Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosajj taqe kun chuririwa ukat amuytʼiriwa

Jehová Diosajj taqe kun chuririwa ukat amuytʼiriwa

“[Jehová] Tatitojj taqenir munasiriwa, taqpach luratanakaparojj munasiñampiw uñji.” (SAL. 145:9)

1, 2. ¿Jehová Diosan amigonakapajj kunsa wiñay lurasipkakini?

“NIYA 35 maranakaw jaqechatäjjapjjta. Chachajampejj wali sumwa uñtʼasipjjta. Ukhamäkchisa, awisajj kunjam jaqëpktï uk jukʼampi uñtʼasisipkaktwa” sasaw Monika kullakajj säna. Walja chacha warminakasa ukat amigonak puras ukhamarakwa jikjjatasipjje.

2 Niyas taqeniw khitinakarutï wal munasktan ukanakar sum uñtʼañ muntanjja. Ukampis taqe amigonakat sipansa, Jehová Diosar uñtʼañaw jukʼampi wakiskirejja. Cheqas kunjamäkitï Jupajj uk janiw taqpach yatkañäniti (Rom. 11:33). Jehová Diosajj kunjam Diosäkiti uk wiñayaw yateqaskakiñäni ukat jukʼamp askitsa uñjarakiñäni (Ecl. 3:11).

3. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

3 Nayrïr yatichäwejja, Jehová Diosajj jakʼachaskañätapa ukat jan yaqhachasirïtap wali askirjam uñjañatakiw yanaptʼawayistu. Jichhajja pä toqempitwa yatjjataskañäni: Jehová Diosajj taqe kun churasiriwa ukat amuytʼiriwa. Ukhamatwa Jehová Diosajj ‘taqenir munasirïtapa, taqpach luratanakapar munasiñampi uñjirïtap’ sum amuyañäni (Sal. 145:9).

JEHOVÁ DIOSAJJ TAQE KUN CHURIRIWA

4. ¿Taqe kun churiri jaqejj kunjamasa?

4 ¿Taqe kun churiri siski ukajj kamsañs muni? Jesusajj akham sänwa: “Katoqerit sipansa jukʼamp kusisiñaniw khititï churki ukajja” sasa (Hech. 20:35). Uka arunakarjamajja, kunjamas churir mä jaqejj ukwa sum amuysna. Churiri jaqejja, tiempsa, chʼamsa ukat kuna yänakapsa taqe chuymaw yaqhanakar yanaptʼañatak apstʼasi. Ukham jaqet uñtʼatäñatakejja, janiw qawqsa churktan ukarjamäkiti, jan ukasti kunjam chuymampis churtan  ukarjamawa (2 Corintios 9:7 liytʼasiñapawa). Ukampis taqenit sipansa Alajjpachankir ‘kusisit Diosaw’ taqe kun churirejja (1 Tim. 1:11, NM).

5. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj taqe kun churirïtap uñachtʼayi?

5 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj taqe kun churirïtap uñachtʼayi? Jupajj taqe jaqenakaruw kunatï wakiski ukanak churi, Jupar jan yupaychapki ukanakarus churarakiwa. Cheqas Jehová Diosajj “taqenir munasiriwa”. “Jupasti taqenitakiw intsa jalsuyani, ukhamarak aski jaqenakatakisa, jan aski jaqenakatakisa jallsa puriyaniraki.” (Mat. 5:45.) Ukatwa apóstol Pablojj Diosar jan yupaychir jaqenakarojj akham sispachäna: “Jupajjay jallsa, suma cosechanaksa churchistojja, ukhamarak walja manqʼañanaksa jiwasanakan kusisiñasataki” sasa (Hech. 14:17). Cheqansa, Jehová Diosaw jaqenakarojj taqe kun churejja (Luc. 6:35).

6, 7. 1) ¿Khitinakarus Jehová Diosajj kusisit yanaptʼi? 2) Kunjamsa Jehová Diosajj yupaychirinakapar yanaptʼi uk qhanañchtʼam.

