hänen sydämensä on kuohuksissa (Job 6:1–3). Käyttäkää rakastavina vanhempina korvianne ymmärryksen hankkimiseen ja kieltänne parantamiseen.

14. Miksi lasten tulee olla hitaita puhumaan?

¹⁴ Lapset, teidänkin tulee olla ”hitaita puhumaan”. Ette saa heti tyrmätä vanhempienne ajatuksia, sillä Jumala on antanut heille vastuun valmentaa teitä (Sananl. 22:6). He ovat saattaneet kohdata samankaltaisia tilanteita kuin te nyt käytte läpi. Sitä paitsi he katuvat nuoruudessa tekemiään virheitä ja haluavat vilpittömästi suojella teitä samoilta virheiltä. Pitäkää siksi vanhempianne liittolaisina ja neuvonantajina älkääkä vihollisina tai vastustajina. (Lue Sananlaskujen 1:5.) ”Kunnioittakaa isäänne ja äitiänne” ja osoittakaa, että rakastatte heitä samoin kuin he rakastavat teitä. Tämä tekee heille helpommaksi kasvattaa teitä ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”. (Ef. 6:2, 4.)

15. Mikä auttaa meitä kohtelemaan läheisiämme kärsivällisesti ja tyynesti?

¹⁵ Emme aina ole kärsivällisiä läheisiämme kohtaan. Kun apostoli Paavali kirjoitti ”Kolossassa oleville pyhille ja uskollisille veljille Kristuksen yhteydessä”, hän sanoi: ”Te miehet, rakastakaa jatkuvasti vaimoanne älkääkä olko hänelle katkeran vihaisia. Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” (Kol. 1:1, 2; 3:19, 21.) Efesolaisia Paavali kehotti: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja vihastus ja huutaminen ja herjaava puhe olkoon kaukana teistä.” (Ef. 4:31.) Kun kehitämme pitkämielisyyttä, lempeyttä ja itsehillintää,  jotka kuuluvat Jumalan hengen hedelmään, voimme säilyttää tyyneyden myös paineen alaisena (Gal. 5:22, 23).

16. Miten Jeesus oikaisi opetuslapsiaan, ja miksi se oli hyvin merkittävää?

¹⁶ Vanhemmat, pohtikaa Jeesuksen esimerkkiä. Kuvitelkaa, millaisen paineen alla hän oli nauttiessaan viimeistä illallista apostoliensa kanssa. Jeesus tiesi kuolevansa hitaasti ja tuskallisesti muutaman tunnin kuluttua. Hänen uskollisuudestaan riippui Isän nimen pyhittäminen ja ihmisperheen pelastuminen. Silti tuolla samalla illallisella syntyi apostolien keskuudessa ”kiihkeä kiista siitä, kuka heistä näytti olevan suurin”. Jeesus ei huutanut heille eikä ollut katkera heitä kohtaan. Sen sijaan hän vetosi heihin rauhallisesti. Jeesus muistutti, että apostolit olivat pysyneet hänen kanssaan koettelevina aikoina. Vaikka Saatana vaati saada seuloa heitä kuin vehnää, Jeesus ilmaisi luottavansa siihen, että he osoittautuisivat uskollisiksi. Hän jopa solmi liiton heidän kanssaan. (Luuk. 22:24–32.)

17. Mikä auttaa lapsia pysymään tyyninä?

¹⁷ Myös lasten on tarpeen pysyä tyyninä. Erityisesti teini-iässä heistä saattaa tuntua, että vanhempien antama opastus ilmaisee luottamuksen puutetta. Vaikka joskus tuntuisikin siltä, muistakaa, että vanhempienne huoli kertoo rakkaudesta teitä kohtaan. Kuuntelemalla heitä rauhallisesti ja olemalla yhteistoiminnallisia ansaitsette heidän kunnioituksensa ja luotte vastuuntuntoisen ihmisen maineen. Näin voitte saada joillakin elämän alueilla enemmän vapauksia. On viisasta harjoittaa itsehillintää. Sananlasku sanoo: ”Koko henkensä typerä purkaa, mutta viisas säilyttää sen tyynenä loppuun asti.” (Sananl. 29:11.)

18. Miten rakkaus edistää hyvää viestintää?

¹⁸ Rakkaat vanhemmat ja lapset, älkää lannistuko, jos viestintä perheessänne ei ole niin avointa kuin toivoisitte. Tehkää sen hyväksi jatkuvasti työtä ja vaeltakaa edelleen totuudessa (3. Joh. 4). Uudessa maailmassa täydelliset ihmiset pystyvät olemaan toistensa kanssa täydellisessä vuorovaikutuksessa ilman väärinymmärryksiä tai riitoja. Nykyään me kaikki teemme sellaista, mitä myöhemmin kadumme. Älkää siis epäröikö pyytää ja antaa anteeksi. ”Olkaa sopusointuisesti yhteen liittyneitä rakkaudessa.” (Kol. 2:2.) Rakkaudessa on voimaa. ”Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen. Rakkaus – – ei ärsyynny. Se ei pidä kirjaa pahasta. – – Kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kestää.” (1. Kor. 13:4–7.) Kun kasvatatte edelleen rakkautta, viestintä kukoistaa ja tuo iloa perheellenne sekä ylistystä Jehovalle.