6 Jehová Diosajj yupaychirinakaparojj kunatï wakiski ukanakjja kusisitaw churi. Ukatwa David reyejj akham säna: “Nayajj waynäyätwa, jichhasti niyaw chʼama qaritäjjta: janipuniw aski jaqer apanukut uñjkti, janirakiw wawanakapar mayjasirs uñjkti” sasa (Sal. 37:25). Jehová Diosan walja yupaychirinakapaw uka arunakajj cheqapunïskatap uñjawayapjje.

7 Amuytʼañataki, Nancy sat precursora kullakajja, qollqet pistʼataw uñjasïna. Jupajj akham siwa: “Qhepärmanthejja, 66 dolaranakwa alquilerat pagañayäta, ukampis janiw kawkitsa ukha qollqe apsurjamäkayätti. Ukatjja Jehová Diosaruw uka llakijat yatiyta ukat irnaqeriw sarta. Nayajj manqʼa pastʼayasaw restauranten irnaqayäta, uka arumajja janiw walja qollqe wajjtʼatäñ suykayätti, kunattejj uka urojj chʼusakïriwa. Ukampis uka arumajj waljanipuniw jutapjjäna, uk uñjasajj wal muspharta. Trabajo tukuyasajja, wajjtʼapkitu uka qollq jaktʼasta ukhajja, 66 dolaranakänwa”. Jehová Diosaw kunatï nayatakejj wakiskäna uk churitu sasaw Nancy kullakajj säna (Mat. 6:33).

8. ¿Kuna regalsa Jehová Diosat taqenejj katoqapjjaspa?

8 Jehová Diosat taqeniw mä regalo katoqapjjaspa. ¿Kunas uka regalojja? Yoqapan jiwas layku loqtasitapawa. Jesús pachpaw akham säna: “Diosajj akapachar wal munatap laykuw mä sapa Yoqapar khithani, taqe khitinakatejj jupar iyawsapki ukanakajj jan chhaqañapataki, jan ukasti wiñay jakañanïñapataki” sasa (Juan 3:16). “Akapacha” sasinjja, taqe jaqenakatwa parlaskäna, ukhamajja uka regalojj taqe khitinakatï katoqasiña munapki ukanakatakiwa. Jesusan loqtasitapar iyawsapki ukanakajja, wiñay jakañwa katoqapjjani (Juan 10:10). Ukajj Jehová Diosan taqe kun churasirïtapwa qhan uñachtʼayistu.

 JEHOVÁ DIOSJAM CHURASIRÏPJJAÑÄNI

Jehová Diosajj Jupjam churasirïpjjaspa ukwa israelitanakat munäna (9 tʼaqa uñjjattʼam)

9. ¿Kunjamsa Jehová Diosat churasirïñ yateqassna?

 9 ¿Kunjamsa Jehová Diosat churasirïñ yateqassna? Jehová Diosaw “taqe kunsa jilarkir churkistu kusisit jakañasataki”. Jiwasajj ukhamarakiw kunatejj utjkistu ukanak churañatakejj jankʼakïñasa, ukhamatwa yaqhanakar kusisitäpjjañapatak yanaptʼsna (1 Tim. 6:17-19). Kunatï utjkistu ukanakampi amigonakasaru, familiaranakasaru ukat yanaptʼa munapki ukanakar yanaptʼasajj kusisitätanwa (Deuteronomio 15:7 liytʼasiñapawa). ¿Mayninakar churañ jan armañatakejj kunas yanaptʼistaspa? Yaqhep jilat kullakanakajja, kunapachatï mä regalo katoqapjje ukhajja, ukhamarakiw yaqhanakar mä regalo churañ amtawayapjje. Tamanakanjja ukham churasiri jilata kullakanakaw utjistu, ukajj mä bendicionapuniwa.

10. ¿Kunjamatsa yanaptʼasirïtasa jan ukajj churasirïtas uñachtʼayaraksna?

10 Ukampisa, janiw yänakak yaqhanakar churksnati, jan ukasti arunakasampi ukat luratanakasampiw yanaptʼaraksna. ¿Kunjamsa uk lursna? Mayninakar yanaptʼañatak chʼama ukat tiempo aptʼasisa (Gál. 6:10). Uka toqet kunjamäsktansa uk amuytʼasiñatakejj akham sasaw jisktʼassna: “¿Parltʼañataki ukat istʼañataki tiempo apstʼasiñatak jankʼakïtaj mayninakajj amuyapjjeti? Maynitï mä trabajo lurañataki jan ukajj kun lurañatakis khithasit ukhajja, ¿lurirjamäkta ukhajj iyaw sistti? ¿Kunapachas familiaranakajaru jan ukajj jilat kullakanakaru kun sum lurtʼatapat walik ukham lurtajj sistjja?” sasa. Jiwasatï yanaptʼapuniñäni ukhajja, Jehová Diosampi ukat khitinakarutï munasktan ukanakampejj sum apasiñäni (Luc. 6:38; Pro. 19:17).

11. ¿Kunjamanakatsa Jehová Diosar chursna?

 11 Jehová Diosarojj ukhamarakiw chursna. Bibliajj akham sistuwa: “Tatiturojj taqe qamir kankañamampi jachʼañcham” sasa (Pro. 3:9). ‘Qamir kankañasajja’, tiemposa, chʼamasa  ukat kunatï utjkistu ukanakawa, ukampiw Jehová Diosar yupaychsna. Ukat jiskʼalalanakas Jehová Diosar churañ yateqapjjarakispawa. Pä wawani Jason jilatajj akham siwa: “Tantachasiñ Utan cajanakar qollqe uchañ munapjjta ukhajja, wawanakaruw uchayapjjta. Uk lurasajj wal kusisipjje, kunattejj Jehová Diosarus churapkaspa ukhamwa amuyasipjje”. Jiskʼatpachtï ukham churañ yateqapjjanejja, jachʼäjjapjjani ukhajj janiw uk lurañ armapkaniti (Pro. 22:6).

JEHOVÁ DIOSAJJ AMUYTʼIRIWA

12. ¿Kunjamas amuytʼir mä jaqejja?

12 Jehová Diosajj amuytʼir Diosarakiwa. ¿Kunjamas amuytʼir mä jaqejja? (Tito 3:1, 2.) Khititï amuytʼirïki ukajja, janiw yaqhanakan sinti cheqaparu jan pantjasisa lurapjjañap suykiti janirakiw qhorükiti, ni wali chʼamäki uksa maykiti. Jan ukasti, taqenirus munasiñapiw uñji ukat kunjamsa jikjjatasipjje uk amuyañatakiw chʼamachasi. Ukat mayninakar istʼañatakis jankʼakiwa, ukat wakiski ukhasa, kuntï mayninakajj munapki uksa lurayiwa ukat kuntï jupanakat suyki uksa mayjtʼayaspawa.

13, 14. 1) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj amuytʼirïtap uñachtʼayi? 2) Kunjamtï Lot chachar uñjkäna ukatjja, ¿kunsa yateqsna?

13 ¿Kunjamsa Jehová Diosajj amuytʼirïtap uñachtʼayi? Yupaychirinakapajj kunjamansa chuymanakapan jikjjatasipjje uk sum amuyi, ukat ukarjamaw kuntï lurañ munapki uk lurayaraki. Amuytʼañataki, Sodoma ukat Gomorra markanak tukjañ amtkäna ukhajja, Lot chacharojj qollunakar tʼijtjjapjjam sasaw säna. Ukampis jupajj yaqha cheqar tʼijtjjañatakiw achiktʼasïna, kunatjjay ukham sischïna uk janiw yatktanti. ¿Amuytati? Kuntï Jehová Diosajj siskäna uk mayjtʼayañapwa mayiskäna (Génesis 19:17-20 liytʼasiñapawa).

14 Lot chachajj jan istʼasiri ukat ajjsarirïnwa sasajj jankʼakiw amuysna. Kunattejj kawkharus sarkchispänjja, Jehová Diosajj jarkʼaqaspänwa, ukhamajj Lot chachajj janiw ajjsarañapäkänti. Ukampis ajjsarayasïnwa, ukat Jehová Diosajj mayitaparojj iyaw sänwa, ukat kawkïr marktï tukjañ amtkatayna ukar tʼijtjjañapatakiw khitäna (Génesis 19:21, 22 liytʼasiñapawa). Kunjamtï amuyktanjja, Jehová Diosajj amuytʼiriwa, janiw qhorükiti, ni wali chʼamäki uksa maykiti.

15, 16. Israel markar leyinak churkäna ukajja, ¿kunjamsa Jehová Diosan amuytʼirïtap uñachtʼayäna? (12 janankir foto uñjjattʼam.)

15 Jehová Diosajj kunja amuytʼirisa ukjja, Israel markar leyinak churkäna uka toqet yatjjatañäni. Leyiparjamajja, wali pisin jakasir israelitatï sacrificio loqtañataki mä uwij jan ukajj mä cabrito jan apirjamäsapäna ukhajja, Jehová Diosajj pä paloma jan ukajj pä palom wawa sacrificiot katoqasïna. Ukampis ¿wali pisinkatap layku uk jan apirjamäkaspäna ukhajj kuns luraspäna? Ukhamäspäna ukhajj jakʼwa mä jukʼa apaspäna. Ukampis ak amuytʼañäni: janiw aleq jakʼukïñapäkänti, jan ukasti wali suma jakʼüñapänwa. Wali aytat jaqejj utar tumptʼir purirïna ukhaw utanejj uka kasta jakʼut phayapjjerïna (Gén. 18:6). ¿Kunjamsa ukajj Jehová Diosan amuytʼirïtap uñachtʼayistu? (Levítico 5:7, 11 liytʼasiñapawa.)

16 Wali pisin jakasir israelitäksnas ukham amuytʼañäni. Sacrificio loqtañatakejj mä jukʼa jakʼu aptʼasitaw tabernaculor purisktan, ukat utjirini israelitanakaruw uywanak irptʼat uñjtan. Uk uñjasajj jukʼa jakʼu apatasat inas phenqʼassna. Ukampis ukajj Jehová Dios nayraqatan wali valoranïtapwa amtastanjja. ¿Kunatsa? Kunatejj Jehová Diosajj siskäna ukham suma jakʼwa apasktanjja. Ukat Jehová Diosajj akhamsa pisinkir israelitanakar siskistaspa ukhamawa: “Jumanakajj janiw utjirinïpki uka israelitanakjam churapkitasmati uk sum amuyta, ukampis kunatï utjapktam  ukanakatjja, sumäkis ukwa churasipkistajja” sasa. Cheqpachansa, kunjamansa yupaychirinakapajj jikjjatasipjje ukat kunsa lurirjamäpjje uk Diosajj sum amuyi (Sal. 103:14).

17. ¿Kunjam yupaychatassa Jehová Diosajj katoqasi?

 17 Jehová Diosan ukham amuytʼir Diosätap yatiñajj wal chuymachtʼistu, ukat kuntï Jupar yupaychkasajj taqe chuyma lurktan uksa katoqasiwa (Col. 3:23). Italia markankir chuymankipstat Constance sat mä kullakajj akham siwa: “Jakäwijanjja, Diosat yaqhanakar parlañaw taqe kunat sipansa wali wakiskirejja. Ukatwa jichhakamas yatiyaskakta ukat Bibliatsa yatichaskta. Jan kʼumarätaj laykuw awisajj Diosatak jukʼamp jan lurirjamäjjti ukaw wal llakisiyitu. Ukampisa Jehová Diosajj kuntï lurirjamäkta uk yatitapsa, nayar munasitapsa ukat kuntï luraskta uk wali askit uñjatapsa sum amuyta” sasa.

JEHOVÁ DIOSAT AMUYTʼIRÏÑ YATEQASIPJJAÑÄNI

18. ¿Kunjamsa awk taykanakajj Jehová Diosat yateqasipjjaspa?

18 ¿Kunjamsa amuytʼirïñ Jehová Diosat yateqassna? Kunjamsa Lot chachar uñjäna uka toqet wasitat amuytʼañäni. Kawkharus sarañapäna uk sañatakejja Jehová Diosajj munañanïnwa. Ukampisa, khuyaptʼayasiñatwa kuntï Lot chachajj maykäna ukar istʼäna. Jumanakatï wawanïpjjstajja, ¿Jehová Diosat yateqasipjjasmati? ¿Kuntï wawanakamajj mayipktam uk istʼapjjasmati, ukat wakisirjamäni ukhajj kuntï munapki ukar iyaw sapjjätati? Uka toqet parlkasajja, yaqhep awk taykanakajj wawanakaparuw kunjamas utan taqe kunas lurasini uk arstʼapjjañapatak mayipjje sasaw La Atalaya septiembre 1, 2007 revistajj qhanañchtʼi. Sañäni, kuna horas wawanakapajj utar purinipjjañapa uk awk taykaw amtapjje. Ukhamäkchisa, cristiano awk taykanakajja kunsa wawanakapajj uka toqet amuyapjje uk istʼapjjaspawa. Awisajja, inas kuntï amtapki uk mayjtʼayañajj wakischispa, ukampis janiw Diosan kamachinakap pʼakintañapäkiti. Ukham lurasajja, wawanakajj kuntï utan lurapjjañapäki uk jukʼamp sum amuyapjje ukat uk phoqhañatakejj jankʼakïpjjarakiwa.

19. ¿Kunjamsa irpir chuymaninakajj Jehová Diosat amuytʼirïñ yateqasipjjaspa?

19 Tamankir irpir chuymaninakajja, kunjamansa jilat kullakanakajj jikjjatasipjje uk amuytʼasaw Jehová Diosat yateqasiñatak chʼamachasipjjatap uñachtʼayapjje. Ak amtapuniñäni, Jehová Diosajja wali pisinkir israelitanakan loqtatanakapsa wali askitwa uñjäna. Jichhürunakanjja, walja jilat kullakanakaw usuntatäsïna jan ukajj chuymankipstatäsin mä jukʼak yatiyir sarapjje. Ukham jukʼaki lurapjjatapat llakit jikjjatasipjjchi ukhajja, kuntï lurirjamäpkta ukarjam chʼamachasis lurapjjatamat Jehová Diosajj wal munasipjjtam sasinwa irpir chuymaninakajj chuymachtʼapjjañapa (Mar. 12:41-44).

20. Jehová Diosar yupaychkasajja, ¿amuytʼirïña ukat jiwaspachpat khuyaptʼayasiñajj pachpakiti? Uk qhanañchtʼam.

20 Cheqpachansa, amuytʼirïñajj janiw jiwaspachpat ‘khuyaptʼayasisin’ Diosatak jukʼaki irnaqtʼaña sañ munkiti (Mat. 16:22, MT). Janipuniw Diosatak wal irnaqtʼirjamäkasajj jukʼak lurañ munktanti. Jan ukasti, taqeniw Diosan Reinopat yatiyañatakejj taqe chuyma chʼamachasiñasa (Luc. 13:24). Aka pä toqetwa amuykiptʼasiñasa. Mä toqetjja, taqe kuntï Diosatak lurirjamäktan uk taqe chuymaw lurañasa. Maysa toqetsti, ak amtañasarakiwa, Jehová Diosajj kuntï lurirjamäktan ukakwa mayistu. Ukhamtï lurañänejja, Jehová Diosajj kusisiniwa. ¿Amuytʼiri Diosar serviñajj wali kusiskañajjaya? Jutïr yatichäwinwa Jehová Diosajj kunjam Diosäkiti uk pä toqempit yatjjataskañäni (Sal. 73:28).

Jehová Diosarojj “qamir kankañamampi jachʼañcham” (Pro. 3:9) (11 tʼaqa uñjjattʼam)

“Kuntejj lurapjjät ukjja lurapjjam taqe chuymampi.” (Col. 3:23) (17 tʼaqa uñjjattʼam)